Nibe Smart Price Adaption

[MasaTku]

Kysymys Nibe myUplink'tä ja ennen kaikkea Nibe Smart Price Adaptionista.

Nyt kun sähkön hinnat ovat huipussaan ja harkitsen oman sähkösopimukseni umpeuduttua siirtymistä pörssisähkösopimukseen, niin onko ko. toiminnon optimoinniksi riittävä työ se, että aktivoi kyseisen Nibe Smart Price Adaptionin käyttöön ja asettaa prioriteettivaatimukset haluamikseen, vai onko tarvetta tehdä vielä jotain muutakin?

Eli, osaako kone noudattaa sitä asetettua halvinta tavoitehinta jo tällä, vai onko tarvetta vielä johonkin muuhun asetukseen tai lisälaitteeseen?

Minun käyttöä ohjaava sisäyksikkö, jota kysymys koskee on kolmisen vuotta vanha VVM320R.

[Lappanen]

Lämpimän käyttöveden teko kannattaa ajastaa aamuyön halvimmille tunneille (klo 01-06 yleensä) ja estää kokonaan kalliimmille tunneille (vaihtelee, mutta klo 07-20 näyttää yleensä hinnat olevan tapissa). Tietty pitää varmistaa, että myös keskellä päivää se käyttövesi riittää jos pieni varaaja.

Smart price Adaptation ei osaa käyttövettä ajastaa halvimmille tunneille, vaan se kytkee vain käyttöveden mukavuustilaksi Smart controllin, joka yrittää opetella käyttöveden kulutusprofiilin ja sen mukaan lämmitellä vesiä. Käyttöveden lämmitys voi siis tosiaan tapahtua niin, että ne halvimmat tunnit on juuri ohitettu ja sitten alkaakin käyttöveden lämmitys. Tai lämmittää juuri ennen kuin halvemmat hinnat olisi tulossa tunnin parin päästä.

[osku1619]

Terve,

Kaipaisin kommentteja kokemuksia SPA toiminnasta jotka on sitä käyttänyt pitempäänkin ja kerännyt dataa toiminnasta. Itse olen nyt 2vk pyörittänyt SPA:ta. Totesin tuon saman että käyttöveden kanssa ei toimi varsinkaan jos tuleekin käytyä "väärään" aikaan suihkussa. Nyt laitoin kokeiluun että on yölle ajastettu suurelle ja päivällä pienelle käyttövesi.

Lämmityspiirissäkin näyttää aika karuja piikkejä olevan tuolla 10 asetuksella, kokeillaan nyt 5 asetuksella. Toki nämä on aika talokohtaisia juttujakin osa ja vaikuttaa onko isompaa varaajaa perässä ja erikseen sunttausta asuintiloille jne.

Vielä on ens syksyyn asti kiintee halapa sähkö mutta hyvä nyt jo vähän harjoitella.

[vesanieminen]

Lämpimän käyttöveden teko kannattaa ajastaa aamuyön halvimmille tunneille (klo 01-06 yleensä) ja estää kokonaan kalliimmille tunneille (vaihtelee, mutta klo 07-20 näyttää yleensä hinnat olevan tapissa). Tietty pitää varmistaa, että myös keskellä päivää se käyttövesi riittää jos pieni varaaja.

Itselläni on Nibe F470 ja siinä on 170l lämminvesivaraaja sekä 70l kokoinen kattila (en tosin tiedä mihin tarkoitukseen tämä on). Onkohan mitenkään mahdollista, että moisenkokoisen varaajan veden lämmittämisen voisi tehdä pelkästään öisin? Kuvasta näkee miltä meillä esim. tänä aamuna näytti Nibe Uplinkissä. Käyttöveden täyttö laski alle 45C tavoiterajan jolloin kompressori yritti lämmittää käyttövettä siinä kuitenkaan onnistumatta. Minulla oli hetkellisesti lisäyksen esto ohjelmoidusti päällä klo 7 - 22 välillä, mutta tosiaan 4h kohdalla lämpötilan alaraja saavutettiin enkä uskalla antaa tuon laskea turhan alas legionellan pelon takia joten poistin lisäyksen eston käytöstä jonka jälkeen käyttöveden täyttö nousi 51,2C 9min aikana.

Osaatteko sanoa onkohan moinen pelko aiheellista vai uskaltaisiko käyttöveden käynnistyslämpötilaa säätää alemmaksi kuin 45C?

