Nibe 1145 10v käytön jälkeen

[mikkoes]

Terve,

On senverran erikoisia juttuja tämän maalämmön(kin) kanssa että summaampa niitä hieman tähän jos joku vaikka haluaisi kommentoida. Huomasin jokin aika takaperin että joku toinenkin raportoi tänne Nibe 1145 käynnistyslukemia jne joten päätin tehdä saman eli jaan muutaman login ja screenshotit asetuksista ja kokemukset. Talo siis 73 rakennettu rinnetalo 2 asuinkerrosta (~200m2) ja lämmitetty (pienehkö) autotalli alla. Oli kaukolämmössä ja vaihdoin maalämpöön 2012. Enermix teki asennuksen ja luopui myöhemmin maalämpötoiminnastaan joka siirtyi toiselle putkiliikkeelle joka meni sittemmin konkurssiin. Asennuksessa tehtiin semmonen ongelma että käyttöveden lämmitys lämmitti pattereita, älkää kysykö miten mutta itse jouduin loggaamaan ja todistelemaan kuinka kaikki ei ole kunnossa. No saivat sitten korjattua. Talo siis patterilämmityksellä. Alakerta betonirakenne, yläkerta betoni & puu. 2-lasisia ikkunoitakin vielä jälkellä joitakin.

Nyt siis kimmoke tähän on ~700€ joulukuun (pörssi) sähkölasku. Sen jälkeen pörssisähkö lähti samantien ja nyt 10.79c Helen sopimus. Olisin pitänyt pörssisähkön jos joku olisi sen osannut mulle myydä. En sattumoisin tietänyt että Nibe on tarjonnut pörssisähköoptimoituvaa systeemiä jo 2015 alkaen. En myöskään uskaltanut odottaa että oma 10v vanha pumppu olisi päivitettävissä NIBE uplink kelpoiseksi (ethernet / Wifi?) ja sitäkautta samantien pörssisähköoptimoituvaksi. Nyt kun (~7v kyseisestä) ajankohdasta soitan NIBEn tuen asiakaspalvelun päällikölle niin hän sanoo että ei kannata päivittää softaa mutta lisäkorttipäivityksillä (~500€) rauta saataisiin tukemaan sitä. Mutta varmuutta siihen että kuinka systeemi optimoi ei vieläkään voi saada (!!). Kaveri väittää että joutuisi kysyä teknisemmiltä... huhhuh. Niben asiakaspalvelun päällikkö ei osaa vastata ensimmäiseen ja oleellisimpaan kysymykseen. Tai ei halua vastata. Whatever.  Seuraavana päivänä kun koitan soittaa uudestaan niin huomaan että suorat yhteysnumerot on poistunut sivustolta. Soitan tuen numeroon ja kysyn jotakuta joka tietäisi asiasta (smart pricing adoption vai mikä olikaan). Yhdistävät kaverille joka sanoo ettei tiedä ja että kaveri nn tietäisi ja että yhdistää hänelle ja puhelu jää siihen soittamaan kunnes katkeaa. Justiinsa, onnittelut Nibelle hyvästä ansiakaspalvelusta! oliko liian vaikeaa vastata yksinkertaisiiin kysymyksiin? Ja kun täältä foorumilta koitan etsiä niin en löydä yhtäkään viestiä jossa sanottaisiin että mitkä ovat käyttäjän asetukset koko roskan ohjaamiseen. Voinko siis sanoa että mä haluan että lämpötila saa laskea 5C (tms) korkeatariffiaikaan ennekuin korkeatariffiaikaan aletaan lämmittää (vettä ja patterieita). Kaikki vaan jauhaa siitä että ei sitä voi siirtää, mä haluan tietää että miten mä voin sen konfiguroida. Miksei se ole siellä Niben sivuilla, prkl.

