Tekniset kysymykset > Lämmönjako

Thermotech jakotukit säätö ja lämpökäyrä

(1/10) > >>

yllsten:
Moi,

Tarviis vähän osviittaa...

Alle viikko sitten vaihdettu VILP MLP:n.
Laitteena Thermia Calibra duo 3-12kW + 300l lämminvesivaraaja.


. Talo neljässä ns puolikkassa kerroksessa, joista kaksi alinta maavaraisena kellarina. Ns rinneratkaisu. (noin periaatteessa ikään kuin kaksikerroksinen rakenteellisesti)
- kaksi alinta kerrosta laatalla/kivellä
- Kaksi ylintä laatalla / parketilla.
- Välissä ontelolaatta
neliöitä n. 230m. lisäksi autotalli/varasto n. 45neliöö, betonilattia.

Jakotukkeja yhteensä neljä, kaksi alimmissa kerroksissa, yksi ylemmässä, yksi autotallissa.
Autotallin ja ja ihan alimman kerroksen tukit (1 +1) ilman termareita.
Alimman kerroksen tukki omalla lämpökäyrällä, koska ko kerroksessa kylpyhuone/sauna.

Toiseksi alimman kerroksen tukki muuten ilman termaria, pl takkahuone.

Kahden ylimmän kerroksen tukki ylimmässä kerroksessa. Siinä pari piiriä ilman termareita.
Yhdessäkään jakotukissa ei ole virtausmittareita, jakotukit Thermotech.

1. Onko mulla mitään mahdollisuutta säätää nuo tukit ilman virtausmittareita suurin piirtein kohdalleen?
- vai kannattaako nuo vaan hankkia, ei liene mitään hirveän kalliita.
2. onko tarvetta linjasäätöventtiiliin jakotukeille? Nyt niitä en ole ainakaan löytänyt.
3. Mikä olis hyvä menoveden lämpötila kostean tilan laatan lämpötilan suhteen? Tämä siis kellarikerrosessa. Ja ns aloituslämpötilaa haen käyrälle, jotta kesälläkin olis lämmin.
- Ajatus olis tunkea sinne kellariin yhdellä lämpökäyrällä lämpimämpää vettä siten, että ko tila myös kuivuisi, myös kesäisin. Ko tukissa 3 piiriä, joista yksi menee tuonne kylppäriin. Joudun vähän "liian lämmintä" sinne ajamaan ja kuristamaan sitten tukilla ne kaksi muuta huonetta, jotka samalla tukilla.


Toisella käyrällä lämmittäis sitten muuten taloa ja autotallia, autotallista saan säädettyä kyllä tukilta hyvin.

Talo valmistunut 2011, alakerrat EPS-harkkoa, yläkerta puurakenteinen. ontelolaatta kerroksen välissä.

aksutre:
Saattaa olla vähän haastava projkti kun on eri pintamateriaaleja, mutta tossa jotain vinkkiä.

1.   Jos lattialämmityssuunnitelmat on tallella ja virtausmittarin saat parilla kympillä  kpl kannattaa ne laittaa niin saat perussäädön suhteellisen kohdalleen. Toki voi halvalla laserlämpömittarilla mitata lattian pinnat tasalämpöiseksi ja sitten sen jälkeen katsoa tilat jossa esim. suuria ikkunoita tavallisella digilämpömittarilla keskeltä huonetta ja lisätä lämpötilaa tarvittaessa. Termostaattien käyttöä ei maalämmön yhteydessä suositella, sotkee virtauksia ja lisää energiankulutusta. Huomioi säädössä että laatasta tulee lämpö hyvin läpi verrattuna parkettiin, taisi olla niin että laatassa 8 astetta viileämpi menolämpö niin pintalämpötila on sama kun parketissa.
2.   Jos suunnittelu on tehty hyvin, piirien pituus  on melko tasainen, ei välttämättä linjasäätöä tarvitse. Kaikki riippuu siitä riittääkö yläkertaan virtausta. Jos ei riitä niin linjasäätö sitten. Oletuksena voi yläkerran tukin säätää melko auki  (ainakin parkettipinnat) ja alakerran pienemmälle, saattaa sekin riittää lähtökohdaksi ilman linjasäätöä. Yläkerran tukissa olisi ainakin hyvä olla virtausmittarit.
3.   Kosteisiin tiloihin pitää kesällä olla reilu lämpötila +28-30 kun lattia on 25-27 ilman lämmitystä. Usein kylppäri alle 20m2 joten tarvitsee paria muutakin huonetta pitää lämmitettynä jotta 3kW minimiteho jakaantuu laajemmalle. Pelkästä kylppäristä tulee todennäköisesti ylilämpöhälytys.

yllsten:

--- Lainaus käyttäjältä: aksutre - 31.08.22 - klo:06:21 ---
Kiitos vastauksesta!!!
Saattaa olla vähän haastava projkti kun on eri pintamateriaaleja, mutta tossa jotain vinkkiä.

