NIBE F1245

[silkwood]

2-kerroksisessa omakotitalossani on vesikiertoinen lattialämmitys ja Nibe F1245-8 maalämpöpumppu 180L varaajalla. Alakerrassa on kaksi termostaattia (olohuoneessa yksi ja makuuhuoneessa 1). Alakerran kylppäri,wc ja kodinhoitohuone ovat tod.näk. pumpun säätöjen varassa. Yläkerrassa on 4 makuuhuoneessa termarit ja kylppäri ja oleskelutila ilman. Tänä talvena haluaisimme yrittää käyttää alakerrassa olevaa takkaa lämmitykseen myös ja säästää sähkönkulutuksessa.

1) Ohjeessa mainitaan säästövinkkinä, että termarit pitäisi olla auki kokonaan, koska muuten virtaus hidastuu. Olen kuumilla keleillä laittanut termarit aina min asentoon. Onko tällä ollut itseasiassa mitään merkitystä tai jopa haittaa? Onko minun nyt turvallista laittaa kaikki termarit auki, kun ulkolämpötila on laskenut sen 10 astetta, vai meneekö sähköä huomattavasti enemmän? Tarkoitus olisi nyt kun itsellä on vielä "halpa" sähkönhinta virittää tuo laite siten, että energian kulutus minimissä.

2) Kun haluan käyttää lämmitykseen alakerrassa olevaa takkaa siten että kulutus vähenisi mitä minun tulisi tehdä? Alakerrassa on tosiaan olohuoneessa takan vieressä yksi termari. Jos lämpötila on tarkoitus tosiaan säätää pumpusta koko kämppään ja pitää termareita auki kokonaan, niin pitäisikö tällöin olohuoneen termarista säätää kiertoa hieman pienemmäksi, jotta takan tuottama lämpö saadaan hyödynnettyä. Yläkerrassa tällöin on todennäköisesti viileämpää, jos koko talon lämpötilaa laskee pumpusta tosin takasta tulevalämpö nousee ylöspäin ja auttaa jonkin verran. 

3) Varmistan vielä, että ei kai termareilla ole mitään tekemistä todellisen sisälämpötilan kanssa siten, että lämmitys käy kokonaan tai napsahtuu poikki jossain kohtaa? Ainakin yhdessä makuuhuoneessa yläkerrassa on termostaatti joka pyörittäessä napsahtaa ikäänkuin poikki, kun lämpötilaa ns. laskee. 

4) Jos tässä pörssisähköllä joutuu talven läpi menemään niin kannattaako edes yrittää lämmityksen ohjelmointia esim. yöaikaan/päiväaikaan? Eli kerkeääkö systeemi tällaiseen mukaan...

Löysin pumpusta tehdyn energialaskelman ja lisäsin sen tähän, jos siitä mitään hyötyä olisi.

[JiiTee]

Tapoja termareiden hyödyntämiseen lienee monia, mutta jos sähkön säästöä haetaan niin "optimi" lienee silloin että termostaatit eivät ainakaan turhaan kurista kiertoa = ovat mahdollisimman auki. Oikein säädetty termari kyllä voi säästääkin sähköäkin koska se voi katkaista kierron esim. huoneesta, jossa takka -> lämpöenergiaa säästyy tai se käytetään huoneeseen johon ei takan vaikutus yllä, esim. sinne yläkertaan.

Itse olen lattiakierron säätänyt mahdollisimman "sopivaksi" ensin ilman termareita (tai voi laittaa termarin täysille, >25c säädön ajaksi), jonka jälkeen säätänyt termarit vain ja ainoastaan rajoittamaan lämpöä mikäli käytän takkaa tai aurinko lämmittää ikkunoista. Eli minulla siten että termarin avulla ei edes pysty "lisäämään" lämpöä huoneeseen.

Tuohon säätöön löytyy vinkkejä jostain täältä palstaltakin (kannattaa etsi se tai jos joku näppärämpi löytää) - ja huomaa että se ei ole yhden päivän homma vaan aika pitkäjänteistä säätämistä. Pääpiirteissään se kuitenkin taitaa mennä kutakuinkin niin että jakotukeista kierto suurimmalle mahdolliselle / termarit täysille, minkä jälkeen MLP:tä säätämällä ensin haetaan mahdollisimman sopiva lämpö. Sen jälkeen aletaan hienosäätämään kiertoa siten että liian lämpimistä huoneista kuristetaan kiertoa. Jos on liian kylmiä huoneita niin voi joutua MLP:stä nostamaan taas. Huomioi kuitenkin että aina kun yhtä piiriä kuristat niin muut huoneet muuttuu lämpimämmiksi. Eli MLP:n säätöjäkin voi joutua hakemaan useamman kerran.

Tavoite on että olisi mahdollisimman vähän lattialämmityksen kiertoa kuristettu, jolloin MLP:n ei tarvitse tehdä turhan kuumaa vettä kiertoon -> säästöä.

[silkwood]

Kiitoksia vastauksesta!
 
Eli varmistan vielä ennen kuin viritän termostaatit tappiin, että nuo termostaatit toimivat vain veden virtausnopeuden säätiminä? Yhdessä kohtaa oli suunnitelmissa merkintänä lattia-anturi TE:lle (juuri takan viereisten tilojen vieressä olevalla). Siihen on kuitenkin muistaakseni kytketty aivan tavallinen huonetermari samallainen kuin muuallakin. Voisiko olla, että tuolla olisi tarkoitus juuri pytyä säätämään lämpötilaa takan ympäristössä?

Vielä myös epäselvää, että miten tuo laite toimii, kun esim kesällä, kun on 1) reilusti yli +20C, nyt kun on 2) +10C, 3) myöhemmin +0 ja 4) sitten, kun on -15c. Onko kierto ns. aina päällä ja tarviiko esim. kesällä koskea termareihin ollenkaan (tähän asti laittanut termarit min asentoon). Pumppu on ilmeisesti toimii kuitenkin lämpökäyrän säätöjen mukaan?

Ohessa alakerran jakotukin varassa olevat piirit ja takka.