No, pumppu itse on toiminut hyvin. Joitakin säätöjä tehtiin silloin 10v sitten ja nyt kun verasin käynnistysmääriä verrattuna siihen toiseen 10v raportoijaan huomaan että ei ne taida kovin pahoja olla. Mulla siis myös yläkerrassa sisälämpötila-anturi joka määritelty ohjaavaksi ja 21C. Olohuoneessa johon paistaa aurinko ja joka kuumenee kesällä kuumaksi. Joskus ajattelin että se aiheuttaisi että alakerta olisi liian kylmä mutta ei se ole ollut ongelma. Suotimia en ole putsannut kertaakaan (ei mulle sitä erityisesti painotettu asennettaessa). Nyt tilasin huollon tuolle Näsin vesijohtoliikkeestä, tai itse asiakaas kaksikin. Lämpimän käyttövedin kierto toteutettiin erillisellä kertovesipumpulla ja erillisellä vastuksella. Kyseinen vastus alkoi tiputtamaan vettä pumpun päälle joka pahimmillaan lainehti siinä ... ja lopulta huomasin että pumpun käyttöliittymä liikkui omiaan kun sitä rinkulaa pyöritteli. Kun se pääsi kuivamaan (astia alla) niin ongelma poistui. No Enermix oli näemmä asentanut vastuksen väärinpäin (luettuna itse lämmittimen päällä olevasta tekstistä). En tiedä oliko se syynä siihen että se alkoi tiputtamaan mutta nyt se on siis poistettu. Ja Näsin vesijohtoliike laskutti siitä 164€ eivätkä pysty toimittaa vastaavaa tilalle. Koska Enermixin liiketoiminta ja henkilöstökin on niin vaihtunut niin eivät hekään, eikä itse laitteessakaan lue mikä se on (johan on jumalauta kumma kun asiat voi olla tällälailla), eikä Enermixin laskukaan sitä erittele. No, hirvee syöppöhän se kaiketi ole joten parempi olal ilman, vaikka oli mulla siinä sentään ajastin hieman rajoittelemassa sitä lämmittelyä. Näsin vesijohtoliikkeestä tilattu maalämpöhuoltaja tsekkas ne suodattimet ja putsas ne mutta sitä laskua ei (onneksi) vielä ole näkyny. Sankari ei ollut tajunnut ottaa keruuputkiston nestettä mukaan ja siis vaan sitten putsas suodattimet ja lisäs painetta keruupuolelle (mun polkupyörän pumpulla). Lupas soitella että koska tulee lisäämään nesteet mutta ei koskaan soitellu, ja kun itse soittelin niin meni asiakaspalveluun jossa ihmeteltiin että kukas siellä on käyny ja ja että ei he ehdi tulla nyt pariin viikkoon. Nesteet oli silloin jo liian vähissä olleet viikonlopun ja pumppu varatilassa vastuksilla. Kiitokset vaan Näsin vesijohtoliikkeeseen, en taida tosiaan enää soitella. Vaikka varmaan jollakulla on ollut isompi hätä. Ylöjärveltä löytyi parempaa palvelua. Sain samana päivänä keruupuolen täytön ja pumpun käyntiin ja kulutukset kolmasosaan.

Tammikuun energialasku oli sitten 303€ (sisältäen n 11pv pörssisähköä ja loput tuota kiinteähintaa ja vikan viikon loma-asetusta (12C huonelämpötila eikä käyttövettä). Vikalla viikon kulutukset Tampereen sähköverkon tuntimittauslukemien mukaan ihmetyttää ... Siellä on puolet arvioita ja puolet mitattuja, on korjattuja ja sitä sun tätä. Eikä asiakaspalvelu sano mitään selvästi. Mä sanon että ei lukea voi olla tunneittain sama ja ne ei edes voi vastata että siellä käytetään arviota jos lukemaa ei ole. Onks ne jossain Venäjällä jossa niille sanotaan miten pitää vastata. No ehkä se 21-12C= 9C asteen lasku ei hirveesti auta jos lämmitetään -10C ulkolämpötilasta sitten kuitenkin 22C. Siis ~30% alempi muttei enempää. 

Että semmmosta.

Käynnistyksiä (10v): 27486
kokonaiskäyttöaika: 22600h
josta käyttövesi: 1908h   

lisäyksen tila: pois
aikakerroin: 408.9

Liitteenä muutaman päivän 1min logit sen jälkeen kun keruupuolen täyttö on tehty.

Siis jos jollakulla on mielipide siitä kannattaako yrittää päivittää pumpun softa ja maksaa tuo 500€ noista korteista ja vaihtaa takas pörssisähköön ? Tai pitäiskö säätää nykyparametreja tms..

[aksutre]

Tuo pumppu kohta 10v vanha, jos rikkoontuu, vakuutuksesta ei saa korvausta. Pumppu voi kestää vuoden tai 15v ei voi tietää. Sen puolesta ei kannata juuri investoida.

