Ehkäbolen kallistumassa SG ready -ohjaussignaalien käyttöön.
Lähtökohdaksi olen kaavaillut, että kuuden kalleimman tunnin esto saa riittää, silloin koneen teho vielä riittää kohtuupakkasilla ilman vastuksia eikä kämppä jäähdy liikaa. Varaajan lataamiseen riittää teoriassa noin yksi tunti, riippuen mikä on sen lämpötila ennen latausta.
Tekniset tiedot:
- Nibe 1226 6 kW, osatehomitoitus, vaakaputkisto n. 400 m
- Lattialämmitys, 80% parketti ja 20% laattalattia
- Talon sisälämpö n. +23°C (vaimo on vilukissa)
- Betonilaatan varauskyky 11 kWh/°C (120 mm laatta)
- Rakennuksen lämmitystarve 145 W/°C
- IV esilämmitys-viilennyspatteri maakeruupiiristä
Jos kalleimmat sattuu olemaan kuusi perättäistä tuntia, ja ulkona on vaikkapa -10°C —> lattiasta on tarve ottaa 28 kWh —> teoriassa lattian lämpö laskee noin 2,5°C. Käytännössä vähän vähemmän, ehkä luokkaa 1,5...2,0°C, kun huomioidaan muu lämpökapasiteetti ja käyttösähkön osuus. Mitoituspakkasilla (-29°C) vastaavasti 44 kWh ja -4,0°C; tuolloin huonelämpötilakin jo reagoinee mukana, tosin noita kelejä on harvassa ja varmaan tulee pidettyä uunissakin tulia mahdollisen sähkökatkon varalta. (Uunissa on varaavaa massaa reilut 4000 kg, eikä siitä saa käytännössä kunnolla lämpöä ulos kuin 2-3 lämmityskerran jälkeen.)
SG matalahintatilassa (+1°C korotus) lattiaan ladataan teoriassa noin +11 kWh, ja ylikapasiteettitilassa (+2°C) +22 kWh. Omaan kulutukseen suhteutettuna tuo riittänee 80...90% lämmityskaudesta niin, ettei sisälämpö kyykkää pahasti, mutta jos noihin parametreihin voisi vaikuttaa niin naksun korkeampi korotus olisi ainakin kokeilemisen arvoista - oletettavasti suurin vaikutus/hyöty lienee katkokäynnin ehkäiseminen halvan jakson aikana.
Optimaalisinta olisi, jos lattiaan saisi varattua vähän ylimääräistä lämpöä (AUX ulkoinen säätö tai SG matalahintatila) ennen lämmityskatkoa, ettei lämpötila kyykkää kovin alas. Toisaalta käytännössä halvat tunnit on yleensä yöllä ja kalliit päivällä, niin lattia lienee luonnostaan liian lämmin eston alkaessa. Kovalla pakkasella huilitaukoja ei käytännössä ole. Mutta kun koneen ainoat kaksi AUX-tuloa menee SG A & B -signaaleihin, niin ulkoinen korotus (tai pudotus) pitäisi tehdä sitten ronkkimalla koneen sisäisen NTC-anturin signaalia.
Aluksi ajattelin, että ehdottomasti pitäisi olla sellainen säästömoodi, jossa asteminuuttikertymää lasketaan, jotta tilan lämpötila pysyisi mahdillisimman vakaana. Toisaalta lämmityksen estämisellä on pakko pystyä hyväksymään pienet tai lyhytaikaiset lämpötilan putoamiset, joten energiansäästön näkövinkkelistä ylisuuren huonelämmön tavoittelu ei edistä säästötavoitteita. Ylitys on järkevää ainoastaan silloin, kun joko varaudutaan lämmityskatkoon taikka energia on riittävän halpaa.
PS.
Yllä olevaa laskiessa tuli vielä tehtyä huomio, että teoriassa 18 h / 24 h = 75% käyntiajalla 6 kW lämmitysteho riittää vain -8°C keliin asti, tai 19/24 = 79% vastaavasti -10°C asti ilman lisälämmönlähdettä. Ei ole ollut logituksia pitkään aikaan, mutta korvakuulolta -20...-25°C keleillä pumppu on vielä pitänyt huilitaukoja. Kovilla pakkasilla IV esilämmityspatterin antoteho myös nousee, sieltä saanee IV tehoasetuksesta riippuen muutamia satoja watteja erittäin hyvällä COP:lla (kiertovesipumppu <10 W). Siitäkin huolimatta (ja oletettavista hintapiikeistä johtuen) kannattaa jo lämmittää leivinuunia.
Jos löytyy reilusti <25% hintaisia tunteja, niin silloin olisi edullisempaa käyttää sähköistä lisäystä kuin käyttää kompuraa kalliina aikana. Tuolla saisi myös venytettyä lämmön riittävyyttä kovimmille pakkasille, jos ei tahdo mättää puita uuniin.