[Lappanen]

Varaajan yläosahan on yleensä aina kuumempi kuin tuo täyttö-anturin antama lukema. Tuo alaraja kannattaa hakea silleen, että suihkussa vielä nippanappa pärjää ja siitä asteen pari sitten nostaa alarajaa niin ei ainakaan lämmin vesi lopu kesken ja toisaalta sitä ei turhan aikaisin aleta lämmittämään.

En ole asiantuntija, mutta väittäisin että ei se legionella ongelmaksi muodostu vaikka veden lämpö teoriassa niiden lisääntymisen sallisi osan aikaa vuorokaudesta, jos tuo kuitenkin joka päivä lämmitetään "tapporajalle".

[vesanieminen]

Jep, varaajan yläosa ei laske meillä esim. alle 50C juurikaan eli kaiketi pöpöt pysyvät poissa. Sen lisäksi kerran kahdessa viikossa tehdään legionellakuumennus 60C tietämille. Olisi kyllä hyvä ymmärtää, että missä rajoissa lämpötilat täytyy pitää milläkin aikavälillä, jotta pystyisi tekemään optimointeja sähkön kulutuksen suhteen nyt, kun pörssisähköhinnat ovat pilvissä.

[EsaV]

Laitoin Smart Price Adaptationin kokeeksi päälle, kun 5 c/kWh energiakustannus muuttuu pörssihinnoitelluksi vuoden alusta lähtien. Vielä en ole täysin vakuuttunut saatavasta kustannusedusta vrk-kulutuksen ollessa 25-30 kWh kaikki sähkönkulutus, mutta liitteen mukaisesti säätölogiikka kuitenkin seuraa pörssisähkön hinnanvaihtelua eri vrk-aikoina.

Kuvaajat lasketulle menovedelle (kaksi piiriä) sekä kompressorin kierrosluvulle.
Laite siis NIBE 1255 3-12 kW. Ollut toiminnassa vuodesta 2016. Koko talouden energiankulutus ollut vuosittain 8000-9000 kWh, josta lämpöpumpun osuus n. puolet

Edit: Vain lämmitysvettä ohjataan pörssisähköllä. Asetus/Vaikutus ”täysillä” eli 10:ssä. Käyttövesi ei siis (vielä?) mukana.

Edit2: lisäsin kuvaajan kompressorin kierroslukujen muutoksesta, kun laitoin pörssisähköasetuksen päälle 30.11.2022.

[tk-]

Kaikista tärkeintä tässä pörssioptimoinnissa on huolehtia, että lämmönjako toimii optimaalisesti. Ei kauheasti hyödytä pyörittää puskurivaraajan vapaakiertoa isolla lämpökäyrällä halpoina tunteina jos lämpö ei siirry siitä eteenpäin talon varaaviin rakenteisiin, esim betonilaattaan.

SPA auttaa ja itsellä kokemuksena aikanaan 800m2 rivitalosta, että aika hyvin oli kalliit tunnit hiljaa ja lämmitti halvat. Mutta siellä ei paluulämpö pitkällekään käyntijaksolla kovin paljon noussut, eli tuo spa:n toimintaperiaate sopi kohteeseen hyvin.

Voi olla järkevää spa:n lisäksi esimerkiksi estää kompressori vielä kalliiden tuntien aikana vaikkapa Shelly-releellä. Samaa shellyä voi käyttää sitten myös käyttöveden optimointiin, eli kytkee toisella kanavalla luksustilan halpoina tunteina päälle.

[Roori]

Hullunkierto on taas saanu jo kun uuden merkityksen, kuulostaa että lämmönjako on saanut uuden nimen. 

[tk-]

Hullunkierto on taas saanu jo kun uuden merkityksen, kuulostaa että lämmönjako on saanut uuden nimen. 

Korjaan terminologiaa. Tärkeä huomautus. Mutta onhan se hullua pyörittää puskuria lämpimäksi huonolla hyötysuhteella ilman, että lämpö siirtyy tehokkaasti siitä eteenpäin. Siinä saa jo turvarajatkin paukkumaan ja asteminuutit nollattua, kun puskurin lämmetessä paluu ja sitä myötä myös meno nousee riittävän paljon laskennallista menoa korkeammalle.