Joku voisi kommentoida jolla smart price adaptation käytössä, toimiiko?

Sinänsä sähkön hinnalla pelaamisella ei hirveitä säästöjä saa. Itsella laskut ( siirto+energia ) talven aikana 160-240eur/kk sis hybridin latauksen n. 40 eur/kk. Pumppu hyvällä COPilla vähän yli 5 ja pörssisähkössä.
Invertteri käy pääasiassa öisin kun on kylmempää (halpa energia ja siirto) ja vain vähän päiväaikaan (liite).  En usko että tuohon juuri säästöä saisi vaikka kuinka optimoisi. Ehkä muutamia kymppejä vuodessa.

Sähkön hankintasopimushinnat energiakonsultilla ( uusi sopimus, taloyhtiöt ) n. 6.5 snt/kWh. 2023 alusta putoaa n.5.5 snt kWh tasolle. Kuluttaja maksaa sentin puolitoista enemmän.  Kannattaa irtautua tuosta melkein 11 snt sopimuksesta kun markkinat vakautuvat. Mikäli sähkön hinta jää kuluttajille korkeaksi kannattaa tuo 500 eur investointi jos on iso varaaja yli 500l ja sen voi ladata sitten halvalla yösähköllä. Päivä menee sitten varaajaa jäähdytellessä. Invertteripumpulle tuosta kikkailusta ei juuri hyötyä ole.

Kaikki hinnat tuntuvat nousevan, lämmitysöljy on n.1.65 eur/l ja eilen tankkasin yli 2.0 eur /l dieseliä kakkosautoon 

[mikkoes]

Kiitos. Ehkä ei jos saisi reippasti alemman sopimuksen kuin tuo 10.79c, mutta en ole etsinyt, pääasia oli saada se mahdollisimman nopeasti pörssisähköstä pois, ja tietysti heti sen jälkeen ne hinnatkin tuli sitten jo alas. Jos menis riittävän lähelle yösähköhintaa niin sitten ei varmaan tosiaan kannata kikkailla.

Patterivaraajan koko on 100l, eli ei se kulutusta päiviltä varmaan pois saa ellei lämpö varaudu seiniin eikä salita lämmönalenemaa. Siksi kysyn tuota sallittun lämmönaleneman asetusta korkeatariffiaikaan. Oleellisin kysymys ja kukaan ei vastaa / tiedä ? Jos sitä ei ole niin systeemi pitää saada toimimaan varaajaa kasvattamalla. Jos asetusta ei ole niin nibe vaan koittaa myydä isompia / uusia varaajia. No voishan sitäkin harkita jos se siitä jäisi kiinni, mutta kyllä ne säädettävät asetukset pitää olla tiedossa ennenkuin tälläsiä päätöksiä tekee.

Omaa copia en tiedä kun kukaan ei kerro mistä sen saisi. Ilmeisesti tuon .set fileen pitää sisältää jotakin rivejä kaivettuna jostakin github saitilta. Jolloin sieltä saisi ehkä ottovirran mutta en mä tiedä mistä se antolämmitysteho saadaan. Eli älkää postatko mulle cop lukemianne ellette halua pönkittää omaa egoanne (ja jos haluatte niin siitä vaan), vaan kertokaa eka kuinka mä saan oman cop:n selville tällä vanhalla versiolla 1768. Tai jos saan sen selville uudella versiolla (jonka päivittämisen riski/mahdollisuudet tietysti on oma asiansa) ilman tai päivittämällä niitä kortteja.
 

[aksutre]

Sinulla sähkölaskuista päätellen melkoinen kulutus? 3000-4000 kWh/kk?
Aluksi kannattaa koittaa siitä vähentää keinoilla mitä on käytettävissä ilman isoja investointeja.

Noin yleensä termostaatti on hyvä keksintö ylilämmön leikkaamiseen, muttei oikein sovellu maalämpöjärjestelmään.

Niben käyttöohjeesta:
”Avaa termostaattiventtiilit kokonaan (paitsi huoneissa, jotka syystä tai toisesta halutaan pitää viileämpinä, esim. makuuhuoneet). Termostaatit hidastavat virtausta lämmitysjärjestelmässä, ja lämpöpumppu kompensoi tämän nostamalla lämpötilaa. Se käy kauemmin ja kuluttaa näin myös enemmän sähköenergiaa.”

