Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja
liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Ihmettelin tätä:
Rakennus lämpiää tällä hetkellä kaukolämmöllä. Vuosikulutukset viime vuosilta:
2018: 38.95 MWh
2019: 32.09 MWh
2020: 29.92 MWh
2021: 34.41 MWh
Muutimme taloon 2018. Kyseisen vuoden talven lukemat ovat edellisen asukkaan ajalta, jolloin sisälämpötilat olivat korkeammat.
Vaikuttavat kovin suurilta kulutuksilta. Lieneekö sisälämpötila ollut tosi korkea, vai olisiko rakennus poikkeuksellisen vetoisa, vai onko käytetty paljon liesituuletinta tai huippuimuria??
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 10,7 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista
B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:Talo ”mairas” HELSINKI (Uusimaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 47 °C - menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -25 °C
- Kellari 1951: Patterilämmitys, 10°C, 94 m2, 204 m3 16 W/m2 1,50 kW 1 100 kWh
- Keskikerros 1951: Patterilämmitys, 20°C, 103 m2, 273 m3 52,5 W/m2 5,41 kW 11 519 kWh
- Talon yläkerta 1951: Patterilämmitys, 20°C, 65 m2, 130 m3 48,8 W/m2 3,15 kW 6 724 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 39 W/m2 10,06 kW 19 343 kWh
• Kiinteistö, 261 m2, 606 m3 3,6 COP 9,74 kW 19 343 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,189 m3 / 50 °C 3,4 COP 1,01 kW 4 200 kWh
- Yhteensä 3,6 SCOP 10,7 kW 23 543 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -1 766 kWh 0,81 kW 21 777 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 21 777 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 10,70 kW 21 777 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 261 m2 83 kWh/m2 3,6 SCOP 10,7 kW 21 777 kWh
•
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 10,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 10,7 kW- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -25 °C
- Maasta kerätään ( 3,6 COP) 7,7 kW 15 669 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 6 108 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 6 108 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä sähköllä! 0 kWh
•
Tarvitaan vähintään 159 m lämpökaivo. Kaivon yläosassa 5 m vedetöntä ja 6 m maaporausta. Poraussyvyys 159 m
- Kaivon aktiivisyvyys 154 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 159 m. Putkea kaivossa yhteensä 318 m- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 8,8 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,59 l/s = 35,4 l/min = 2124 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,59 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 345 litraa 71 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,59 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 434 litraa 41 kPa = 0,41 bar
Tai vaakakeruulla:
- kostea savi, 330 m = 2 x 160 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 0,9 m. Vol 352 litraa 21 kPa = 0,21 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen
LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa
täältä.Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