[JiiTee]

Ehkä sun tapauksessa ei kannata vielä edes lähteä jakotukkeihin koskemaan jollei varsinaisesti ole isompia ongelmia... Niidenkin toimintaan hyvä tutustua ennen kuin säätää, oletettavasti ovat säädetty tuon suunnitelman mukaan ja se on ihan hyvä niinkin. Voi olla ettei säätämällä ole oikeasti optimoitavissakaan kovin merkittävästi jollei olisi jostain syystä tosi korkeat menovedet MLP:ltä. Kuvan mukaan osa huoneista on käsisäädöllä, eli säädettävä jakotukilta. Ja riippuu MLPn asetuksissa kiertääkö lattiassa vesi aina vai pelkästään MLPn käydessä. Yleensä kai automaattimoodeilla kiertää vain lämmitettäessä.

Nuo termarit siinä mielessä turvallisia testailla kun aina voi palauttaa asetuksen. Sehän toimii siten että kun huonelämpö saavuttaa termariin asetetun lämpörajan niin jakotukilla oleva toimilaite sulkee ko. huoneen LL-piirin. Jos taas lämpö putoaa alle rajan niin toimilaite aukaisee ko. piirin. Tuolla olohuoneessa olisi kuvan mukaan myös lattiassa anturi, enkä oo ihan varma miten se termari tulkkaa lämpötilaa (pelkästään lattiasta vai jotenkin kombolla seinältä ja lattiasta, ehkä keskiarvo). Se saattaa reagoida tosi hitaastikin takan tuottamaan lämpöön? Mulla ei tietoa noista...

Älä väännä termareita tappiin ellet sitten jossain vaiheessa ole ryhtymässä koko jakotukin säätöön. Mieluummin laita se esim. 22c tai mikä onkaan sinulla sopiva lämpö. Sit jos termari toimii se niin takkaa lämmittäessä ei turhaan lämmitä sen huoneen lattiaakin.

[silkwood]

Noissa termareissa (Rehau) on siis lämpötila-anturi, joka katkaisee kierron, kun haluttu lämpötila saavutetaan huoneessa. Eli, jos laittaa täysille niin kierrot lienevät jatkuvasti auki kaikkialla, koska kyseistä lämpötilaa ei ole mahdollista edes saavuttaa pumpun asetuksilla.

Aiheuttaako tuo jatkuvakierto lisää vai vähemmän sähkökustannuksia?

Lisäksi huomasin, että asteminuutit ovat tällä hetkellä seuraavat: kompressori -120 GM ja lisäys -300 GM. Onko mitään hajua mihin suuntaan noita mahdollisesti olisi hyvä ruuvata?
Lisäystä ilmeisesti olisi ainakin syytä välttää, kun taitaa tarkoittaa vastuksilla lämmittämistä. 

[JiiTee]

Joo, termarilla kierto katkaistaan ko. huoneesta ei muualta. Jos siis edes kierto päällä. Yleensä MLP asetuksissa määritetään että kiertääkö vesi lattiassa jatkuvasti vai pelkästään kun lämmitetään.

Minä säätäisin sen "sopivaksi" esim. 21c

Asteminuutit vaikuttaa siihen kuinka usein ja kuinka pitkään MLP käy. Kannattaa lukea foorumia ihan ajan kanssa ja selvittää itselleen noita perusperiaatteita ennen kuin alkaa säätämään. Usein "hyvä" perusasetus on -150-(-)200 (sille kompuran arvolle siis, lisäyksestä en muista ulkoa)

Hirvittävän suuria summia ei yleensä säätämällä pääse säästämään (ellei säädöt aivan solmussa), mutta ajatus näissä on yleensä säätää pumppu toimimaan niin että sen eliniän odotus olisi mahd. suuri tasapainotettuna kulutukseen ja asuinmukavuuteen. Vaatii perehtymistä eikä ole "taika-asetuksia" jotka toimisi jokaisessa pumpussa. Kohteet on niin erilaisia että se mikä toimii yhdessä, ei toimi toisessa samalla tavalla.

[silkwood]

Nyt olen tehnyt niin, että termarit täysillä ja säätänyt pumpusta lämpökäyrää alammaksi, jos liian kuumaa. Onko tämä sähkönkulutuksen kannalta hyvä menetelmä vai kuluttaako enemmän sähköä, kun säätää termareista lämpöä alas esim. 21 c?

Huomasin ohjetta luettaessa, että tuon lisälämmön voi halutessa myös estää tietyksi ajankohdaksi esim. päiväksi pörssisähköllä mentäessä. Sitten sen voisi sallia yöllä "halvan" sähkön aikaan. Lisäksi samalla voisi laittaa lämpimän veden luksus tilaan yön aikana ja päivällä sitten minimiin.

Onko yllä olevissa ajatuksissa mitään järkeä?

Näkyykö tuosta koneesta jostain lisäyseen käytetty määrä?

[aksutre]

Ei tarvi lattia niin korkeaa lämpötilaa kun termarit on auki. Sen puolesta taloudellisempi noin.

Yösähkö pudottaa spot hintaa mukavasti esim. tämä kuukausi:
Spot-hinta:23,312
Profiilivaikutus:-9,756
Toimitusmaksu:0,363
Sähkön alkuperä:0,000
Energiamaksut yht.:13,91

Tuo veden lämmiyksen nosto ei taida  kannantaa kun tarvitaan  Nibessä yli 59 asteen lämpötilaan  vastusta.

[silkwood]

Olen siis nyt tehnyt seuraavat toimet sähkönkulutuksen minimoimiseksi

-Laitoin kaikki termostaatit täysille ja säätänyt pikkuhiljaa pumpusta lämpökäyrää alemmaksi näihin ulkolämpötiloihin sopivaksi
-Kasvatin asteminuutteja -120....-180, jotta kompura käy harvemmin
-Vaihdoin veden lämmityksen säästöliekille

Tällä hetkellä asunnossa on suhteellisen sopiva lämpötila, mutta kylmemmillä säillä on tarkoitus käyttää alakerran takkaa apuna. Lisäksi tuota lämpökäyrää täytyy sovittaa hieman tilanteen mukaan.

Kokeiltavia asioita
1) Lämmitykseen käytettävän vastuksen sulkeminen tiettyyn kellon aikaan esim. päivällä tai jopa kokonaan. Vaikuttaako tämä lämpivän veden tuotantoon, jos ohjelmoi lisäyksen eston?
Onko ylipäänsä järkevää?