Eli avaa tai poista termarit, katso että patteriventtiilien neulat eivät ole jumissa, jos ovat niin tongit ja crc yleensä saa ne liikkumaan ylös, auki asentoon. Sitten huonekohtainen mittaus tavoitelämpötilaan jollain muutaman kympin mittarilla. Alemmasta paluuputken esisäädöstä voi patterib lämpötilaa säätää. Maalämpöpumppu toimii tällöin koko järjestelmän termostaattina, sisäanturilla reagoi nopeammin ulkolämpötilan muutoksiin kuin pelkällä ulkoanturilla. 10v vanha kiertovesipumppu voi olla myös sökö, varmista että patterijärjestelmän lähtö ja paluulämpötilan erotus on n. 8-10 astetta, löytyy nuo arvot pumpun valikosta.

https://yle.fi/uutiset/3-6872686

”Pienrakentamisen energiatehokkuuden asiantuntija Sami Seuna Motivasta pitää isona tekijänä niin sanottua hallittua pudotustoimintoa: kun on koko perhe pois talosta, lämpöä voi pudottaa muutaman asteen ja nostaa jälleen perheen palatessa ”

Nibessä on hyvä viikko-ohjelma, laita pudotus   21->19 astetta arkisin esim. 7.00-17.00 ja voit myös nostaa lämpötilaa asteen pari  kun yösähkö siirtoineen maksaa kolmasosan 22.00>07.00 väliseksi ajaksi.. Kolmen-neljän asteen sisälämpötilan pudotus patteritalossa ei tapahdu hetkessä, voit päästä iltapäivään/iltaan asti ettei pumppu käy jos ulkona lämpimämpää.Viikonloppuna voi pudotus olla lyhyt/ei ollenkaan kun sähkö on halpaa. Sisäanturi tarvitaan järjestelmään jotta pumppu tietää tarkan sisälämpötilan, toimii kyllä pelkällä ulkoanturillakin muttei niin tarkasti.

Parhaimmillaan kiinteistöpuolella olen saanut kulutukseen n. 30% säästön kun tuo patterijärjestelmä on säädetty. Yleensä vaikutus 10-20% jos ei pahasti säädetty alunperin pieleen.Ihan realistista että saat 20-30% pudotuksen kulutukseen pudottamalla lämpötilaa päivisin ja poistamalla nuo termarit käytöstä. Konkreettinen kuva liitteenä, kun oma pumppu ei käy ei se myöskään kuluta mitään. 01.00-03.00 hybridin lataus kulutuspiikkinä, samoin käyttöveden lämmitys 12.00 ja 18.00. Sisäanturi ohjaa pumppua. Kun sulla pumppu käy menee tehosta rippuen n.3-4 kW/h, kun ei käy niin 0 kWh     Siinä se idea säästölle.

[maalämmittää]

Käynnistysmäärän ja käyttötuntien sekä lisäyksen määrän perusteella koneen mitoitus kohteeseen on kunnossa.
Aikakertoimen perusteella kone on käyttänyt vastusta 408*6=2456kWh. Ihan hyvä lukema 10 vuodelle.

Katsoin lokia Excelillä, niin Nibe käy ihan siististi nollakelissä.
Noin 10 käynnistystä / vrk.

Koneen softaversio on alkuperäinen ja sen päivitys kannattaa tehdä.
Softan voi päivittää vaikka "internetkorttia" ei koneeseen asentaisikaan.
Pitää rekisteröityä Niben palveluun ja ladata sietä uusi ohjelmaversio.
Koska tuo versio on alkuperäinen, niin siihen tulee "SW:n perusversio" 3000 ja sitten siihen päälle uusi SW-versio.
Päivityksestä on runsaasti kirjoittelua foorumilla, niin en ala sitä kertaamaan.

Uudemmissa ohjelmaversioissa on käyttöä/säätöä helpottavia ominaisuuksia

KUn olet saanut uuden version koneeseen, niin kannattaa asentaa tietsikalle logintutkija-ohjelma foorumilta.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6867.0
Logintutkijan avulla saat mm. selvitettyä koneesi COP:n.
Logintutkija ei tunnista nykyistä lokia.