Moni tuntuu vapaakiertoisella puskurilla ja lämmönjakopumpun automaattisäädöllä kuitenkin haluavan niin tehdä. Spa korostaa ongelmaa kun pumppu haluaisi käydä pidempiä jaksoja. En ole itse vielä huomannut, että Niben automatiikka osaisi asiaa järkevästi hoitaa, tietysti invertteripumpulla varmaan sitten tehoa rajoitetaan. Onko se sitten optimaalista jos halutaan ohjata lämpöä edullisempiin tunteihin? Mene ja tiedä.

Reilu 5v sitten täällä foorumilla vielä keskityttiin asiaan enemmän kuin vittuiluun. Ajat muuttuu. Jätetään neuvominen jatkossa teille viisaammille.

[villho]

Olen tuore täällä foorumilla ja osallistunut keskusteluun tuolla AUX-liitäntöjen käyttöketjun puolella, mutta sen kommentoin sivulauseessa, että lämmitysveden puskurivaraajaa ei tule käyttää ilman BT25-anturia, eli varaajan jälkeistä lämpötila-anturia.

En tiedä, mitä asennusohjeet sanovat, mutta meillä oli puskurivaraaja asennettu ilman BT25-anturia, eli MLP:n tekemät asteminuuttilaskelmat olivat aika perseellään lämmitysvesijakson aikana (ja osin myös sen ulkopuolella); asteminuutit menivät plussalle jo pian lämmitysjakson aikana ennen kuin varaajasta oikeasti lähti lämmityskiertoon tarvittavan lämpöistä vettä. Käytännössä tämä ilmeni siinä, että 1) meillä piti olla lämpökäyrä asetettuna korkeammalle kuin sen oikeasti olisi pitänyt olla (lue: pumppu teki turhan lämmintä vettä) ja 2) paluuvesi oli aina viileää, joten asteminuutit menivät pakkaselle nopeasti, eli kompressori käynnistyi turhan usein. Tätä ei auttanut se, että meillä käyttövesi kiersi putkistoissa 24/7, mikä jäähdytti sitä ja aiheutti useita turhia käyttöveden lämmitysjaksoja, mutta tämä onkin jo toinen tarina.

[Roori]

Korjaan terminologiaa. Tärkeä huomautus. Mutta onhan se hullua pyörittää puskuria lämpimäksi huonolla hyötysuhteella ilman, että lämpö siirtyy tehokkaasti siitä eteenpäin. Siinä saa jo turvarajatkin paukkumaan ja asteminuutit nollattua, kun puskurin lämmetessä paluu ja sitä myötä myös meno nousee riittävän paljon laskennallista menoa korkeammalle.

Moni tuntuu vapaakiertoisella puskurilla ja lämmönjakopumpun automaattisäädöllä kuitenkin haluavan niin tehdä. Spa korostaa ongelmaa kun pumppu haluaisi käydä pidempiä jaksoja. En ole itse vielä huomannut, että Niben automatiikka osaisi asiaa järkevästi hoitaa, tietysti invertteripumpulla varmaan sitten tehoa rajoitetaan. Onko se sitten optimaalista jos halutaan ohjata lämpöä edullisempiin tunteihin? Mene ja tiedä.

Reilu 5v sitten täällä foorumilla vielä keskityttiin asiaan enemmän kuin vittuiluun. Ajat muuttuu. Jätetään neuvominen jatkossa teille viisaammille.

Sehän on itsestään selvyys että lämmönjako pitäis aina olla säädetty optimaaliseksi ja tehokkaaksi tuotettiin se lämpö millä vaan. Puskurin koko määrää tietysti sen kuinka paljon varaenergiaa siihen pystyy varastoimaan, pienellä turvarajat ja asteminuutit tulee vastaan nopeammin, mutta kun väistellään kalliita spottihintoja niin näin käy väkisin eli jonnekin sitä energiapakkaumaa syntyy kun ennakoiden koitetaan lämmittää. Edullisuus on tietysti ihan puhtaasti spottihintojen vaihtelusta kiinni ja matikkaa.
'Vapaakiertoisella puskurilla' tarkoittanet MLP:n sisäisellä latauspumpulla latauskiertoa jolla lämmitetää varaajaa 4-putkikytkennällä tai voi se olla 3-putkisellakin kytkennällä.

[EsaV]

Laitoin Smart Price Adaptationin kokeeksi päälle, kun 5 c/kWh energiakustannus muuttuu pörssihinnoitelluksi vuoden alusta lähtien. Vielä en ole täysin vakuuttunut saatavasta kustannusedusta vrk-kulutuksen ollessa 25-30 kWh kaikki sähkönkulutus, mutta liitteen mukaisesti säätölogiikka kuitenkin seuraa pörssisähkön hinnanvaihtelua eri vrk-aikoina.

