Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: SUURI TIEDONKERUUKETJU, keskustelut  (Luettu 3831 kertaa)

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 597
  • Vanha pieru!
SUURI TIEDONKERUUKETJU, keskustelut
« : 10.08.22 - klo:09:28 »
Tervepä terve!

Uusi foorumilainen täällä, jonkin verran olen tottakai vuosien varrella käynyt vakoilemassa mutta nyt ajattelin ihan pärähtää itsekin kirjoittelemaan.


Nimi: MaitomiesDan
Rakennuksen paikkakunta:Ruokolahti
Rakennusvuosi:Luultavasti 1976 tietääkseni
Kerroslukumäärä ja onko maan alla olevaa osaa: 1
Kerrosten pinta-alat (ulkoseinien sisäpuoli) eriteltyinä kerroksittain: 130m2
Rakennuksen lämmitettävä kokonaisilmamäärä:325m3
Talotyyppi (rinne/tasamaa): tasamaa
Talon materiaali: puu, osa tiiliverhoilu
Tulisijojen lukumäärä: 1 varaava kaakelitakka
Erillisen ulkorakennuksen lämpimän osan pinta-ala:
Ulkorakennuksen lämpötila:
Maatyyppi: savimaa

Kylpyammeiden, tai poreammeiden lukumäärä:0
Henkilölukumäärä:1
Mukava sisälämpötila on?:19-20
Muita vaikuttavia asioita?:yläpohja eristetty, kylpyhuone ja khh-laajennus sähköinen lattialämmitys(21m2). Painovoimainen ilmanvaihto.

Lämpöpumpun merkki ja tyyppi: IVT Greenline HT+ 6
Erillisen varaajan koko:0
Pumpun sijoituspaikka (talo/ulkorakennus): talon pannuhuone
Etäisyys pumpulta taloon:0
Keruupiirin tyyppi porakaivo/vaakaputkisto: porakaivo
Kaivojen lukumäärä: 1
Keruupiirien pituudet ja putkien lukumäärä: 129
Ilmanvaihtokoneen lämmön talteenottotapa (kuutio/pyörivä):
Ilmanvaihtokoneen jälkilämmitystapa (sähkö/vesi):

Viilennyksen toteutustapa (konvektori /IV-putkisto/ILP): ILP

KULUTUS:
Kokonaiskulutus (kWh/vuosi):10600 kaikki sähkö siis, ei tarkkaa tietoa MLPn kulutuksesta. Jos laskee 12,5 v käyttötunnit *1,7kWh niin keskimääräisesti 5000kWh/vuosi.
Lämmityksen ja käyttöveden osuus (jos eroteltavissa):LV 27% RAD 73%
Lisävastuksen kulutus (tunteja ja/tai kWh):455h
Sähkö/puukiuas:puukiuas
Poltettujen puiden määrä (m3):noin 5 i-m3, joista 1 kuutio uunissa ja loput saunankiukaassa.


Oman järjestelmän hyvät puolet:
Järjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2010, käyntitunteja tullut 36786h eli vähän päälle 8h/vrk. Joku varmaan osaa kertoa onko tämä linjassaan yleiseen?
Huoleton lämmmitysmuoto, jossa vedet on riittänyt 4-5 hengen saunomiseenkin - ei kyllä tietenkään ole tullut käytyä katsomassa että onko lisävastuksia tarvinnut näihin.

Oman järjestelmän huonot puolet:
Koska maalämpö on laitettu heittämällä vanhan öljylämmityksen tilalle, ei järjestelmästä varmaan parasta tehoa irti saa nykyisillä alkuperäisillä vesikiertopattereilla. Aikaisemmin vanhempien asuessa lämpöä kyllä riitti, talvellakin 23C sisällä.
Varaava kaakeliuuni luovuttaa pikkupakkasilla hyvin lämpöä, ja ilman sisäanturia tuntuu että maalämpö ei reagoi lisälämmönlähteeseen ihan hirveän nopeasti, jolloin 6+6kg lämmityspäivän aikana kyllä tuntuu että on uunia lämmitetty.
Vanha yksikkö on käyttöjärjestelmältään melko kankea, ja hirveä hinku olisi päästä ottamaan dataa ulos laitteesta. Huono puoli tietenkin on että tätä varten pitänee ilmeisesti tinkeroida husdatan palikoiden ja rasberryn kanssa. Lisäksi virrankulutus itse laitteesta olisi ollut kiva nähdä, mutta ilmeisesti tähänkin ainoa vaihtoehto on ostaa ja asentaa palikoita.
Laskin noiden yllä olevien tietojen perusteella Jonkinlaisen mitoituksen kohteeseesi.
Liitän tähän laskelmasta PDF -tulosteen.
Maalämpökoneen- lämmitysteho on mahdollisesti vähän alarajoilla ja kaivonkin syvyys on niukahko.
Laskelma ei välttämättä ole täysin luotettava vajavaisten lähtötietojen takia.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 597
  • Vanha pieru!
Vs: SUURI TIEDONKERUUKETJU, keskustelut
« Vastaus #1 : 30.10.23 - klo:09:13 »
Nimi tai nimimerkkisi: mattix
Rakennuksen paikkakunta: Pirkanmaa
Rakennusvuosi: 2001
Kerroslukumäärä ja onko maan alla olevaa osaa: 2, kyllä
Kerrosten pinta-alat (ulkoseinien sisäpuoli) eriteltyinä kerroksittain: 95 + 95
Rakennuksen lämmitettävä kokonaisilmamäärä: 1000 m3
Talotyyppi: rinne
Talon materiaali: siporex
Tulisijojen lukumäärä: 2
Erillisen ulkorakennuksen lämpimän osan pinta-ala: -
Ulkorakennuksen lämpötila: -
Maatyyppi: -