2) Takan käyttö, kun oleskelutilassa lämpötila muuttuu turhan viileäksi. Minulla on huoneanturi asennettuna olkkariin (ainakin laite tunnistaa huoneanturin). Eli voiko tuon huoneanturin avulla olohuoneeseen säätää eri lämpökäyrä asetuksen, kun muualla talossa? Huoneanturiasetuksessa oli aktivoi namiska ja yksi lukuarvo jota pystyi pienentämään (ei lämpötiloja). Olen nyt käyttänyt talossa vakio lämpökäyrää ja säätanyt asetuksista -2 eli loiventanut sitä. Säätääkö huoneanturin asetus tuota alemmaksi halutessa?

Tuleeko kellään mieleen muita mahdollisia energiankulutus säästöjä tai kommentteja noihin liittyen? 

[petriose]

Tästä tuleekin mieleeni se, että kun Thermian pumppua meille asennettiin vuonna 1999, sain ohjeen olla asentamatta niitä huonetermostaatteja juuri siitä syystä, että saattavat aiheuttaa haittaa jos/kun eivät päästä vettä kulkemaan. Eli jos pumppu yrittää tuupata lämpöä ja termarit estävät sen, tulee ongelma.
Siitä syystä itse jätin termarit kokonaan pois ja säädin jakotukeista venttiilit sopiviin asentoihin. Hyvin on toiminut 22 vuotta.
Nyt sitten Putinin mieliksi laskin lämpötilaa pumpusta asteella (20 -> 19). Tämä säästää sähköä.
Toinen suunnittelemani säästökonsti on kieltää pumpulta lisävastuksen käyttö. Tämähän säästää paukkupakkasilla merkittävästi. Silloin talo kyllä paukkupakkasilla viilenee, mutta sitä voi paikata takan avulla. Sen olen tehnyt ennenkin ja lämmintä vettä on riittänyt.
Vastuksen käyttökieltoa ei ole syytä panna päälle ennen kuin paukkupakkaset alkavat uhata. Sitä lisävastusta kun tarvitaan käyttöveden lämittämiseen aika ajoin yli 55 asteen legionellabakterin tappamiseksi.

[silkwood]

Periaatteessa NIBE:n pumpun ei pitäisi käyttää vastuksia, kun asetukset "säästö" tilassa. Lämmityksen osalta voisi tosiaan yrittää laittaa noi vastukset kokonaan pois käytöstä ainakin pakkasilla ja käyttää takkaa korvaavana muotona.

En oikein tiedä missä kohtaa noita vastuksia käytetään lämmitykseen apuna. Tällä hetkellä asetuksena on "auto". Tuolta löytyy lisäyksen tiedot, joten sieltä pystyy tuota jollain tasolla tarkastamaan. Periaatteessahan kompuran pitäisi näillä keleillä riittää lämmön tuottoon.

Kannattaisiko yrittää lämmitystä säätää niin, että lisäys olisi sallittu yöaikaan halvemman sähkön tunteina? Tuohan on mahdollista säätää niin.

[silkwood]

Miten säätäisitte talvella lämmityksen ja käyttöveden?

Koneessahan on mahdollisuus säätää sekä lämmityskäyrää että vedenlämmitystä kellonajan mukaan viikkoaikataulussa. Lisäksi pumpun sähkövastusten käyttö voidaan ottaa pois vastaavasti.

ENERGIAN SÄÄSTÖN KANNALTA

1) kannataako siis kone laittaa lämmittämään yöaikaan hieman tehokkaammin esim.+2 ja lisäys päällä esim. 23:30-07:00 ja sitten päivällä niin pienelle (myös lisäys estetty) kuin takan kanssa pärjää? 

2) Voisiko myös lämpimän veden tuotannon ajatella tapahtuvan yöaikaan ja  miten säätäisitte tämän?
 Itsellä tullut mieleen, että joko ottaa kokonaan pois tuon lisäyksen päiväksi ja sallii sen sitten yöllä tai sitten sallii vain käyttöveden "normaalitilan" yöllä. Nyt käytössä säästö tila. Miten tuo kone ylipäänsä käyttää vastuksia lämpimän vede tuottoon?

Auttaako tuo lämmityksen/käyttöveden priorisointi jotain, jos kytkee priorisoinnin 100% käyttövedelle?
   

[silkwood]

Muutamiin kysymyksiin kaipaisin vastausta lähinnä kulutuksen kannalta. Olen tällä hetkellä siinä ymmärryksessä, että pumpun sähkönkulutus on ainoastaan riippuvainen kompressorin käynnistä, jos lisäyksen esto on jatkuvasti päällä (korjatkaa jos olen aivan hakoteillä). Tällä logiikalla säästöä saavutetaan mahdollisesti vain kompressorin käytön minimoimisella. 

Mikä tuon pumpun lämmitysfilosofia on. Kompressori lähtee siis aina käyntiin, kun asteminuutit on kulutettu ja on sitten käynnissä jonkin aikaa nostettuaan menolämpötilaa.
Huomasin, että kompura käy aikansa ja loputtua näillä keleillä nostaa menolämpötilan hetkellisesti yli 32 C, kun pyynti on 23 C. Sitten hetken kuluttua menolämpötila on taas lähellä pyyntiä ja asteminuutit kasvaneet plussan puolelle jonkin verran ja sitten odotetaan taas, että vesi jäähtyy ja asteminuutit kuluneet ennen seuraavaa käynnistystä.

Mikä vaikuttaa kompressorin käynnissäoloaikaan (korkeampi pyynti kestää kauemmin tms.?) ja pystyykö/kannattaako sitä säätää?   

Haluaisin ymmärtää, että onko yöaikaan muutaman tunnin lämmittämisellä käyrää nostamalla esim. +1...+2 saavutettavissa etua ja miksi? Käsittääkseni lisäyksen estolla voi paukkupakkasilla säästää, kun käyttää lisälämpönä esim takkaa tuolloin ja pitää pumppua sellaisella lämpökäyrällä, että kämpässä pärjää.   