Kuvaajat lasketulle menovedelle (kaksi piiriä) sekä kompressorin kierrosluvulle.
Laite siis NIBE 1255 3-12 kW. Ollut toiminnassa vuodesta 2016. Koko talouden energiankulutus ollut vuosittain 8000-9000 kWh, josta lämpöpumpun osuus n. puolet

Edit: Vain lämmitysvettä ohjataan pörssisähköllä. Asetus/Vaikutus ”täysillä” eli 10:ssä. Käyttövesi ei siis (vielä?) mukana.

Edit2: lisäsin kuvaajan kompressorin kierroslukujen muutoksesta, kun laitoin pörssisähköasetuksen päälle 30.11.2022.

Lisätty lämpöpumpun toimintaa kuvaava käyrästö (NIBE Uplink) ja vastavalta ajalta (19.12.2022) sähköyhtiön toimittama energian kulutus.
Käyttöasetus/pörssisähkon hinnan vaikutus pumpussa lämmityksen osalta 10 ja lämpimän veden osalta 4.

[k113635]

Lisätty lämpöpumpun toimintaa kuvaava käyrästö (NIBE Uplink) ja vastavalta ajalta (19.12.2022) sähköyhtiön toimittama energian kulutus.
Käyttöasetus/pörssisähkon hinnan vaikutus pumpussa lämmityksen osalta 10 ja lämpimän veden osalta 4.

Saisitko näkyvillä samalta ajanjaksolta asteminuutit (ja sisälämpötilan, jos teillä on Niben sisäilma-anturi)?

[EsaV]

Sisälämpöantureita ei ole. Lämpötila kuitenkin pysynyt hyvin 20-21 asteen paikkeilla.

[k113635]

Sisälämpöantureita ei ole. Lämpötila kuitenkin pysynyt hyvin 20-21 asteen paikkeilla.

Kiitos, tosin kuva herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia. Kiva että teillä pysyy sisälämpö haluttuna, mutta kuvan perusteella Nibe ei tee sitä asteminuuteillaan. Sekä 19.12 n. 07:30 että n. 18:00 asteminuutit nollaantuvat jostain alle -1000:n arvosta jolloin lämmitysvaje käytännössä unohdetaan. Toisaalta taas ylimääräisen lämmityksen laskenta ei sekään toimi isommilla yliheitoilla oikein, koska Nibe cäppää asteminuuttilaskentansa maksimin sataan. Esimerkiksi 19.12 n, 09:00-

Onko SPA:n lisäksi käytössä joku ajastin joka selittää tuon oudon käytöksen vai johtuuko se noista samoihin aikoihan tapahtuvista käyttövesijaksoista? Samoin asteminuutit käyvät aika eksoottisissa lukemissa, onkohan pumppu polttanut halpaa sähköä jo vastuksillaan?

Hinkkasin itse lämmityskäyrän mieleisekseni joskus vuosia sitten (tasainen Niben 23 ympäri vuoden, Ukrainan rähinän alettua tiputin asteella), mutta sattuneista syistä on SPA ruvennut kiinnostaamaan. Omat kokemukset syssymältä SPA:sta lämmityspuolella oli että jo minimivaikutuksillaan (1-2) pumppu kyllä siirsi hieman kulutustaan halvemmille tunneille, mutta jo siloin haittapuolet olivat selkeästi näkyvillä:

• Kompressorin käynnistysmäärä nousi
• Huonelämpötilan vaihteluväli nousi
• Sähkönkulutuksen kokonaismäärä nousi

Meinasin uusia kokeiluja nyt pumpun jatkuvan käynnin lämpötiloilla, mutta en kyllä keksi miten ko. ominaisuus voisi toimia järkevästi isommilla vaikutusasteilla. Äsken laitoin lämmityspuolelle SPA:n päälle ja vaikutustasoksi 1.

edit. pahimmat typot

[EsaV]

