Rohkenen aloittaa uuden ketjun, jossa yritän pohtia omaa projektiamme eri kanteilta lähinnä vastaavaa suunnittelevien tueksi. Kommentit varmastikin kovinkin tervetulleita.
Vuosi maalämpöä takana (11.2.2019 – 10.2.2020). Pumppuna Nibe 1155 Jämän kuorilla. Siis Nibe 1255, mutta erillisellä isommalla käyttövesivaraajalla. Mitoituksessa oli keskeisenä suureena edellisten asukkaiden vuoden sähkönkäytön huippuarvo – 32 000 kWh (vaihteluväli 27 000 – 32 000 kWh). Aiemmin lämmitysmuotona yösähköllä lämpenevä vesivaraaja ja erillinen boileri. Lähestymistapa hankkeeseen on lähinnä ”innokas poika” - pohjalta.
Vuoden aikana:
Käynnistysten lukumäärä 612
Kokonaiskäyttöaika 5623 h
- josta käyttövesi 767 h
Keskimääräinen käyntiaika 9 tuntia 10 minuuttia
Pumpulla tuotettu energia BF1:
Lämmitys 14 175 kWh
lv lämmitys 2856 kWh
Yhteensä: 17 031 kWh
Sähkölaitoksen mielipide sähkön kokonaiskulutuksesta samalla aikajaksolla 12 091 kWh eli 40 kWh / m2
Havaintoja:
Viime kuukausien keleillä pumppu käy ilmeisesti varsin hyvällä hyötysuhteella, eikä vertailu vuosien välillä ole hedelmällistä. Menovesi kosteiden tilojen kerrokseen pyörii nollakeleillä pääosin 25,5 asteen (lämpökäyrä 2 +1, minimi meno 25 astetta) ja muihin kerroksiin 23 asteen (lämpökäyrä 2 -1) ympärillä. Molemmissa kierroissa oma ulkoinen pumppu, matalamman lämmön kierto shuntattu. Logintutkijalla COP lähes poikkeuksetta lämmitykseen 5.8 ja käyttöveteen 3.3 – 3.5. Tiedä sitten kuinka luotettava tieto tuo on? Koneen kiertovesipumpun nopeus hakenut lopulta 57% nopeuden pikkutehoilla lämmitystä puksuteltaessa. Käyttöveden lämmitykseen on mennyt suhteellisen paljon energiaa. Uusin softa tuntuu sopivan tähän kiinteistöön edellistä paremmin rauhoittaen varsinkin kiertovesipumpun toimintaa käyttövettä tehtäessä. Muutenkin koneikko reagoi joustavammin muutoksiin mahdollistaen myös omalta osaltaan asteminuuttien lisämiinustamisen (kelien mukaan asetuksena 220 – 380). -10 asteen pakkasella lämmönkeruunesteen lämpötila 1.8 / -1.4 astetta.
Kustannuksista:
Menisikö tuo pyöreästi arvioiden siten, että MLP on ottanut vuodessa sähköä n. 4600-4800 kWh. Erinomaiseksi ostokseksi osoittautunut 450 euron lämpökamera on tuonut esille yllättäviä paikkauskohteita ja asennusmokia, joiden korjaus on myös vähentänyt merkittävästi energianhukkaa. Yläkerran katossa näkyi epätasaista lämpötilajakaumaa, villoituksia korjattiin ja samalla yläpohjan tasaiselle osalle lisättiin levyvillaa 10 cm (30 -> 40 cm). Tämä on lisännyt asumismukavuutta, esim, yläpohjassa kulkevien ilmanvaihtoputkien kondensoima kosteus venttiileihin on loppunut. Kuivaa ilmaiskoivua palaa takassa lämmityskaudella 20 kg panos joka toinen ilta (= 80% hyötysuhteella 6000 kWh / 6 kk) edellisten vuosien tapaan. Iso avoin olohuone, piippuhyllyn makuuhuoneissa puurunkoiset lattiat ja huonetermostaatit. Ylilämmitys ei ole ollut ongelma.
Kokonaisuutena säästettävä lämmitysenergian määrä voisi olla vuositasolla 16 000 - 19 000 kWh luokkaa.
Avaimet käteen -kokonaiskustannus maalämmöstä oli 21 700 euroa pitäen sisällään vanhan raudan purun. Kustannuksia saatiin jaettua kahdelle verotusvuodelle, jolloin yhden hengen kotitalousvähennys tuli täytenä kolmeen kertaan. Oma arvonsa on ammattitaitoisella ja hyvän työmoraalin omaavalla asentajallakin, jolle olen muutaman kerran soittanut mieltäni askarruttaneesta kysymyksestä. Piipahtipa kertaalleen samantien työmatkallaankin, kun en ollut tajunnut sihdin tukkeutumisen olevan hälytyksen syynä. Projektin eri osa-alueita en edes harkinnut kilpailutettavaksi erikseen tiukan aikataulutuksen ja mahdollisten ongelmatilanteiden vastuunjakokysymysten vuoksi.
Lämmitysmuodon vaihdon rahallista säästöä syö osittain se, että yösähköä ei hyödynnetä pumpun käydessä nyt yötä-päivää. Kiinteistön sähkönkäyttö jakautuu nyt 2:1 päiväpainotteisesti. Aiemmin 1:4 . Yösähkön korkea perusmaksu lisää kustannuksia siten, että vuosikustannus on nyt 2-tariffilla (6 / 4.75 + perusmaksut) 727 euroa + siirto 1443 euroa, yhteensä 2170 euroa. Yleissähkönä samalta toimittajalta toistaiseksi voimassaolevalla sopimuksella kustannus olisi listahinnoin 726+1374=2100 euroa vuodessa. Onko tuossa nyt laskuvirhe, vai onko a) siirtomaksu noin posketon b) yösähkö noin hyödytön?
Toisaalta siirtomaksuihin tulevan Tehomaksun kustannuksia säästyy. Vanhalla varaavalla yösähkölämmitteisellä vesipöntöllä maksimi tuntikulutus oli peräti 21,5 kWh ja nyt uudella järjestelmällä 9,5 kWh. Helenin voimassa olevalla hinnastolla (1,59 / kW, 1kk) säästö tästä olisi vuositasolla 410 – 181 = 229 euroa.
Pohdintaa:
Kaikkien kustannusten tavoiteltu seitsemän vuoden takaisinmaksuaika onnistunee, vaatii kyllä kotitalousvähennysten huomioimisen. Omalle työlle ei ole annettu hintaa, mutta ei toisaalta takuutakaan. Lämmitystarve pumpulta on ollut yllättävänkin pieni talon koko huomioiden. Vanhan lämmitysjärjestelmän hyötysuhde oli ilmeisen vaatimaton – tätä ei mitoituksissa pysty oikein ennakoimaan.
Huomaan myös tulevani sallivammaksi vastusten käytön suhteen. Pidemmän saunomisen ja suihkuttelun myötä asteminuutit painuvat pitkälle pakkaselle ja kirimisessä olen sallinut viime aikoina vastusten käyttöä koneen huudattamisen sijasta. Pumppujen kierrosten nousu nostaisi sähkön kulutusta myös, vähemmän kylläkin. Hukkalämmön määrä konehuoneessa on vähentynyt merkittävästi laskien tilan lämpötilan siedettäväksi. Koko järjestelmän melutaso on yllättävän matala ja metelistäkin suurin osa kahdesta ulkoisesta kiertovesipumpusta. Alla tolpat sähkönkulutuksesta vaihdon ajoilta. Kovimmat pakkaset helpottivat asennuksen aikoihin, mutta silti varsin komeata katseltavaa.