Rintamamiestalo Espoo

[Mjkh]

Hei,

Espoolaiseen rintamamiestaloon olisi tarkoitus laittaa maalämpö.

-Rintamamiestalo Espoossa.
-Rakennettu 50-luvun loppupuolella
-Talossa on nyt öljylämmitys, mutta tarkkaa öljyn kulutusta ei ole tiedossa. Ostimme talon pari vuotta sitten ja olemme lämmittäneet sitä sekalaisesti öljyllä, puulla, suoralla sähköllä ja ilmalämpöpumpulla. Talon edelliset omistajat sanoivat öljyä kuluneen 2000l vuodessa, muta arvio taitaa olla alakanttiin.
-Talossa on nyt täysin uusittu vesikiertoinen patterilämmitys c22 pattereilla.
- painovoimainen ilmanvaihto. Kylpyhuoneessa koneellinen poistopuhallin.
- rakennuksen ulkomitat on noin 8mx9m
- Ulkoseinien kokonaispaksuus 300mm. Alkuperäisten purulla eristettyjen seinien lisäksi ulkopuolelle on laitettu 50mm lisäeriste jonkinnäköistä kuitulevyä, tuuletusraot ja uusi ulkoverhoilu. Ullakoilla eristeenä sahanpurun tilalla ekovilla.
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain:
*  Kellari on ollut kylmää tilaa. Ajatuksena olisi tulevaisuudessa pitää osassa kellaria peruslämpöä vaikka noin 15C. Lämmitettävän kellarin tilavuus 43 m3. Huonekorkeus 1,8 m
*  Alakerran tilavuus on 167 m3. Lisäksi on 20 m3 kylmä veranta. Huonekorkeus 2,35 m
*  Yläkerran tilavuus on 131 m3. Huonekorkeus 2,25 m
- Alapohjan laatu: n. 50% kalliota ja 50% maavarainen betonilaatta. En usko, että betonin alla on eristettä. Talon sokkeli maanalainen osa (n.1m) on eristetty Isodränillä salaojaremontin yhteydessä.
- 2/3 yläpohjasta, viiston katon osalta, eristetty ekovillalla (paksuus 125 mm) ja 1/3 purueriste ehkä 200-300 mm.
- Alkuperäiset ikkunat on vaihdettu 3-kerros ikkunoihin.
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
- Tilojen lämpötilat? Normaali 21C on ok paitsi kellari tulee olemaan puolilämmin.

Talo on rakennettu puolittain suoraan kallion päälle ja GTK:n kartan mukaan maaperä olisi Rapakivigraniittia.
Lämpimän käyttöveden kulutus on ehkä normaalia suurempaa. Meillä on 150 l kylpyamme ja suihku päällä puolisen tuntia joka ilta.

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 8,5 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Mjkh”   ESPOO   (Uusimaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 47 °C  -  menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -26 °C
- Kellari 1958: Patterilämmitys, 15°C, 24 m2, 43 m3          33 W/m2   0,79 kW   1 345 kWh
- Keskikerros 1958: Patterilämmitys, 21°C, 71 m2, 167 m3       48,9 W/m2   3,47 kW   7 889 kWh
- Talon yläkerta 1958: Patterilämmitys, 21°C, 58 m2, 131 m3    51,2 W/m2   2,97 kW   6 770 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ         47 W/m2   7,23 kW   16 004 kWh

• Kiinteistö,  153 m2,  341 m3          3,6 COP   6,99 kW   16 004 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,289 m3 / 50 °C   3,4 COP   1,54 kW   6 400 kWh
- Yhteensä         3,5 SCOP   8,5 kW   22 404 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus      -1 118 kWh   0,43 kW   21 286 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja       0 kWh   0,00 kW   21 286 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            8,50 kW   21 286 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää            0 kWh
 Yhteensä   153 m2   139 kWh/m2   3,5 SCOP   8,5 kW   21 286 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         8,5 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )      8,5 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -26 °C
- Maasta kerätään          ( 3,5 COP)   6,1 kW   15 274 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      6 012 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   6 012 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä  sähköllä!    0 kWh

• Tarvitaan vähintään 160 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 5 m vedetöntä ja 10 m maaporausta.   Poraussyvyys   160 m
- Kaivon aktiivisyvyys 155 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 160 m.   Putkea kaivossa yhteensä   320 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 5,2 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,47 l/s = 28,2 l/min = 1692 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,47 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 347 litraa   43 kPa = 0,43 bar
 Tai vaakakeruulla:               
- kostea savi, 329 m = 2 x 160 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 0,9 m. Vol 352 litraa   14 kPa = 0,14 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Mjkh]

Kiitos laskelmasta. Hyvin samanlaisia laskelmia on tullut asennusta tarjoavilta yrityksiltä.