Harrastetilan lämmitys

[s.viljamaa]

Moikka,

Olen lukenut foorumia jo vuosia, ja löytänyt täältä hyviä vinkkejä esim. maalämpöön ja maaviileän suunnitteluun.

Omakotitalomme valmistui muutama vuosi sitten ja siellä on Maalämpö (Bosch Compress 5000 LWM 7,2kw, ja maapiiri 400m). Tämä on riittänyt talon lämmitykseen ja käyttöveteen hienosti, eikä sähkövastuksia ole tarvittu ollenkaan. Talo on 148m2+ 16m2 parvi. Talo on hyvin eristetty ja todella tiivis. Alapohjassa styroksia 200mm, seinissä ekovillaa 250mm+ 28 mm runkoleijona tuulensuoja ja yläpohjassa 500mm ekovillaa puhallettuna.

Nyt olisi kuitenkin tarkoitus rakentaa Harrastetila, jossa pidettäisiin yllä peruslämpöä, noin +15 astetta. Nyt kun rakennetaan uutta tilaa niin haluisin luonnollisesti vesikiertoisen lattialämmityksen. Harrastetila sijoittuu noin 10m päähän talosta ja olenkin miettinyt voisinko hyödyntää talomme lattialämmityksen paluu piiriä harrastetilan lämmitykseen? Lattialämmityksen paluu lämpö keskimäärin 20-30 astetta.

Harrastetilan koko tulee olemaan noin 70-80m2 ja korkeutta 4-5m. Eristys olisi tarkoitus tehdä lähes yhtä hyväksi kuin talossa.

Kuulostaako järjestelmä aivan liian pieneltä myös harrastetilan lämmitykseen? Kysykää rohkeasti lisätietoja

[s.viljamaa]

Eikö kenelläkään ole tähän mitään sanottavaa? 

Onko tämä niin naurettava idea, että kukaan ei kehtaa edes kommentoida, vai puuttuuko jotain oleellista tietoa? 

[jmaja]

Tuossahan olisi tilavuutta suunnilleen saman verran kuin talossakin. Kovilla pakkasilla melkein sama onko sisällä 21 vai 15. Tehontarve suunnilleen tuplaantuisi. Tarvitsee myös suuren virtaaman. Tuskin onnistuu vain kytkemällä paluu tuonne.

Miten paljon kompura on käynyt pakkasilla? Siitä voi päätellä tehoreserviä. Tuskin 7 kW:sta paljoa jää yli. Tietysti auttaa jo pitkälle, jos teho riittää muutaman asteen pakkaselle.

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Et varsinaisesti pyytänyt tekemään mitoituslaskelmaa.
Koetin kuitenkin tehdä jonkinlaisen. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Lähtötiedoissa on epävarmuuksia, eikä laskelma siksi ole kovin luotettava.
Jos lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”s.viljamaa”   TERVAJOKI    (Etelä-Pohjanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 27 °C  -  menovesi lämpötila max 29 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -28 °C
- Talo 2019: Lattialämmitys, 21°C, 148 m2, 607 m3          30,9 W/m2   4,58 kW   13 887 kWh
- Harrasterakennus 2022: Lattialämmitys, 15°C, 75 m2, 338 m3    41,2 W/m2   3,09 kW   5 562 kWh
- Lämpökanaali CALPEX DUO 25+25/91, pituus 10m, dT=4K   301,6 kPa   0,08 kW   701 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ         35 W/m2   7,75 kW   20 150 kWh

• Kiinteistö,  223 m2,  944 m3       6,2 COP   7,26 kW   20 150 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,174 m3 / 50 °C   2,9 COP   0,96 kW   4 000 kWh
- Yhteensä         5,0 SCOP   8,2 kW   24 150 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -2 876 kWh   0,98 kW   21 274 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja       0 kWh   0,00 kW   21 183 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            7,20 kW   21 092 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      91 kWh
 Yhteensä   223 m2   95 kWh/m2   5,0 SCOP   7,2 kW   21 183 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho            8,2 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Osatehoinen )    7,2 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka            -21 °C
- Maasta kerätään          ( 5 COP)   6,0 kW   17 000 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      4 182 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  91 kWh)      4 274 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa     1 383 kWh

• Tarvitaan vähintään 195 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 7 m vedetöntä ja 15 m maaporausta.   Poraussyvyys   195 m
- Kaivon aktiivisyvyys 188 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 195 m.   Putkea kaivossa yhteensä   390 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 1 m. (Painehäviö 1,9 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   2 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,45 l/s = 27 l/min = 1620 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,45 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 400 litraa   44 kPa = 0,44 bar
 Tai vaakakeruulla:               
- Kostea savi, 413 m = 1 x 420 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,1 m. Vol 367 litraa      68 kPa = Ok
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[s.viljamaa]

Kiitoksia laskelmasta 

Tarkistin tuossa maalämpöpumpun energia mittauksia ja laskeskelin että MLP on tuottanut vuotta kohden energiaa 9763kWh, sisältäen käyttöveden lämmityksen.
Eli jos tulkitsin tuota  "tomppelin" laskelmaa oikein, niin sen mukaan pelkkään asuinrakennuksen lämmitykseen menisi 13 887Kwh, ilman lämmintä käyttövettä? Ja nykyinen järjestelmä riittäisi -21 asteeseen asti, se olisi jo todella hyvä saavutus.

Voisiko tästä varovasti päätellä että asuintalomme on hyvinkin energiatehokas ja maalämpöpumpussa olisi vielä reserviä hallin lämmitykseen.

Miltä osin laskelmaan tarvitsee tarkempia tietoja?

[s.viljamaa]

Voinko näin lämmityskauden alussa aloittaa jonkunlaisen seurannan, mistä näkisi kuinka kovilla pumppu on kylmimpään aikaan?

Mikä tähän olisi paras keino?

[tomppeli]

Kiitoksia laskelmasta 

Tarkistin tuossa maalämpöpumpun energia mittauksia ja laskeskelin että MLP on tuottanut vuotta kohden energiaa 9763kWh, sisältäen käyttöveden lämmityksen.
Eli jos tulkitsin tuota  "tomppelin" laskelmaa oikein, niin sen mukaan pelkkään asuinrakennuksen lämmitykseen menisi 13 887Kwh, ilman lämmintä käyttövettä? Ja nykyinen järjestelmä riittäisi -21 asteeseen asti, se olisi jo todella hyvä saavutus.

Voisiko tästä varovasti päätellä että asuintalomme on hyvinkin energiatehokas ja maalämpöpumpussa olisi vielä reserviä hallin lämmitykseen.

Miltä osin laskelmaan tarvitsee tarkempia tietoja?

Pahoittelen vastaukseni viipymistä, on liikaa muita aktiviteetteja, enkä juuri nyt pääse työkoneelleni.

Miltä osin tarvitsee lisätietoja?
Laskin talosi lämpöenergian kulutuksen tietämättä esimerkiksi rakennuksen ulkopiiriä, joka vaikuttaa ulkoilmaa vasten olevan seinän alaan. Ikkunatkin arvaamalla, samoin huonekorkeus, asukkaiden lukumääräkään ei ollut tiedossa, eli aika paljon jäi arvailun varaan, siksi en voinut pitää tekemääni laskelmaa luotettavana.
Kerrot, että maalämpökoneen oman energialaskurin mukaan se on tuottanut 9763 kWh lämpöenergiaa vuotta kohden. On todella pieni lämmitystarve.
On ihan ilmeistä, että maalämpökoneenne lämmitysteho riittää näin ollen jopa lähes -30 C pakkasille saakka.