Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Mitoituspyyntö 30-luvun kerrostalo Helsingissä  (Luettu 102 kertaa)

Poissa askov52

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 1
  • Maalämpöfoorumi
Terve,
Päätöksenteon tueksi tarvittaisiin tietoa maalämpöön siirtymisen järkevyydestä.

Helsinki
Kerrostalo (105 huoneistoa, liiketiloja 4,  asukasmäärä 135)
rv 1937
asuinkerroksia 7+ lämmin kellari + kylmä vintti
3 porrasta
Huonekorkeus 2,7 m
Isohkot ikkunat 3 lasia

huoneistoala huoneistot 4250 + liiketilat 300 m2
tilavuus 22500 m3
Rakennuksen ulkomitat 60 x 15 m
Tontti 3200 m2
Paksut massiivitiiliseinät
Rakennettu sekamaalle, kallio alle 5 m syvyydessä
Kaukolämpöä kului 990 MWh (2017), sisältäen käyttöveden lämmityksen
Lämpimän veden kulutus noin 2800 m3
Kylmän veden kulutus noin 4300 m3
Taloyhtiön kiintestösähkön kulutus 35 MWh
Vesipatterilämmitys, alkuperäiset sileät patterit
Painovoimainen ilmanvaihto

Erityisiesti kiinnostaa kannattaako maalämmön lisäksi käyttää kaukolämpöä vai sähköä. Myöskin maalämpöjärjestelmän takaisinmaksuaika arvioiduilla sähkö- ja kaukolämpöhinnoilla kiinnostaa.



Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 7 971
  • Vanha pieru!
Vs: Mitoituspyyntö 30-luvun kerrostalo Helsingissä
« Vastaus #1 : 23.09.22 - klo:16:17 »
Taloyhtiön tontti ei ole pieni (3200 m2), mutta se on pieni siihen, että siitä kerättäisiin koko talon lämmittämiseen tarvittava lämpöenergia.
Kiinteistön vuotuinen lämpöenergian tarve on noin 1000 MWh. Sen tuottamiseen ei tontilta saatavissa oleva kalliolämpöpotentiaali riitä.
Lämpimän käyttöveden esilämmittämiseen se riittää. Lämmintä käyttövettä tarvitaan vuoden ympäri. Lämpimän veden kulutus noin 2800 m3. Sen lämmittäminen +6 asteesta +40 asteeseen tarvitsee noin 160 MWh lämpöenergiaa.

Ehdotan, että taloyhtiön lämmin käyttövesi esilämmitetään maalämmöllä isoon vesivaraajaan noin +40 asteiseksi ja loppukuumennetaan yli +55 asteeseen kaukolämmöllä lämmönvaihtimessa. Kylmä kaupunkivesi ohjataan ensin varaajassa olevan kierukkalämmönvaihtimen tai varaajaan liitetyn ulkoisen lämmönvaihtimen avulla ja johdetaan edelleen nykyiseen käyttöveden lämmönvaihtimeen.
Tämän avulla vähenee kaukolämmön tarve noin 100 MWh/a.

Tarvitaan siis noin 60 kW lämmitystehoinen maalämpöpumppu ja sen perään muutaman kuutiometrin tilavuuksinen vesivaraaja. Lämmönkeruuseen 3 x 320 metriset lämpökaivot, joihin PE63x3.8 keruuputkitus.
...
Kun tontin ala on pieni, on ainoa keino laajentaa keruupotentiaalia, mennä syvemmälle maaperään.
Tonttia paremmin tuntematta, arvelin, että sille mahtuisi 3 kpl noin 320 metristä lämpökaivoa, jotka ovat vähintään 20 metrin etäisyydellä toisistaan.
Kaivojen suuri syvyys johtaa sellaisen ongelmaan, että kaivojen keruun kierrossa syntyy suuri painehäviö. Hidastuneen kierron seurauksena kaivoista nousee liian hitaasti lämpöenergiaa ja maalämpökone toimii huonontuneella hyötysuhteella.
Siksi kaivoihin joutuu laittamaan PE63x3.8 keruuputket, jotta painehäviö ei nousisi liikaa.