1.   Jos lattialämmityssuunnitelmat on tallella ja virtausmittarin saat parilla kympillä  kpl kannattaa ne laittaa niin saat perussäädön suhteellisen kohdalleen. Toki voi halvalla laserlämpömittarilla mitata lattian pinnat tasalämpöiseksi ja sitten sen jälkeen katsoa tilat jossa esim. suuria ikkunoita tavallisella digilämpömittarilla keskeltä huonetta ja lisätä lämpötilaa tarvittaessa. Termostaattien käyttöä ei maalämmön yhteydessä suositella, sotkee virtauksia ja lisää energiankulutusta. Huomioi säädössä että laatasta tulee lämpö hyvin läpi verrattuna parkettiin, taisi olla niin että laatassa 8 astetta viileämpi menolämpö niin pintalämpötila on sama kun parketissa.

Mulla on piirustukset, josta näkyy jakotukit ja nuo piirit, mutta muistaakseni siinä ei ole virtauksista mainintaa. Täytyypä tarkastaa vielä nuo uudelleen ja katsoa läpi muutenkin pari taloon liittyvää kansiota, josko sieltä löytyis.
Kyllä taitaa lähteä ainakin yläkerran osalta virtausmittarit hankintaan. Siellä 5 toimilaitteellista piiriä ja kaksi ilman. OIskohan tuossa alun perin ajateltu sitä, että koska nuo 5 piiriä ovat just parkettia ja kaksi piiriä laattaa, niin sais helpommin säädettyä noihin parketti huoneisiin. Toisaalta itse ajattelen, että miksi on tehty noin päin? Oisko ollut helpompaa kuristaa noita laattaosia termarilla ja antaa mennä vapaasti kiertoon nuo 5 parkettipiiriäpiiriä?
 
2.   Jos suunnittelu on tehty hyvin, piirien pituus  on melko tasainen, ei välttämättä linjasäätöä tarvitse. Kaikki riippuu siitä riittääkö yläkertaan virtausta. Jos ei riitä niin linjasäätö sitten. Oletuksena voi yläkerran tukin säätää melko auki  (ainakin parkettipinnat) ja alakerran pienemmälle, saattaa sekin riittää lähtökohdaksi ilman linjasäätöä. Yläkerran tukissa olisi ainakin hyvä olla virtausmittarit.
- TÄMÄ esisäädöillä?

Osaisitko aukaista mulle kansankielellä mitä tuo linjasäätö käytännössä tarkoittaa, itselleni ei ole täysin auennut?

Ja itseasiassa kun puhutaan myös jakotukin "tasapainotuksesta", mitä se meinaa? Esisäätö?

- Onko se niin että jos hypoteeesina  3-piiriselle tukille tulee vaikka 100l/s (määrä valittu ihan vaan esimerkkinä, helppo miettiä omassa päässä) (ja jos jakotukin säätö esim tasan neljä kierrosta) niin jos haluan esim voimakkaampaa kiertoa kylpyhuoneeseen, laitan sille menemää vaikkapa 50% tuosta määrästä ja lopun 50% jaan kahden jäljelle jäävän piirin kesken? Ja tämä tehdään mun tapauksessa siitä paluupuolen esisäädöstä? Jos näin, niin vedän piirin ollessa täysin auki puolet (esim 2/4 kierrosta tukin säätimestä kiinni) ja sit makkarin ja varaston kohdalla 3/4 kierrosta molempiin kiinni, jolloin niille jää 1/4 auki molempiin? [/i]

3.   Kosteisiin tiloihin pitää kesällä olla reilu lämpötila +28-30 kun lattia on 25-27 ilman lämmitystä. Usein kylppäri alle 20m2 joten tarvitsee paria muutakin huonetta pitää lämmitettynä jotta 3kW minimiteho jakaantuu laajemmalle. Pelkästä kylppäristä tulee todennäköisesti ylilämpöhälytys.