Kiitos, tosin kuva herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia. Kiva että teillä pysyy sisälämpö haluttuna, mutta kuvan perusteella Nibe ei tee sitä asteminuuteillaan. Sekä 19.12 n. 07:30 että n. 18:00 asteminuutit nollaantuvat jostain alle -1000:n arvosta jolloin lämmitysvaje käytännössä unohdetaan. Toisaalta taas ylimääräisen lämmityksen laskenta ei sekään toimi isommilla yliheitoilla oikein, koska Nibe cäppää asteminuuttilaskentansa maksimin sataan. Esimerkiksi 19.12 n, 09:00-

Onko SPA:n lisäksi käytössä joku ajastin joka selittää tuon oudon käytöksen vai johtuuko se noista samoihin aikoihan tapahtuvista käyttövesijaksoista? Samoin asteminuutit käyvät aika eksoottisissa lukemissa, onkohan pumppu polttanut halpaa sähköä jo vastuksillaan?

Hinkkasin itse lämmityskäyrän mieleisekseni joskus vuosia sitten (tasainen Niben 23 ympäri vuoden, Ukrainan rähinän alettua tiputin asteella), mutta sattuneista syistä on SPA ruvennut kiinnostaamaan. Omat kokemukset syssymältä SPA:sta lämmityspuolella oli että jo minimivaikutuksillaan (1-2) pumppu kyllä siirsi hieman kulutustaan halvemmille tunneille, mutta jo siloin haittapuolet olivat selkeästi näkyvillä:

• Kompressorin käynnistysmäärä nousi
• Huonelämpötilan vaihteluväli nousi
• Sähkönkulutuksen kokonaismäärä nousi

Meinasin uusia kokeiluja nyt pumpun jatkuvan käynnin lämpötiloilla, mutta en kyllä keksi miten ko. ominaisuus voisi toimia järkevästi isommilla vaikutusasteilla. Äsken laitoin lämmityspuolelle SPA:n päälle ja vaikutustasoksi 1.

edit. pahimmat typot

Ok.
Mitään ajastimia ei ole käytössä, eikä vastuksia ole käytetty ollenkaan (näkyisi kyllä energian kulutusseurannassa).
Noita luettelemiasi lieveilmiöitä en ole havainnut . Lieneekö ”väärin lämmitetty” koko ajan 

Olen tyytyväinen tämän hetken tilanteeseen, vaikka suuria euromääräisiä säästöjä en odottele…

[k113635]

Ok.
Mitään ajastimia ei ole käytössä, eikä vastuksia ole käytetty ollenkaan (näkyisi kyllä energian kulutusseurannassa).
Noita luettelemiasi lieveilmiöitä en ole havainnut . Lieneekö ”väärin lämmitetty” koko ajan 

Olen tyytyväinen tämän hetken tilanteeseen, vaikka suuria euromääräisiä säästöjä en odottele…

Ei ollut tarkoitus arvostella teidän systeemiä tai sua henkilökohtaisesti, mulla on vaan aika suora ulosanti.

Mutta vois olla hyvä selvitellä näitä:
(oli - Tilanteet jolloin asteminuutit laskevat alle -1000:n. Käykö kone vastuksilla asti? Tässä olisi ihan oikea mahdollisuus säästöön jos näin käy. Säästöpotentiaali voisi helposti olla suurempi kuin SPA:n tämän hetken hyöty.)
Ei pitäis vastailla lukematta tarkemmin toisen vastausta. Seuraava kysymys onkin että miksei kone mene vastuksilla noin matalilla asteminuuteilla? Jos se johtuu siitä että "käynnistero lisäys" arvoa on kasvatettu reilusti tarkoituksena ettei vastuksia käytetä niin voin kokemuksesta kertoa että sen säädön kanssa kandee olla tarkkana. Jos toimii teillä niin hyvä niin, mutta koska tuo vaikuttaa invertterin tehonsäätöalgoritmiin niin muille lukijoille moinen seikka tiedoksi että muuttakaa vain harkiten.

- Miksi asteminuutit nollaantuu vrt. tilanteet mitkä mainitsin? Nämä ei välttämättä vaikuta sähkönkulutukseen, mutta asumisviihtyvyys vois helposti parantua jos syy on vain jokin yksinkertainen säätö esim. maksimi lämpötilapoikkeama pyynnistä tms.