Kylpyammeiden, tai poreammeiden lukumäärä: -
Henkilölukumäärä: 4
Mukava sisälämpötila on?: 21,5
Muita vaikuttavia asioita?:

Lämpöpumpun merkki ja tyyppi: Lämpöässä V10
Erillisen varaajan koko: 340 litraa?
Pumpun sijoituspaikka: talo
Etäisyys pumpulta taloon:-
Keruupiirin tyyppi: porakaivo
Kaivojen lukumäärä: 1
Keruupiirien pituudet ja putkien lukumäärä: 130m / ?

Ilmanvaihtokoneen lämmön talteenottotapa: kuutio, läpivirtauskenno
Ilmanvaihtokoneen jälkilämmitystapa: sähkö

Viilennyksen toteutustapa: ILP

KULUTUS:
Kokonaiskulutus (kWh/vuosi): 23 000
Lämmityksen ja käyttöveden osuus (jos eroteltavissa): 14000?
Lisävastuksen kulutus: <5h / vuosi
Sähkö/puukiuas: sähkö
Poltettujen puiden määrä (m3): 2

Oman järjestelmän hyvät puolet: Maalämmön kompressori vaihdettu 19 vuoden ikäisenä

Oman järjestelmän huonot puolet: pätkäkäynti

Sähkön kulutus vaikuttaa aika isolta. (23000 kWh/a)
Onko teillä jossain myöskin sähkölämmitystä, esimerkiksi kosteiden tilojen lattalämmitystä sähköllä?
Myöskin iv -koneen liian korkeaksi säädetty jälkilämmitys nostaa kovasti sähkön kulutusta.
Pumpun ottaman käyttösähkön määrä kasvaa myöskin, jos kosteiden tilojen lämmitys on liitetty kuumaan käyttöveteen.
Sellainen aiheuttaa myöskin pätkäkäyntiä.

Kaivon syvyys, 130 m vaikuttaa pieneltä. Olisikohan kaivo kuitenkin syvempi, lähempänä 200 metriä?

Poissa mattix

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 6
  • Maalämpöfoorumi
Vs: SUURI TIEDONKERUUKETJU, keskustelut
« Vastaus #2 : 30.10.23 - klo:10:43 »
Sähkön kulutus vaikuttaa aika isolta. (23000 kWh/a)
Onko teillä jossain myöskin sähkölämmitystä, esimerkiksi kosteiden tilojen lattalämmitystä sähköllä?
Myöskin iv -koneen liian korkeaksi säädetty jälkilämmitys nostaa kovasti sähkön kulutusta.
Pumpun ottaman käyttösähkön määrä kasvaa myöskin, jos kosteiden tilojen lämmitys on liitetty kuumaan käyttöveteen.
Sellainen aiheuttaa myöskin pätkäkäyntiä.

Kaivon syvyys, 130 m vaikuttaa pieneltä. Olisikohan kaivo kuitenkin syvempi, lähempänä 200 metriä?
Isoja sähkönsyöjiä ovat sähköautot, kesäisin poreallas ja ILP jäähdytyskäytössä. Näiden vaikutus taitaa olla n. 5000kWh. Pyykkiä ja tiskiä pestään päivittäin ja kuivauskaappi syö sähköä syksyllä ja talvella. Mitään suoraa sähkölämmitystä ei ole käytössä.
IV-kone juuri vaihdettu, enkä huomioinut sen todennäköisesti alentavaa vaikutusta yli 20v vanhaan alkuperäiseen koneeseen nähden. Varmaan säästää sen 500-1000 kWh / vuosi.

Käytössä on vain yksi lämmityspiiri eli kosteille tiloille ei ole omaa piiriä.
Kaivon syvyys epäilytti itseänikin, kyseessä alkuperäisen omistajan sana. Pitäisi kaivaa dokumentteja, löytyisikö sieltä parempaa faktaa.