Maalämpökoneet mitoitetaan pääsääntöisesti niin, että ne tekevät juuri sen lämpöistä kuin ulkolämpötila vaatii.
Jotta järjestelmässä olisi merkittävää varaamisominaisuutta, niin silloin pitää mitoitus tehdä sen scenaarion mukaan.
Mm. ison varaajan hankinta, koneen mitoitus isommaksi (jotta voi lyhyemmässä ajassa tuottaa koko vrk:n lämpötarpeen varaajaan) jne. Lisäksi tällön myös COP heikkenee, koska joudutaan tekemään korkeampilämpöistä vettä varaajaan.

Siirtoverkkoyhtiösi nettisivulta saat kohteen kulutustiedot tuntitarkkuudella. Vaatii rekisteröitymisen.

Smart Prize Adaptation - aiheesta on foorumilla ollut jokin verran juttua.
Nibe manuaaleista löytyy myös jotain kaipaamiasi tietoja
Googleen "Nibe F1245 käyttöohje" ja "Nibe F1245 asennusohje".

[mikkoes]

@aksutre, 10v aikana Jan2016 suurin, 3440kWh. Tämä vika joulukuu siis 2748kWh. Molemmissa ollut se erillinen kiertovesilämmitin ja sen erillinen pumppu ajastimen perässä käytössä (yöaika rajattu pois). Tammikuun puolivälin jälkeen se siis toistaiseksi pysyvästi poissa.

Kyllä mä olen termostaatit heti alussa kaikki avannu ja nyt sitten vaan sulkenu niiltä tiloilta joita ei käytetä. Joulukuussa oli autotalli tosin jostakin syystä liian lämmin, nyt se termostaatti minimillä ja lämpö 8C (kun sen kertaalleen mittasin).

Lähtö ja paluulämpötila eroa voin katsoa logeista myöhemmin, mutta mielestäni se on ollut ok.

Yrittelin tuota ajastelua joskus sinne ohjelmoida mutta taisi jäädä puolitiehen. Mä taisin saada sinne vaan ohjauksen että käyttövesi menee säästölle päiväaikaan ja ohjelmoidut käyttövesilämmöt oli alempia päiväaikaan. Mutta en tainnut silloin osata laittaa sitä lämmityspuolelle ja se sitten jäi. Tuohon voisi palata. Kiitokset neuvoista.

@maalämmittää, kiitokset selkeistä kommenteista. Rohkenin nyt sitten päivättää softan. Taisi mennä ihan ok. Nyt uusi logitus käynnissä. Laitan sen vaikka huomenna. Siirtoyhtiötä olen tosiaan vaivaillut ja saanut lukemat esiin. Mutta tosiaan itseäni vaivasi epäsynkka sen suhteen miten tuo yksi loma-asetus viikko olisi pitänyt näkyä logissa. Tietoihinhan ei voi luottaa jos ne on arvioita mitä ne on jos mittausdataa ei olla saatu, ja se kai voi johtua kuuluvuudesta, tai mobiiliverkon kapasiteetista tms. Ja siirtoyhtiö ei halua kommentoida mitään joka voisi antaa aiheen olettaa että heidän puolellaankin voisi olla parannettavaa/korjattavaa. Ja yritin kyllä hakea ja lukea smart prize adaptation kirjoittelut mutta ehkä sitten on missannut jonkun.   

[aksutre]

Tampereen sähköverkolla ilmeisesti ongelmia, lukemat tulevat viisi päivää perässä. Saavat luultavasti korjattua ennenkuin laskuttavat viime kuun. Näet sitten todelliset lukemat.

Noissa kulutuksissa on vara nipistää, tee muutokset ja  seuraa rauhassa muutama päivä miten vaikuttaa.
Autotallin ym. on saatavissa älytermostaatteja joita puhelimella voi ohjelmoida. Montaa ei kannata laittaa ettei virtaus pienene liikaa ja tule negatiivisia vaikutuksia.

https://www.gigantti.fi/product/kodin-pienkoneet/ilmastointi-ja-lammitys/lammitys/termostaatit/danfoss-ally-patterin-termostaatti-014g2460/253248?gclid=CjwKCAiAsYyRBhACEiwAkJFKos1JltXrRvOwROdwisKHFi4AkdeFiQeF9pBgDw20HGWffoqKKxLInxoC2t4QAvD_BwE

[maalämmittää]

Referenssinä :
Tammikuu 2016 oli TOSI kylmä ja täällä kulutus n. 2300kWh. Silloin taisi olla takkakin käytössä 
Joulukuu 2021 oli hiukan keskimääräistä kylmempi ja kulutus oli n. 1800kWh.