[tomppeli]

Jos kyseessä on kivitalo, varastoi se hyvin lämpöä ja pysyy päivän lämpöisenä lämmittämättäkin, mikäli maalämpökone on niin tehokas, että se pystyy tuottamaan yöaikaan tarvittavan lämpöenergian. Leudoilla keleillä tämä varmaankin onnistuu, mutta kovilla pakkasilla pelkkä yöaikainen lämmön lataaminen taloon ei riitä. Maalämpökoneen lämmitysteho ei siihen riitä. Pitäisi olla reippaasti ylimitoitettu lämmityslaite.
Puutalo varastoi lämpöenergiaa heikosti, eikä toimi lämpöakkuna.

Iso vesivaraaja, muutamia kuutiometrejä toimii hyvänä varaajana.
Maalämpökoneen sisäänrakennettu noin 200 litrainen varaaja on liian pieni, että sitä ei voisi hyödyntää lämpöakkuna.
Kivilattia varastoi lämpöä. Jos lattian pintana on klinkkeri, voidaan lattian yöaikaista ylilämmittämistä käyttää lämpöakkuna.

[silkwood]

Koneen käyttövesi on tällä hetkellä säästötilassa ja lämpökäyrä -2 päivisin. Sisällä suhteellisen ok näillä keleillä 21-22 C. Alakerrassa on kyllä kivilattia ja ontelolaattarakenne. Suunnittelin nyt ohjelmoida yöksi lämmityksen +1...2 ja päivällä sitten -2 kuten nytkin. Ennen on talvet menneet ilman sen kummempaa säätöä vakiokäyrällä ja ilman korotuksia (lisäyksen kanssa). Nyt siis ajattelin yrittää mennä ilman lisäystä ja katsoa mihin tuo pumppu riittää talvella yhdistettynä takan tuottamaan lämpön päivisin.

Miten tuo pumppu itseasiassa toimii, kun lisäys on estetty ja riittävää pyyntilämpöä ei saavutetakkaan talvella? Täytyykö siis sopiva käyrä etsiä, niin ettei kompura käy jatkuvasti?

[aksutre]

Jos kyseessä on kivitalo, varastoi se hyvin lämpöä ja pysyy päivän lämpöisenä lämmittämättäkin, mikäli maalämpökone on niin tehokas, että se pystyy tuottamaan yöaikaan tarvittavan lämpöenergian. Leudoilla keleillä tämä varmaankin onnistuu, mutta kovilla pakkasilla pelkkä yöaikainen lämmön lataaminen taloon ei riitä. Maalämpökoneen lämmitysteho ei siihen riitä. Pitäisi olla reippaasti ylimitoitettu lämmityslaite.
Puutalo varastoi lämpöenergiaa heikosti, eikä toimi lämpöakkuna.

Iso vesivaraaja, muutamia kuutiometrejä toimii hyvänä varaajana.
Maalämpökoneen sisäänrakennettu noin 200 litrainen varaaja on liian pieni, että sitä ei voisi hyödyntää lämpöakkuna.
Kivilattia varastoi lämpöä. Jos lattian pintana on klinkkeri, voidaan lattian yöaikaista ylilämmittämistä käyttää lämpöakkuna.

Itse asiassa Tampereella on tehty aikanaan kenttätutkimus, jossa lattia- ja kattorakenne oli identtinen, mutta seinät eri. Lämpöhäviö pienenee oleellisesti kun seinärakenteessa on eristekerros. Kenttäkokeessa PU eristetty puuranka oli paras, sitten villalla eristetty tiili ja jopa lisäeristetty hirsi oli Siporex harkkoa parempi.

Aika useinhan noissa puu- ja kivitaloissa on lattia betonia ja yläpohja puusta tehty.
Toki sekä puu että kivirakentaminen on parantunut u-arvojen osalta, mutta tilanne taitaa olla sama. Vaikka ilmatiiviys on kivitalossa parempi, lämpöhäviö on kuitenkin rakenteesta johtuen suurempi.

https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/128352/lindberg_ulkoseinarakenteen_vaikutus_rakennuksen_energiankulutukseen.pdf?sequence=1&isAllowed=y

[maalämmittää]

...
Miten tuo pumppu itseasiassa toimii, kun lisäys on estetty ja riittävää pyyntilämpöä ei saavutetakkaan talvella?
...

Pumppu käy ja asteminuutit laskee maksimiarvoonsa.

[silkwood]

Tullut käytyä enemmän kuin tarpeeksi tuolla teknisessä tilassa viimeaikoina. Huomasin, että pumpusta tulee jatkuvaa tasaista suht vaimeaa hurinaa sisältä (ei kompressorin). Näin on ollut joka kerta, kun tuolla on tullut käytyä. Lienee normaalia ääntä vai pitääkö tuota lähteä tutkimaan? Huomasin, huoltoasetuksista, että kohdan 5.1.10 käyttötila lämpöjohtopumppu on asetuksessa jatkuva, onko tämä järkevää ja aiheuttaako tuo mahdollisesti tuon jatkuvan vaimean hurinan? Keruupumppu oli ajoittainen asetuksessa. Lisäksi virtaa menee  näin L1: 1A L2:0,3A ja L3: 0,2A. 

[maalämmittää]

LJ - pumppu kannattanee laittaa myös ajoittaiselle.
Odotusaika nopeudeksi 10-20, jotta Nibe tietää lähtevän veden lämpötilan.

[silkwood]

LJ - pumppu kannattanee laittaa myös ajoittaiselle.
Odotusaika nopeudeksi 10-20, jotta Nibe tietää lähtevän veden lämpötilan.

Lämpöjohtopumpun valikossa 5.10 pli kolme eri asetusta auto, ajoittainen ja jatkuva. Oli siis jatkuvalla ja laitoin nyt autolle. En vielä uskaltanut laittaa ajoittaista, kun en ihan ymmärrä tuota odotusajan säätöä ja mitä tuo 10-20 tarkoittaa. Sen ymmärrän, että asteminuutteja tuon koneen pitää ymmärtää jostain ja tästä syystä kierto pitää olla. Löysin kiertovesipumppuun liittyen kohdasta 5.1.11 kiertovesipumpun nopeus, jossa voi säätää eri % käyttövedelle ja lämmitykselle ja säästölle. Nyt arvot ovat käyttövesi 45 %, lämmitys 80% ja säästö 70%. Mitä nuo tarkoittavat ja tarvitseeko niihin koskea?

Lisäksi käyttöveteen ja sen tekemiseen liittyen kompura tosiaan lähtee käyntiin aina, kun käyttöveden täyttö (BT6) alittuu. Lisäksi toinen lämpöanturi mittaa käyttöveden yläosaa BT7, joka on huomattavasti lämpimämpi noin 50 astetta kokoajan. Lämmintä vettä käyttäessä esim. suihkussa oltaessa huomasin, että tuon BT6 asteet laskee suhteellisen nopeasti.

Ottaako laite uutta viileää vettä siis jossain vaiheessa lisää säiliöön (voiko tähän aikaan vaikuttaa) ja BT6 laskee tästä syystä?

Onko BT7 käyttöveden "oikea" maksimi lämpötila? 

Miten tuo kiertovesipumpun nopeus vaikuttaa käyttöveteen?

Säästö tilassa pysäytys on 45 asteessa. Mulla ei vaan mee kaaliin, että miten tuo ylempi lämpötila voi jatkuvasti olla ylempi kuin pysäytys. Jos joku jaksaa rautalangasta vääntää koko tapahtumaketjun mitä tuossa tapahtuu, niin arvostan.

[maalämmittää]

...
Lisäksi käyttöveteen ja sen tekemiseen liittyen kompura tosiaan lähtee käyntiin aina, kun käyttöveden täyttö (BT6) alittuu. Lisäksi toinen lämpöanturi mittaa käyttöveden yläosaa BT7, joka on huomattavasti lämpimämpi noin 50 astetta kokoajan. Lämmintä vettä käyttäessä esim. suihkussa oltaessa huomasin, että tuon BT6 asteet laskee suhteellisen nopeasti.

Ottaako laite uutta viileää vettä siis jossain vaiheessa lisää säiliöön (voiko tähän aikaan vaikuttaa) ja BT6 laskee tästä syystä?

Onko BT7 käyttöveden "oikea" maksimi lämpötila? 

Miten tuo kiertovesipumpun nopeus vaikuttaa käyttöveteen?

Säästö tilassa pysäytys on 45 asteessa. Mulla ei vaan mee kaaliin, että miten tuo ylempi lämpötila voi jatkuvasti olla ylempi kuin pysäytys. Jos joku jaksaa rautalangasta vääntää koko tapahtumaketjun mitä tuossa tapahtuu, niin arvostan.

Hyviä kysymyksiä- Yritän vastata.
Ensin käyttöveden tekoon:

BT6 on mittaus, jonka perusteella ohjautuu käyttöveden lämmitys. Anturi on suunnilleen puolivälissä KV-säiliötä.
BT7 mittaus on vain tiedoksi. Anturi on KV-säiliön yläosassa, niilläseuduin josta KV otetaan käyttöön.

Oikein: Kun lämmintä vettä käytetään, niin kylmää vettä tulee KV-säiliöön saman verran ja se tulee säiliön pohjalle.

Lämpöjohtopumpulle on oma KV-nopeusasetus 5.1.11 valikossa. Automaattinopeus on minusta hyvä, ainakin pitäisi olla jokin syy käyttää jotain muuta.

[maalämmittää]

Lämpöjohtopumpun valikossa 5.10 pli kolme eri asetusta auto, ajoittainen ja jatkuva. Oli siis jatkuvalla ja laitoin nyt autolle. En vielä uskaltanut laittaa ajoittaista, kun en ihan ymmärrä tuota odotusajan säätöä ja mitä tuo 10-20 tarkoittaa. Sen ymmärrän, että asteminuutteja tuon koneen pitää ymmärtää jostain ja tästä syystä kierto pitää olla. Löysin kiertovesipumppuun liittyen kohdasta 5.1.11 kiertovesipumpun nopeus, jossa voi säätää eri % käyttövedelle ja lämmitykselle ja säästölle. Nyt arvot ovat käyttövesi 45 %, lämmitys 80% ja säästö 70%. Mitä nuo tarkoittavat ja tarvitseeko niihin koskea?

Osa 2:

Välikot muuttuvat ohjelmistoversion myötä, täällä on v. 9478 ja 5.1.10 vaihtoehtoja ovat auto ja ajoittainen.

Asetukset selvinnee parhaiten asennusohjeen kohdasta 5.1.10 ja .11 https://www.nibe.fi/assets/documents/17532/331492-1.pdf

Korjaus: Suosittelin väärin/epäselvästi. Ajatus oli että 5.1.10 käyttötila=auto ja 5.1.11 käyttötila=auto ja odotustila=10-20%.

Juuri noin, eli odotustilassa pitää olla pieni virtaus että Nibe voi laskea asteminuutit.

Edit: Mikä ohjelmistoversio on käytössä? Vaikuttaa vanhalta.
Kaivoin asennusaikaisen (2011) ohjeen ja siinä oli 3  vaihtoehtoa 5.1.10:ssä.
Yllä oleva linkki asennusohjeeseen on merkittävästi uudempaan ohjelmistoon.

Edit2: Laitahan footteriin kohteen perustiedot, niin ovat aina tarjolla.
 

[silkwood]

Kiitokset vastauksista!

Minulla ohjelma on varmaan vielä asennusaikainen. Mistä tuon voi päivittää ja uskaaltaako sitä itse tehdä?

Mitä perustietoja tarkoitit?

Mulla käyttövesi kierto menee muuten kohteessa seuraavasti. MLP varaaja lämmittää sieltä vesi menee erilliseen Niben 300L LVV hen. LVV:n termostaatti taitaa olla säädetty lämmittämään +55..58 C ja tarkoitus on, että lämpeäisi yösähköllä sen mitä esilämmitetty vesi tarvitsee. MLP ylin mittari näyttää usein 48...51 astetta, joten ilmeisesti sen lämpöistä menee LVV:hen.  Sähkökaapissa on kontraktori yöasetuksella LVV, mutten kyllä ole 100% varma toimiiko vain yöllä pörssisähkösopimuksen kanssa.