[tk-]

Ok.
Mitään ajastimia ei ole käytössä, eikä vastuksia ole käytetty ollenkaan (näkyisi kyllä energian kulutusseurannassa).
Noita luettelemiasi lieveilmiöitä en ole havainnut . Lieneekö ”väärin lämmitetty” koko ajan 

Olen tyytyväinen tämän hetken tilanteeseen, vaikka suuria euromääräisiä säästöjä en odottele…

Äkkiseltään näyttää, että ensimmäinen asteminuuttien nollaus on käyttövesijakson päätteeksi. Mahtaako lämpöverkkoon sitten mennä turhan kuumaa vettä ja max-ero katkaisee lämmöt? Lämmitys näyttää käynnistyvän vasta asteminuuteilla -1000, pitääkö paikkansa? Lämmönjako toimii vähän kummasti tai sitten pumppu on ylimitoitettu reilusti jos tarvitsee noin alas viedä pätkäkäynnin estämiseksi lämpöisemmillä keleillä.

Ihan asiallisia huomioita tuossa edeltäjä teki. Usein nämä pumput on kovin optimoimatta asennusliikkeen jäljiltä. Etenkin kun invertteri vielä toimii aika huonoillakin säädöillä ennenkuin alkaa kikkailemaan tällaisilla kysyntäjoustoilla jne.

[EsaV]

Ei ollut tarkoitus arvostella teidän systeemiä tai sua henkilökohtaisesti, mulla on vaan aika suora ulosanti.

Mutta vois olla hyvä selvitellä näitä:
(oli - Tilanteet jolloin asteminuutit laskevat alle -1000:n. Käykö kone vastuksilla asti? Tässä olisi ihan oikea mahdollisuus säästöön jos näin käy. Säästöpotentiaali voisi helposti olla suurempi kuin SPA:n tämän hetken hyöty.)
Ei pitäis vastailla lukematta tarkemmin toisen vastausta. Seuraava kysymys onkin että miksei kone mene vastuksilla noin matalilla asteminuuteilla? Jos se johtuu siitä että "käynnistero lisäys" arvoa on kasvatettu reilusti tarkoituksena ettei vastuksia käytetä niin voin kokemuksesta kertoa että sen säädön kanssa kandee olla tarkkana. Jos toimii teillä niin hyvä niin, mutta koska tuo vaikuttaa invertterin tehonsäätöalgoritmiin niin muille lukijoille moinen seikka tiedoksi että muuttakaa vain harkiten.

- Miksi asteminuutit nollaantuu vrt. tilanteet mitkä mainitsin? Nämä ei välttämättä vaikuta sähkönkulutukseen, mutta asumisviihtyvyys vois helposti parantua jos syy on vain jokin yksinkertainen säätö esim. maksimi lämpötilapoikkeama pyynnistä tms.

Terve taas.
Joo, vaikka olenkin maalämpöpumppujen kanssa sovussa elänyt 24 vuotta (ensin Lämpöässä 9V 18 vuotta ja nyt tämä Nibe 1255 3-12 kW 6 vuotta 7kk), neuvoja ja mielipiteitä kyllä ihan mielelläni kuuntelen, eikä tässäkään mitään herneitä ole nenään tullut.

Tuo korkea asteminuuttilukema ”periytyy” kesäkaudelta juurikin käynnistysten minimoimiseksi, kun pelkkää käyttövettä lämmittää. Säädetty nyt arvoon 400. Jään odottelemaan, minne suuntaan kallistuu.

Menoveden lämmön kanssa ei mitään erityistä ole tarvinnut säätää. 1-piiriin, eli sauna+pesuhuone+KHH menee nyt nollakelillä n. 30 asteista ja 2-piiriin asuintiloihin shuntattu vesi n. 27-28 asteista. Huonelämpötila nyt 22 astetta. Vesikiertoinen lattialämmitys tottelee käyrää (taso ja jyrkkyys) mielestäni hyvin. Puskurivaraajaa mulla ei ole. Vastuksille en ole halunnut koskaan mennä. Ymmärrän kyllä, että pelkän käyttöveden lämmitys kesäaikaan ei kompressorilla ihan optimaalista ole.

Käynnistyseroon en ole koskenut, eli oletusasetuksilla mennään. En sitä nyt muista, mutta käyn kurkkaamassa huoltovalikosta jossain vaiheessa. Mainitsemasi invertterin tehonsäätöalgoritmi kuulostaakin siltä, että ei pidä peukaloida, jos ei varmuudella tiedä, mitä tekee 😐

Ylipäätään,  olen ollut tyytyväinen laitteen toimintaan lämmityksen ja kättöveden suhteen. Energian kulutuskin on tiloihimme nähden varsin kohtuullinen. Asennutin lämpöpumpulle oman kWh-mittarin, kun pumppu otettiin käyttöön 4.5.2016. Tänään kWh-lukema on 27580 kWh. Siis n. 4200 kWh/vuosi. Kaikki ostettu energia taloussähköineen ollut nyt Nibe-aikana mainitsemani 8500 kWh vuodessa.