--- Lainaus päättyy ---

Joo pidän kellarissa kiertoa joka huoneessa kesät talvet ja tässä tapauksessa kylppärin lisäksi kahdessa muussa huoneessa (varasto + makkari). Makkarista ja varastosta pakko kyllä tukilta manuaalisesti sitä kuristaa, koska muuten etenkin makkari liian lämmin. Kylppäri noin 20m2 ja nuo mainitut makkari ja varasto molemmat noin 20m2/huone

Parikin tuttua Rakmestaria sanonut aikanaan, että kellarikerroksessa olisi aina hyvä pitää pientä kiertoa vaikka vaan matalalla veden lämpötilalla kapillaarikosteuden takia, jotta pysyy rakenteet varmasti kuivana.

Täähän täs vähän on, että kun kylpyhuoneen lattia on "luonnonkivi klinkkeriä" ja kiroisti saumoja, niin vaatii viel lisää lämpötilaa verrattuna normaaliin laattaan. Nyt kun oon testaillu niin näyttäs se noin 27asteen menovesi alkamaan tuntumaan lämpimämmältä jalassa kylppärin lattiassa.

Ostin talon 3v sen valmistumisesta eroperheeltä, enkä itse olisi noin tehnyt tuota tilaa. Mutta myöskään 25-30K€ kylppäriremppa pelkän lattianvaihdon takia ei napostele, pakko sitten soveltaa.

jmaja:
Siis onko alakerran tukille alasunttaus?

Tuossa on muutama ongelma. Samassa piirissä on kylppäri ja makuuhuone. Ei tuo voi toimia ilman termaria tai käsisäätöä, jos ei halua kesällä kuumaa ja talvella kylmää makuuhuonetta.

Sama juttu pintamateriaalien kanssa. Kesällä pitäisi saada kuumempaa kylppäriin ja talvella tiloihin, joissa parkettia. Pitää olla joko termarit tai molemmat piirit suntattuna, jotta tuo on mahdollista.

Linjasäätöjä ei kodeissa tarvita eikä niillä tuota ratkaista.

yllsten:
En tiedä tarkalleen, mitä tarkoittaa alasunttaus...mutta siis ko tukki on omalla lämpökäyrällään omalla kiertovesipumpullaan.
Ja kyllä, tämä just vähän haaste.

Mutta siis ko tukille menee lämpimämpää vettä ja olen nimenomaan tähänkin asti edellisellä VILP:llä (vain yhdellä käyrällä koko taloon)
kuristanut sen tukin kahta muuta piiriä, kesällä vaa pitänyt kuristaa enemmän. Jättänyt vähän kiertoa niihin huoneisiin käsisäädöllä. ja pitänyt  kylppärin käsisäätöä sit täysin auki. (vaikuttaahan tuo piirin virtausnopeuskin piirin huoneen lämpötilaan?)

Yläkerran kanssa oon vähän lämpimämpää ajanut sinne, mutta tiputtanut kiertoa kahdessa käsisäätöpiirissä tukilta ja antanut termarin hoitaa parkettitilat samaisesta tukista.

Ja huomannut, että parketti ei ole tarvinnut niin paljon lämmintä kuin tuo kellarin iso kylppäri.

Joo ja ei tästä saa täydellistä millään tekemättä koko lattialämmitystä kokonaan uusiks kämpässä. Mutta en viittis sitäkään remppaa (varmaan olis min 100K€ kun repis kaikki lattiat auki ja vetäis uudet linjat) alkaa tekemään 13v vanhaan taloon, jossa ei ole vikaa, pl lattialämmityksen olisin tehnyt itse eri tavalla. Ja eri lämpöarvoilla olevia lattiamateriaaleja olisin itse rajannut kahteen, olis ollut helpompaa tehdä nuo kaksi lämpökäyrää.
Kun kolmea eri lattiamateriaalia kämpässä ja osin samoilla tukeilla nyt. Mutta kun ostettiin talo vajaa kolme vuotta vanhana, niin nyt ollaan tässä.

Mutta etsinnässä parasta vaihtoehtoa nykyiseen... :)

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu