Hei, uusi lattialämmittäjä täällä Lempäälästä moi!
Minulla on kotonani käytössä Home Assistant älykoti-"hubi" ja pystyn vaikuttamaan jonkin verran maalämpöpumpun toimintaan sitä kautta. Olen itse-opistellut maalämpöjärjestelmän toimintaa, ja päätynyt hiljattain tiettyihin ratkaisuihin lämmönsäädössä. Haluaisin avata keskustelua siitä menenkö oikeaan suuntaan vai metsää kohti ajatuksissani.
Maalämpöpumppuna toimii Alpha Innotec PWZS 82H3s. Kaksikerroksisessa talossa on ylä- ja alakerrassa omat jakotukit ja niissä 6-8 kpl toimilaitteita joita ohjaa Kan Therm Smart -järjestelmä. Joka piirille on oma langaton huonetermostaatti, pl. kylppäri jossa aina pieni kierto.
Olen ymmärtänyt aiemmin lukemistani keskusteluista että järjestelmä toimisi kaikkein parhaalla hyötysuhteella jos lämpöpumpun tuottama kiertoneste pitäisi huoneet juuri nipin napin tavoitelämmöissä, eli toimilaite olisi aina vähän auki ja "haalea" kiertonestettä tehtäsiin useasti mutta vähän aikaa kerrallaan. Pumppu kävisi useasti lyhyitä jaksoja. Onko tämä oikea olettama?
Jos sähkön hinta olisi vakio (kiinteä soppari), niin näin se vissiin kannattaisikin lämmittää. Parhaalla COP:lla, eli mahdollisimman pienellä sähköenergian määrällä. Ei väliä mihin kellon aikaan lämmitetään kun se maksaa aina saman verran. Meillä on ollutkin aiemmin näin, mutta nyt tilanteeseen on tulossa muutos. Katolle on tulossa 10kWp aurinkovoimala, ja lämmitystä kannattaa suosia tiettyinä tunteina, ja toisilla tunnit olla taas lämmittämättä ja käyttämättä yhtään sähköä. Huomatuksena tähän väliin että meillä on vielä vuoden ajan halpa määräaikainen soppari, ja yritän seuraavan vuoden aikana maksimoida verkkoon myydyn sähkön märään ja ohjata kulutusta niille tunneille kun aurinko EI paista (paitsi jos myynnistä saa vähemmän kuin mitä itse maksa siirtohintoineen). No tässä tuli nyt vain minun motivaatio järjestelmän säätämiselle. Asiaan.
Eli mitä minä tällä hetkellä lämmityksestä tavoittelen:
Pyrin nostamaan aamulla klo 4-7 välillä lämmönsäätökäyrää ylöspäin, (pumpulle voi antaa +5...-5 asteikolla korjauksen käyrään) ikään kuin pakottaen lämmityksen käynnistymisen. Pyrin näin varaamaan lämpöä lattiaan aamun tunteina ennen kuin aurinko on noussut.
Tämän jälkeen haen Nordpoolin sähkön spottihinnat ja jaan auringon nousu- ja laskuaikojen väliin jäävät tunnit periaattella "kallis tunti", "halpa tunti", "neutraali" ja asetan maalämpöpumpulle kalliilla tunnilla (-5) korjauksen, jolloin lämmön tuoton pitäisi estyä. Kun tulee vastaan halpa tunti niin nostan käyrää (+5) ja yritän taas ajaa lämpöä lattioihin.
Aina välillä tulee tilanne jossa kaikki toimilaitteet on kiinni, ja lämpöpumppu paluuvesiohjattuna pärähtää käyntiin kun "ohivirtauskanavan" (tms. mikä on oikea termi) lämpö saavuttaa käyrän lämpötilan - hystereesi. Tämänkin olen handlannut, ja jos aletaan lähestyä paluuveden lämpötilaa jossa pumppu hörähtää käyntiin, alan laskea tuota käyrää (-0.5) stepeissä alaspäin estäen pumpun turhan startin. Seuraan paluuveden absoluuttista lämpöä ja kun se saavuttaa noin 22C, palautan käyrän nolla-tasolle ja annan pumpulle luvan käynnistyä.
Minulla on juuri käynnissä projekti jossa rakennan toimilaitteiden tilan seuraamisen automaatioon, eli pystyn tarkemmin havainnoimaan koska lämmitysjärjestelmä olisi vastaanottavainen lämmölle ja koska jäädään odottelemaan toimilaitteiden avautumista.
Pitkä teksti joka toivottavasti selvitti tavoitteitani.
Tai siis tähän yllä olevaan perustuen, näettekö että tällä tavalla saavutettaisiin parempi rahallinen säästö vuositasolla kuin pyrkimällä pitämään COP optimaalisella tasolla ja käyttämällä sähköä silloin kun pumppu sitä tarvii? Ainakin kompressorin käyttöikä pitäisi kasvaa kun starttailen sitä ehkä 30% vähemmän kuin aiemmin. Usein päivässä on vain käyttöveden 2x lämmitystä ja tuo aamun klo 04 lämpöbuusti. Tämä nyt siis syys-lokakuun tilanne. Saa nähdä kuinka tämä toimii talvella. Käytössä oma säätö on ollut vasta pari viikkoa.
Talon vuosikulutus on n. 10.000 kWh ja aurinkopaneelit tulevat pudottamaan ostosähkön n. 7000-8000 kWh vuositasolle.