Nyt ajattelin yrittää säätää lämpimän veden niin että MLP tekisi vettä aina yöllä ja tietysti tuo LVV lämmittäisi tarvittavan määrän sitten myös yöllä. Päivällä ei siis olisi KV lämmitystä ollenkaan.

Miten tämä kannattaisi kulutuksen osalta toteuttaa?

Vaihtoehtoina on iteselle tullut mieleen lisäyksen ja kompressorin käytön esto tiettyyn aikaan tai sitten säätäisi tuon kv lämmityksen käynnistyksen tosi alas, kun kerran varaajassa on lämmintä jonkin verran. Yhtenä vaihtoehtona on myös ollut mielessä lisävaraajan poiskytkeminen kokonaan. 
 

Osa 2:

Välikot muuttuvat ohjelmistoversion myötä, täällä on v. 9478 ja 5.1.10 vaihtoehtoja ovat auto ja ajoittainen.

Asetukset selvinnee parhaiten asennusohjeen kohdasta 5.1.10 ja .11 https://www.nibe.fi/assets/documents/17532/331492-1.pdf

Korjaus: Suosittelin väärin/epäselvästi. Ajatus oli että 5.1.10 käyttötila=auto ja 5.1.11 käyttötila=auto ja odotustila=10-20%.

Juuri noin, eli odotustilassa pitää olla pieni virtaus että Nibe voi laskea asteminuutit.

Edit: Mikä ohjelmistoversio on käytössä? Vaikuttaa vanhalta.
Kaivoin asennusaikaisen (2011) ohjeen ja siinä oli 3  vaihtoehtoa 5.1.10:ssä.
Yllä oleva linkki asennusohjeeseen on merkittävästi uudempaan ohjelmistoon.

Edit2: Laitahan footteriin kohteen perustiedot, niin ovat aina tarjolla.

[maalämmittää]

Kiitokset vastauksista!

Minulla ohjelma on varmaan vielä asennusaikainen. Mistä tuon voi päivittää ja uskaaltaako sitä itse tehdä?

Mitä perustietoja tarkoitit?

Mulla käyttövesi kierto menee muuten kohteessa seuraavasti. MLP varaaja lämmittää sieltä vesi menee erilliseen Niben 300L LVV hen. LVV:n termostaatti taitaa olla säädetty lämmittämään +55..58 C ja tarkoitus on, että lämpeäisi yösähköllä sen mitä esilämmitetty vesi tarvitsee. MLP ylin mittari näyttää usein 48...51 astetta, joten ilmeisesti sen lämpöistä menee LVV:hen.  Sähkökaapissa on kontraktori yöasetuksella LVV, mutten kyllä ole 100% varma toimiiko vain yöllä pörssisähkösopimuksen kanssa.

Nyt ajattelin yrittää säätää lämpimän veden niin että MLP tekisi vettä aina yöllä ja tietysti tuo LVV lämmittäisi tarvittavan määrän sitten myös yöllä. Päivällä ei siis olisi KV lämmitystä ollenkaan.

Miten tämä kannattaisi kulutuksen osalta toteuttaa?

Vaihtoehtoina on iteselle tullut mieleen lisäyksen ja kompressorin käytön esto tiettyyn aikaan tai sitten säätäisi tuon kv lämmityksen käynnistyksen tosi alas, kun kerran varaajassa on lämmintä jonkin verran. Yhtenä vaihtoehtona on myös ollut mielessä lisävaraajan poiskytkeminen kokonaan.

Ole hyvä!

Ohjelman päivitykseen on näissä keskusteluissa jo valmista ohjetta, selaa hiukan niin uskon että löytyy.

Lämmitysjärjestelmän ja talon, kuten mulla "Nibe F1145....".

Luultavasti tuolla KV combolla pystyy lämmityksiä ohjaamaan, "verryttelyä" se voi vaatia.

[silkwood]

Pumppu käy ja asteminuutit laskee maksimiarvoonsa.

Tarkoitin, että jos kompuran käydessä se ei pystykkään nostamaan asteminuutteja tarpeeksi, että pääsee plussan puolelle. Käykö kompura tällöin jatkuvasti (mikä määrää pysähtymisen)? Eilen seurasin laitetta ja huomasin, että kun ulkona oli +2...3 C kompura lämmitti menolämmön noin 34 C, mutta pyynti oli 35 C ja asteminuutit vähenivät ja kompura kävi. Tätä ennen käyttövettä oli kylläkin juuri lämmitetty eikä loppuun varmaan edes keretty.

Lisäkysymys: prioriteetti myös hieman epäselvä. Mitä nuo minuutit tuossa merkkaavat? Mitä jos kumpikin 0 arvossa?

[maalämmittää]

Tarkoitin, että jos kompuran käydessä se ei pystykkään nostamaan asteminuutteja tarpeeksi, että pääsee plussan puolelle. Käykö kompura tällöin jatkuvasti (mikä määrää pysähtymisen)? Eilen seurasin laitetta ja huomasin, että kun ulkona oli +2...3 C kompura lämmitti menolämmön noin 34 C, mutta pyynti oli 35 C ja asteminuutit vähenivät ja kompura kävi. Tätä ennen käyttövettä oli kylläkin juuri lämmitetty eikä loppuun varmaan edes keretty.

Lisäkysymys: prioriteetti myös hieman epäselvä. Mitä nuo minuutit tuossa merkkaavat? Mitä jos kumpikin 0 arvossa?

Kyllä, kompura käy kunnes asteminuutit nousee nollaan tai yli.
Yksittäiseen tilanteeseen on vaikea ottaa kantaa. Lokin avulla tutkiminen yleensä antaa vastauksen.

Prioriteetti: Lämmitystä ja käyttövettä tehdään valitun mukainen minuuttimäärä vuorotellen, siis silloin kun on molempien tekotarvetta.
Nolla käsittääkseni tarkoittaa, että se jota aloitetaan tekemään tehdään loppuun. Ei siis vuorottelua.

[maalämpöilija]

Tarkoitin, että jos kompuran käydessä se ei pystykkään nostamaan asteminuutteja tarpeeksi, että pääsee plussan puolelle. Käykö kompura tällöin jatkuvasti (mikä määrää pysähtymisen)? Eilen seurasin laitetta ja huomasin, että kun ulkona oli +2...3 C kompura lämmitti menolämmön noin 34 C, mutta pyynti oli 35 C ja asteminuutit vähenivät ja kompura kävi. Tätä ennen käyttövettä oli kylläkin juuri lämmitetty eikä loppuun varmaan edes keretty.

