Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Mitoituspyyntö, okt, Espoo  (Luettu 847 kertaa)

Poissa jlikonen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 33
  • Maalämpöfoorumi
Mitoituspyyntö, okt, Espoo
« : 21.12.22 - klo:08:10 »
Terve,

Haluaisin saada mitoituksen omakotitalollemme. Nibe suositteli maalämpöpumpuksi S1255-12. Alla talomme tiedot.

- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Espoo
- Rakentamisvuosi? 2008
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus?  Kaukolämpö, keskimääräinen energiankulutus 23.7MWh, min 21.1MWh (2015, astepäiväluku 3438), maks 26.4 (2010, astepäiväluku 4473)
- Patterilämmitys vai lattialämmitys? Lattialämmitys
- Ilmanvaihto: Koneellinen iv. lämmöntalteenotolla (Enervent Pelican, pyöriväkennoinen)
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus: Tähän vaikeaa antaa yksiselitteisiä mittoja koska talo ei ole kuution muotoinen. Rakennuksen kokonaisala 278m2, tilavuus 670m3.
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? mineraalivilla 24cm, kokonaispaksuus 35cm
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? 3 (kellari, alakerta, yläkerta)
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)? Kellari+autotalli 80m2, 1. krs 94m2, 2. krs 74m2
- Huonekorkeudet kerroksittain? kellari 220cm, 1. krs 260cm, 2. krs 240cm
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? maanvarainen, styrox 15cm
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? puhallusvilla, 400mm
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? 3-lasiset
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Autotalli, talon sisällä
- Tilojen lämpötilat: kellari+autotalli 19C, 1. ja 2. krs 23C
- Jos on tiedossa rakennuksen ulkovaipan U -arvoja: U-arvo 0.166 W/m2K
- Menoveden lämpötila 37C ulkolämpötilan ollessa -15C
- MUT -26C
« Viimeksi muokattu: 21.12.22 - klo:19:49 kirjoittanut tomppeli »
Espoo, 2-kerroksinen (+kellari) puurunkoinen okt rv.2008, 278m2/990m3. Kaikissa vesikiertoinen lattialämmitys.
Nibe S1255-12 + Haato 35l käyttövesivaraaja, kaivo 230m
ex-kaukolämpö
aurinkopaneelit: 6.6kW+Fronius7kW

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Vs: Mitoituspyyntö, okt, Espoo
« Vastaus #1 : 21.12.22 - klo:19:49 »
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo  ”jlikonen”   ESPOO   (Uusimaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 30 °C  -  menovesi lämpötila max 32 °C               
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -26 °C               
- Kellarikerros 2008: Kivi-Lattialämmitys, 19°C, 80 m2, 176 m3    20,4 W/m2   1,63 kW   4 514 kWh
- 1. krs 2008: Laminaatti-Lattialämmitys, 23°C, 94 m2, 244 m3    32,3 W/m2   3,04 kW   8 349 kWh
- 2. krs 2008: Laminaatti-Lattialämmitys, 23°C, 74 m2, 178 m3    32 W/m2   2,37 kW   6 373 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ         28 W/m2   7,04 kW   19 236 kWh

• Kiinteistö,  248 m2,  598 m3          5,3 COP   6,73 kW   19 236 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,271 m3 / 50 °C   3,3 COP   1,45 kW   6 000 kWh
- Yhteensä         4,6 SCOP   8,2 kW   25 236 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus      -1 688 kWh   0,55 kW   23 548 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja          0 kWh   0,00 kW   23 548 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            8,20 kW   23 548 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää               0 kWh
 Yhteensä   248 m2   95 kWh/m2   4,6 SCOP   8,2 kW   23 548 kWh

Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho            8,2 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )      8,2 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka               -26 °C

- Maasta kerätään          ( 4,6 COP)   6,7 kW   18 425 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä            5 123 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)      5 123 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa              1 448 kWh

Tarvitaan vähintään 186 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 6 m vedetöntä ja 10 m maaporausta.   Poraussyvyys   186 m
- Kaivon aktiivisyvyys 180 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 186 m.   Putkea kaivossa yhteensä   372 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 7,1 kPa)      2 kpl   PE40x3.7   20 m