Lämmityskaudella ennen tätä Smart Price Adaptionia invertteri ohjasi kompressorin pyörimään 20-40 Hz:n taajuudella lämmötarpeen mukaan varsin tasaisesti ilman stoppeja. Niinkuin invertteriohjauksen ideana on.
Nyt noita korkeampia taajuuksia (= enemmän tehoa sähköverkosta) sitten on ilmestynyt ”halvoille tunneille”, kun säästetään ja siirretään kulutusta pörssisähkökäyrän mukaan 😂

Kiitos vielä asiantuntevista kommenteista 👍🙂

Edit 1: lämpötilaeron asetusarvo huoltovalikosta katsottuna on 5.

[k113635]

SPA oli kokeilussa reilun viikon, vaikutusasteella 1 ja 2 se toimi periaatteessa ihan ok ilman suurempia haittoja. Meillä on Nibeen kytketty sisälämpöanturi ja sen kompensaatio on käytössä kertoimella 0.8, joten pyyntilämpötilaan SPA:n pitäisi vaikuttaa vaikutusasteella 2 vain +- (0.8 * 2)/2 = +- 0.8-astetta.

Kaikki toimi hyvin viime yöhön asti, kello 00:00 meni Niben logiikka solmuun ja yhtäkkiä pyynti putosi yli 2.5-astetta. Pudotus oli niin suuri (pyynti laski alle lämmityksestä palaavan veden lämpötilan) että seurauksena olisi ollut pumpun pysähtyminen asteminuuttien nollaantumisen myötä. Samaan aikaan kuitenkin torppamme lämmöntarve on luokkaa 3 kW, joten en jäänyt odottelemaan miten pumppu tuosta olisi selvinnyt vaan poistin SPA:n käytöstä n.00:30 jolloin toiminta palasi normaaliksi.

[subdependent]

Nyt kun sähkön pörssihinnat ovat taas nousseet, on tullut vilkuiltua uplinkkia ja SPA:ta kovasti tiiviimmin. Huomasin tällä viikolla kuitenkin, että applikaation ilmoittamat pörssisähkön hinnat ovat jatkuvasti virheelliset verrattuna Helenin ja sahko.tk:n ilmoittamiin tuntihintoihin. Muistan viime vuodelta, että silloin hinnat laahasivat tunnin jäljessä, mutta nyt tuntuu että softa arpoo tuntihinnat kokonaan, eikä yhtäläisyyksiä oikeisiin hintoihin ole juurikaan. Onko muilla ollut samanlaisia kokemuksia?

[Lappanen]

Nyt kun sähkön pörssihinnat ovat taas nousseet, on tullut vilkuiltua uplinkkia ja SPA:ta kovasti tiiviimmin. Huomasin tällä viikolla kuitenkin, että applikaation ilmoittamat pörssisähkön hinnat ovat jatkuvasti virheelliset verrattuna Helenin ja sahko.tk:n ilmoittamiin tuntihintoihin. Muistan viime vuodelta, että silloin hinnat laahasivat tunnin jäljessä, mutta nyt tuntuu että softa arpoo tuntihinnat kokonaan, eikä yhtäläisyyksiä oikeisiin hintoihin ole juurikaan. Onko muilla ollut samanlaisia kokemuksia?

SPA varmaankin näyttää verottoman hinnan, kyllä sen ne pitäisinihan oikein näyttää.

Jos olet katsonut hintahistoriaa myuplinkin historiatiedon kautta, niin sen piirtämä käyrä hämää koska se piirtää suoraa viivaa pisteeltä toiselle ja näyttää kuin hinta olisi tuntien välissä jotain muuta mitä se oikeasti on. Tuon hintakäppuränhän pitäisi olla kanttiaaltoa.

Miten SPA selvitti perjantain hinnat?

[luu5]

Miten SPA selvitti perjantain hinnat?

Näytti ainakin itselläni ihan oikein. Mutta ei osannut reagoida niihin kunnolla, vasta puolenyön jälkeen havahtui todenteolla. Tai sitten sen logiikka vain on fiksumpi kuin minä.