Lisäkysymys: prioriteetti myös hieman epäselvä. Mitä nuo minuutit tuossa merkkaavat? Mitä jos kumpikin 0 arvossa?

Pumppu käy näillä keleillä 20-30Hz, eli pienimillä kierroksilla. Oma pumppu käy näillä keleillä näköjään 20h päivässä (viimeisen 7 vrk k.a.)

Prioriteettiä kokeilin joskus säätää ja laitoin 0 molempiin arvoihin. Tämä johti talvella saunoessa (paljon suihkun käyttöä) siihen, ettei laite tehnyt lisää lämmintä vettä. Nyt olen pitänyt 30 min molemmissa ja hyvin on toiminut.

Jos sinulla on ulkoinen menoanturi, niin sen lukema kannattaa myös tarkistaa. Itsellä voi olla heittoa antureiden arvoissa n. vajaan asteen verran.

[luu5]

Pumppu käy näillä keleillä 20-30Hz, eli pienimillä kierroksilla. Oma pumppu käy näillä keleillä näköjään 20h päivässä (viimeisen 7 vrk k.a.)

Taitaa F1245 olla ON-OFF pumppu.

[Kassu]

Päivää

Ostimme otsikon mukaisella maalämpöpumpulla 2017 rakennetun 154 m2 puuomakotitalon. Viime aikoina on tullut mietittyä pidempien sähkökatkojen mahdollisuutta ja varavoimaa. Olen näissä talotekniikan asioissa täysin amatööri, mutta yritin etsiä tietoa pumpun suuntaa antavasta kulutuksesta huonolla menestyksellä. Ilmeisesti muuttujia on melko paljon. Mökiltä löytyisi 4,3 kw dieselgeneraattori, jonka roudaamista autotallin nurkkaan olen miettinyt. Riittääkö kyseisen myllyn tehot pyörittämään Nibeä paukkupakkasilla ja jos ei, pyöriikö pumppu tällöin vajaatehoilla vai ei ollenkaan?

[luu5]

Ostimme otsikon mukaisella maalämpöpumpulla 2017 rakennetun 154 m2 puuomakotitalon. Viime aikoina on tullut mietittyä pidempien sähkökatkojen mahdollisuutta ja varavoimaa. Olen näissä talotekniikan asioissa täysin amatööri, mutta yritin etsiä tietoa pumpun suuntaa antavasta kulutuksesta huonolla menestyksellä. Ilmeisesti muuttujia on melko paljon. Mökiltä löytyisi 4,3 kw dieselgeneraattori, jonka roudaamista autotallin nurkkaan olen miettinyt. Riittääkö kyseisen myllyn tehot pyörittämään Nibeä paukkupakkasilla ja jos ei, pyöriikö pumppu tällöin vajaatehoilla vai ei ollenkaan?

Pumppu pyörii ja kait pienimmät vastuksetkin.

Tästä varavoimajutusta pitäisi löytyä ketjuja tältäkin forumilta.

[tomppeli]

Päivää

Ostimme otsikon mukaisella maalämpöpumpulla 2017 rakennetun 154 m2 puuomakotitalon. Viime aikoina on tullut mietittyä pidempien sähkökatkojen mahdollisuutta ja varavoimaa. Olen näissä talotekniikan asioissa täysin amatööri, mutta yritin etsiä tietoa pumpun suuntaa antavasta kulutuksesta huonolla menestyksellä. Ilmeisesti muuttujia on melko paljon. Mökiltä löytyisi 4,3 kw dieselgeneraattori, jonka roudaamista autotallin nurkkaan olen miettinyt. Riittääkö kyseisen myllyn tehot pyörittämään Nibeä paukkupakkasilla ja jos ei, pyöriikö pumppu tällöin vajaatehoilla vai ei ollenkaan?

NIBE F1245 koneita on neljä eri tehoista ja niiden käyttösähkön tehontarve riippuu koneen antotehosta (lämmitystehosta).
Tässä ne mallit:
F1245-5, ottoteho 1,08 kW
F1245-8, ottoteho 1,78 kW
F1245-10, ottoteho 2,07 kW
F1245-12, ottoteho 2,64 kW

Nuo ovat ottotehoja käynnin aikana.
Käynnistyshetken virta on aina huomattavasti suurempi; se voi olla esimerkiksi 2,5 kertaa ruurempi, kuin nuo luvut tuossa yllä.
Hetkellisesti kompressorin ottoteho voi olla jopa 5 kertainenkin.
Generaattorin antoteho pitää siis olla niin suuri, että se sietää myöskin käynnistyshetken tehon.
Generaattoritkaan eivät ole samanlaisia ominaisuuksiltaan. Jotkut sietävät tehopiikkejä paremmin, jotkut huonommin.

[maalämpöilija]

Taitaa F1245 olla ON-OFF pumppu.

Siinä tapauksessa kommenttini pienillä hertseillä käymisestä on turha.

[erkki46]

Minulla Nibe F1245-8 vuodelta 2014 joka on lämmittänyt 300l varaajan muutaman asteen kuumemmaksi mitä on tarve. Varsinainen huonesäätö Vexve AM20-W säätimellä ja Aeromaster ilmalämmityskoneella. Nyt olen lisännyt toiset 300l vesitilavuutta.  Olen  kytkenyt AUX1 (kompressorin esto) ja AUX2 (lisäyksen esto) johtimet kortilla AA3-X6 9-10 ja 11-12. Tarkoitus ohjata jatkossa näitä Wi-Fi releillä. Syyhän tähän virittelyyn on  pörssisäköön siirtyminen 1.1.2023. Lisäksi näissä varaajissa on 6 kW ja 3 kW vastukset joista ainakin  6 kW vastusta tarkoitus ohjata Wi-Fi releellä. Nibe rajoitti lämmitysen ilman lisäystä, BT12 lauhduttimen meno  61,7 ast ja kuumakaasu 98,2 ast sekä häly korkea lauhduttimen tulolämpötila (163). Kysymys kuulu kuinka kuumaa vettä voi Niben kautta kierrättää ettei aiheuta vaurioita laitteelle. Varaajien termostaatit yltää 85 ast. Ajatuksena lämmittää 600l  vettä johonkin 75 asteeseen halpojen tuntien aikana. Odotan asiantuntevia kommentteja terveisin EM.