  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,54 l/s = 32,4 l/min = 1944 l/h:               
- Kaivo, painehäviö 0,54 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 398 litraa      66 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,54 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 501 litraa      39 kPa = 0,39 bar
 Tai vaakakeruulla:               
- kostea savi, 406 m = 2 x 200 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään) 0,9 m. Vol 418 litraa      20 kPa = 0,2 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Vs: Mitoituspyyntö, okt, Espoo
« Vastaus #2 : 21.12.22 - klo:19:56 »
Kerrot, että: "Menoveden lämpötila 37C ulkolämpötilan ollessa -15C"

Johtuuko korkea menoveden lämpötila siitä, että teillä on käytössä lattialämmityksen termostaatit, vai onko kyseessä lautalattia?
Laskelmassa valitsin kellarikerrokseen kivilattian ja ylempiin kerroksiin parketti / laminaatti.
Nyt kiertoveden lämpötilaksi tuli MUT kohdalla vain noin +32 C.

Poissa jlikonen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 33
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Mitoituspyyntö, okt, Espoo
« Vastaus #3 : 21.12.22 - klo:20:12 »
Kerrot, että: "Menoveden lämpötila 37C ulkolämpötilan ollessa -15C"

Johtuuko korkea menoveden lämpötila siitä, että teillä on käytössä lattialämmityksen termostaatit, vai onko kyseessä lautalattia?
Laskelmassa valitsin kellarikerrokseen kivilattian ja ylempiin kerroksiin parketti / laminaatti.
Nyt kiertoveden lämpötilaksi tuli MUT kohdalla vain noin +32 C.

Kiitos paljon laskelmasta. Voisitko tosiaan lähettää sen s-postilla.

Mulla on tosiaan tällä hetkellä KL-keskuksen Ouman EH203:n säätökäyrän pisteessä -15C +37C ja -20C:ssä +39C. Kellarissa kokonaan laattalattia ja 1. kerroksessa suurimmaksi osaksi laattalattia. 2. kerroksessa on parketti. Kaikissa huoneissa on termostaattiohjaus (Ouman EH686). Voisiko tuo korkea asetusarvo -15C:ssä johtua termostaattiohjauksesta? En ole koskaan kokeillut pudottaa talviaikana säätökäyrää siten, että -20C:ssä olisi esim. 32C ja pitää päällä jatkuvasti lattialämmityskiertoa. Tämä ehkä saattaisi hieman tasoittaa lämpötiloja huoneissa koska lattialämmityskierto olisi koko ajan päällä eikä lattia pääsisi koskaan jäähtymään.

Olen nyt tilannut yhden urakoitsijan kautta saneerauksen elikä kaukolämpö vaihtuu maalämpöön ensi kesän aikana. Olisiko järkevämpää MLP:n kanssa pitää matalampaa säätökäyrää esim. MUT:ssa 32C ja pitää lattialämmityskierto päällä koko ajan?

Tuo sinun laskelma tukee varsin hyvin Niben laskelmaa kaivon syvyydelle joten pitää vain uskoa tuloksiin. Todennäköisesti porautan 20-30m syvemmän kaivon kuin laskelmissa.
Espoo, 2-kerroksinen (+kellari) puurunkoinen okt rv.2008, 278m2/990m3. Kaikissa vesikiertoinen lattialämmitys.
Nibe S1255-12 + Haato 35l käyttövesivaraaja, kaivo 230m
ex-kaukolämpö
aurinkopaneelit: 6.6kW+Fronius7kW

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Vs: Mitoituspyyntö, okt, Espoo
« Vastaus #4 : 21.12.22 - klo:21:10 »
Laitoin laskelman sähköpostiisi..

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Vs: Mitoituspyyntö, okt, Espoo
« Vastaus #5 : 21.12.22 - klo:22:44 »
... Mulla on tosiaan tällä hetkellä KL-keskuksen Ouman EH203:n säätökäyrän pisteessä -15C +37C ja -20C:ssä +39C. Kellarissa kokonaan laattalattia ja 1. kerroksessa suurimmaksi osaksi laattalattia. 2. kerroksessa on parketti. Kaikissa huoneissa on termostaattiohjaus (Ouman EH686). Voisiko tuo korkea asetusarvo -15C:ssä johtua termostaattiohjauksesta? En ole koskaan kokeillut pudottaa talviaikana säätökäyrää siten, että -20C:ssä olisi esim. 32C ja pitää päällä jatkuvasti lattialämmityskiertoa. Tämä ehkä saattaisi hieman tasoittaa lämpötiloja huoneissa koska lattialämmityskierto olisi koko ajan päällä eikä lattia pääsisi koskaan jäähtymään.
Voi johtua ja varmaan ainakin osittain johtuu juurikin huonetermostaateista.
Termostaatit katkovat lattiaan menevää lämmitysveden virtausta.
Voisitko kokeilla termostaattien säätämistä max. lämpötilaansa ja katso sitten, kuinka alas voit muuttaa säätökäyrän Oumanilla, ilman, että huonelämpötila laskee.

Termostaateista on haittaa maalämpötalossa.
Maalämmitysjärjestelmän COP laskee termostaattien takia siksi, että termostaattien takia joudutaan nostamaan menoveden lämpötilaa.
Mitä lämpöisempää vettä tuotetaan maalämpökoneella, sitä huonommaksi menee COP (hyötysuhde).
Parempi hyötysuhde edellyttää kuitenkin vastaavasti vähän syvempää lämpökaivoa.

Poissa jlikonen

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 33
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Mitoituspyyntö, okt, Espoo
« Vastaus #6 : 22.12.22 - klo:05:06 »
Voi johtua ja varmaan ainakin osittain johtuu juurikin huonetermostaateista.
Termostaatit katkovat lattiaan menevää lämmitysveden virtausta.
Voisitko kokeilla termostaattien säätämistä max. lämpötilaansa ja katso sitten, kuinka alas voit muuttaa säätökäyrän Oumanilla, ilman, että huonelämpötila laskee.

Termostaateista on haittaa maalämpötalossa.
Maalämmitysjärjestelmän COP laskee termostaattien takia siksi, että termostaattien takia joudutaan nostamaan menoveden lämpötilaa.
Mitä lämpöisempää vettä tuotetaan maalämpökoneella, sitä huonommaksi menee COP (hyötysuhde).
Parempi hyötysuhde edellyttää kuitenkin vastaavasti vähän syvempää lämpökaivoa.

OK, kiitos paljon tiedoista. Pystyn helposti muuttamaan termostaattien asetuksia openHAB:lla, joka kommunikoi jakotukkien Ouman EH686 purkkien kanssa Modbus väylän kautta. Ihmettelin itsekin aikoinaan miksi säätökäyrän arvot KL-keskuksen Ouman EH203:ssa pitää olla selvästi korkeammat kuin LVI-suunnittelijan arvot. Harmittavasti en päässyt keskustelemaan hänen kanssaan koska hän menehtyi syöpään talomme rakennusvaiheessa. Kun sitten energiankulutus alitti suunnitteluarvon niin en enää kiinnittänyt huomiota lattialämmityksen ohjaukseen.

Kokeilen muuttaa asetusarvoja niin, että lattialämmityspiirit on koko ajan toiminnassa ja sitten ruveta pudottamaan säätökäyrää vähitellen.

Kun pohdiskelit tuota korkeaa asetusarvoa  niin tuli itsellekin mieleen, että MLP saattaisi toimia hieman tehokkaammin (elikä COP voisi olla hieman suurempi) jos pystyn pienentämään menoveden lämpötilaa kunhan ohitan termarit.

Tästä keskustelusta on ollut todella suuri apu joten suurkiitokset vielä kerran.
Espoo, 2-kerroksinen (+kellari) puurunkoinen okt rv.2008, 278m2/990m3. Kaikissa vesikiertoinen lattialämmitys.
Nibe S1255-12 + Haato 35l käyttövesivaraaja, kaivo 230m
ex-kaukolämpö
aurinkopaneelit: 6.6kW+Fronius7kW