Etäluettavien mittareiden aikakaudella ei pidä hyväksyä mitään arvioita.
Verkonhaltijan pitää pystyä tuottamaan tuntikohtainen erittely.
Jos et saa lukemia netistä, niin pyytäisin erittelyn sähkölaitokselta s-postilla. On sitten mustaa valkoisella, eikä tarvitse selityksiä itse arvailla.

Tuo tammikuun kulutusalenema koskee vain yhtä viikkoa.
Eli jos lomaviikon säästö olisi -30% niin koko kuukauden kulutukseen vaikutus olisi 6-7%.
Mutta pitäisi tuon näkyä päiväkohtaisessa graafissa.

Miksi erillinen käyttövedenlämmitin on aikanaan asennettu?

[mikkoes]

>Tampereen sähköverkolla ilmeisesti ongelmia, lukemat tulevat viisi päivää perässä. Saavat luultavasti korjattua ennenkuin laskuttavat viime kuun. Näet sitten todelliset lukemat.
Joo. Osa lukemista korjantuu ja täydentyy ja tosiaan viiveellä. Ulkolämpötilat on jäänyt pois helmikuun lopulta kokonaan. Ja tosiaan arvioita sinne jää...

>Etäluettavien mittareiden aikakaudella ei pidä hyväksyä mitään arvioita.

Samaa mieltä. En ole jaksanut reklamoida kuin puhelimella, ja ehkä siinä syy miksei selviä. Ja Tampereen sähkölaitoksella on kirjallinen tarkistuspyyntö mittarille joka maksaa 136€, sen voi tehdä netissä. Varmaan tuo ohjaa monen olemaan kirjallisesti mitään esittämättä koska on tuo hintalappu. Sähköpostivaade voisi toimia ehkä, elleivät ole jättäneet sopimusteksteihin jonkun kohdan että voivat laskuttaa ja tilastoida arvioita jos mittaus ei jostakin (vaikkapa heistä riippumattomasta syystä) onnistu. Tuo kaiketi pitäisi osoittaa...

Liitteenä tammikuu, helmikuu, ja tammikuun 29 (loma asetus päälle, alkamisajankohta 28. ja tarkistin myös että kello oli oikein) ja helmikuun 1. Noista näkee että lukemat on arvoita 29, mutta helmikuun 1 ollaan saatu mitattua ja nuo näyttävätkin oikeilta. Tammikuu 29 olisi pitänyt olla matalin koska loma-asetus oli juuri laitettu päälle ja talo sai jäähtyä. Loma-asetusajan lopussa oli sama ilmiö. Lukemista ei saa tolkkua koska osa on arvioita.

 >Miksi erillinen käyttövedenlämmitin on aikanaan asennettu?

Taisin silloin pelätä että pitkä ja vanha kiertovesiputkisto (2 krs ylöspäin ja läpi rakenteiden (ei ole siis putkiremppaa (vieläkään) tehty)) kiertäessään pumpun kautta sekottaisi pumpun toimintaa ja aiheuttaisi käynnistyksiä (liikaa). Muistaakseni luin tuollaisesta vaarasta ja pyysin erillistä. Toimittaja ystävällisesti toimitti mitä pyysin. Nyt sitten hieman yllätyin kun olen kuvannut systeemiä asentajille, liikkeisiin ja jälleenmyyjille niin tätä pidetään erikoisena jopa niin että eivät ole törmänneet yhteenkään vastaavaan. Ja että pumput on suunniteltu toimimaan oikein ilman tuollaisia.

[mikkoes]

Tässä nyt sitten uudet logit cop:eineen. Onkohan oikein ? Tai näyttääkö hyvältä/huonolta ? Ainakin sikäli hyvältä että kaikki toimi hienosti. Tuo vastuksen käyttö on kai se käyttöveden bakteerien tappaminen joka nyt sattu tuleen mukaan (?). Mutta miksi on pitänyt lämmittääkin vastuksella ?