[erkki46]

Kyllä se kiertävän veden lämpö pitää rajoittaa 60 ast, samaan minkä Nibe pystyy tekeen omalla kompressorilla. 6 kW vastuksen käyttö taitaa jäädä edelleen varalle kuten tähänkin asti. Nibeen laitoin seuraavat asetukset. Oma käyrä 56 ast eri lämpötiloille. Komressorin maksimi poikkeama menolämpötilaan 4 ast. Asteminuutit 160 kuten ennen. Tällöin kompressori pysähtyy menolämpötilaan 60,0 astetta ja kuumakaasu on 98,0 asttetta, jolloin ei tule hälytyksiä. Asteminuutit nollautuu joka pysäytykseen. Käynnistyksiä tuli 5 ast  pakkasella 13 kpl /vrk. Sitten tein komressorin eston 12 h, jolloin huonelämpö laski 2,0 astetta. Komressorin käynnistyttyä huonelämpö nousi 2.0 ast noin viidessä tunnissa. Tällöin komressori kävi yhtäjaksoisesti 10 h ja kuumakaasu nousi 98.5 ast.
Lisäys on estetty kytkimellä AUX2 tulosta. Tämmöset on tulokset 600l varaamisesta 5 ast pakkasella. Näillä mennään terveisi EM.

[maalämmittää]

.... Nibe rajoitti lämmitysen ilman lisäystä, BT12 lauhduttimen meno  61,7 ast ja kuumakaasu 98,2 ast sekä häly korkea lauhduttimen tulolämpötila (163). Kysymys kuulu kuinka kuumaa vettä voi Niben kautta kierrättää ettei aiheuta vaurioita laitteelle....

Käsittääkseni Niben suojaus kompressorille on n. 58C lauhduttimen sisääntulossa ja n. 63C lauhduttimen ulostulossa.
Eli jos yo. esimerkissä hiukan  hidastaisi virtausta, niin lämpöä luopuisi enemmän lämmitykseen ja vesi tulisi kylmempänä lauhduttimelle.

Ei tämä mikään takuulauseke ole , mutta eiköhän Nibe ole rajat kompressorivalmistajan kanssa pohtinut.

[Isovaalea]

...
2) Kun haluan käyttää lämmitykseen alakerrassa olevaa takkaa siten että kulutus vähenisi mitä minun tulisi tehdä? Alakerrassa on tosiaan olohuoneessa takan vieressä yksi termari. Jos lämpötila on tarkoitus tosiaan säätää pumpusta koko kämppään ja pitää termareita auki kokonaan, niin pitäisikö tällöin olohuoneen termarista säätää kiertoa hieman pienemmäksi, jotta takan tuottama lämpö saadaan hyödynnettyä. Yläkerrassa tällöin on todennäköisesti viileämpää, jos koko talon lämpötilaa laskee pumpusta tosin takasta tulevalämpö nousee ylöspäin ja auttaa jonkin verran. 
---

täällä hirsitalo 115 m2 1-kerros, 2 aikuista, käyttöveden kulutus vähäistä. Pieni takka keittiö+olohuoneessa aika keskeisesti talossa. MLP säädöt lokakuusta olleet käyrä 3 ja hienosäätö -3...-4 molemmissa piireissä. Asteminuutit -300. Marraskuun alussa aloitin polttamaan päivittäin ilmaisia puita takassa (osallistun säästötalkoisiin), tuulettimen ilmavirta puhaltaa tuohon takan kylkeen/etusivuun ja siirtää lämpöä tehokkaammin eli voin polttaa enemmän puita kerralla. K+OH lämpötilan muutos takan vaikutuksesta +2 C noin 2 h sisällä ja pysyy tuossa <8 h.

Hyöty? Mukavaa säteilylämpöä takasta. Voi tehdä uuniruuat takassa yön yli
Rahasäästö?
-Kokonaissähkönkulutus  120 kW vähemmän marraskuussa 22 kuin marraskuussa 21.
-Jos oletetaan että tuo kaikki säästö on saatu kokonaan takasta niin säästö ostosähkössä on 4 kW/d (COP 4 lukemalla 16 kW/d lämpöteho)
-joulukuussa-22 luvassa noin 200 kW pienennys verrattuna joulukuu-21 sähkönkulutukseen
-ylläolevat vertailut eivät ota huomioon vuosien lämpötilavaihteluita, joulukuu-21 oli kylmä
-jos puut pitäsi ostaa niin ei rahallisesti pärjää (10 kg/vrk ~300 kg/kk ~1,5 irtomotti)

Tuossa näkee tuota (vähäistä) säästöpotentiaalia lattialämmitystalossa. Rohkea kaveri pistää asunnon lämmön maalämpöpumpulla =<16 C tasolle (laskee lämpötilaa reilusti, ja saa säästön tuosta) ja ottaa sitten takalla tuon puuttuvan 2...4 astetta, jos takan teho riittää. Lisäksi täytyy olla lämmityshaluja ja kohtuuhintaisia puita. Kaksikerroksisessa talossa voisi olettaa että yläkerta lämpeää osin alakerran (takan) lämmöllä.

[zeniitti]

Lainaan toista ketjua, koska aihepiiri on kovin lähellä.

Täällä 2010 loppuvuodesta käyttöönotettu F1245-8, vesikiertoinen lattialämmitys ja nyt juuri siirrytty pörssisähköön. Laitoin pumpun valkoista Eston ohjelmointi päälle ma-pe 7-11 ja ma-pe 19-21:30. Estoiksi valitsin molemmat kuvakkeet. Tavoite oli tehdä niin, että pumppu ei tekisi käyttövettä eikä lämmittäisi pirttiä noina ajanjaksoin. Tapahtuikohan nyt niin?

EDIT: Taidankin alkaa suunnittelemaan shellyä tähän ohjaukseen. Nyt pumppu on seis myös halpojen tuntien aikaan.