Käyttöveden lämpöä olen säätänyt joskus alas (ja tää päivitys ei kai palauttanut mitään asetuksia; asetukset tossa liitteessä jos jollakulla on siihen "asetustentutkija") ja se on nyt pysyvästi "säästö" tilassa. Kv varaaja on 300l.

Patterien kiertoveden pumpun tehoa olin ehkä joskus kauan sitten säädellyt kun patterit kohisi liikaa. Jossakin taidettiin mainita että uusi softa hoitaisi tuota kiertoa erilailla (tai ainakin siellä oli jokun asetus siihen). Asetuksiin en koskenut nyt päivityksen yhteydessä enkä edes käynyt niitä vielä läpi (pumppu autotallissa ...).

[mikkoes]

Ihan vähäsen muuttu lukemat kun päivitti cop:n 12kW versioksi tohon logintutkijan asetustiedostoon (035: 4.38 ja 045: 3.5) (tosin katsottuna uudesta asentajan manuaalista - ei 10v vanhasta). Itse cop ei muuttunut tuloksista vaan jotain pientä noissa ajoissa.

... ei sittenkään, se päällekirjoittaa ton asetusfileen... pitää näemmä avata logeista eikä paikallisesta tietokannasta.. tms.
lisätty korjattu. poistettu vanha.

[maalämmittää]

No niin, ihan mallikkaasti kone käy.

Logintutkija-ohjelmakin on jo hyppysissä
Painikkeen "Trendit" takaa löytyy myös mielenkiintoista.

Minkä syvyinen kaivo on?
Keruun delta on suositusvälissä (2-5C), mutta ihan optimiin (3C) ei pumppu jaksa punnertaa.

Pumput ovat automaatilla, hyvä juttu.

Asetuksissa MUT - arvo on hyvä tarkastaa ja laittaa paikkakunnan mukaiseen arvoon.

Legionella-ajo käyttää vastuksia ja samassa yhteydessä lämmitykseenkin käytettiin vastusta.
Lämmitystarve ja legionella menivät ihan päällekkäin. Aikamoista tuuria. Jos yrittää, niin ei onnistu.

Saattaa olla, että käyttöveden lisälämmitin on aiheuttanut merkittävän lisäkulutuksen vuosien varrella.

[mikkoes]

> Minkä syvyinen kaivo on?
Koitin hieman etsiä, mutta ei löydy ... en muista tarkkaan ja porauksesta en löydä papereita ja joskus tuhosin näemmä liikaa vanhoja sähköposteja. Jotain välillä 210m-230m muistaakseni.

Katsoin ne asetukset sieltä huoltovalikosta. Otan pidemmän login ja katselen tarkemmin myöhemmin. Täältä löytyy paljon juttua vähän kaikesta nyt kun pääsi kartalle.
Ja toi pumppukin taitaa sittenkin olla vielä eri versio (siis kolmivaihe/400 tuon huoltotiedot 3.1 26/27 sivun inc power kohdan mukaan) ja katsoin siis ne copit kai vieläkin väärästä paikkaa.

MUT arvo oli -25:ssä, eikä siis kovin kaukana siitä mitä toisaalla Pirkanmaalle suositeltiin (-28), kai se meni siihen sen Suomi valinnan myötä jonka se kysyi heti alkuun.

>Saattaa olla, että käyttöveden lisälämmitin on aiheuttanut merkittävän lisäkulutuksen vuosien varrella.
Niin. Nyt tarttee parilla kolmella hanalla laskea kuumaa minuutin tms ennenkuin tulee lämmintä (koska tulee kaksi kerrosta alempaa) ja se vesimääräkin maksaa jotain.

Smart price adaptionista ei tunnu kukaan viitsivän kirjoittaa. Joko kaikki on täysin kyllästyneitä asiaan ja tilanteeseen tai sitten ottivat herneet nenään mun tekstistä aiemmin, tai sitten jossakin on joku threadi jota en ole löytänyt/lukenut. Siellä oli nyt pumpun plusasetuksissa (ainoana) smart price adaptation (vaikka mulla ei sitä internet korttia ja yhteyttä ole). En laittanut päälle kun ei pörssisähköä ole. Ethernet liitin on kyllä etupaneelissa. Ja jossakin asetuksissa "SG ready" (smart grid ready?) sanoo että false (vai mitä olikaan). Jos oon jotakin ymmärtänyt niin smart grid on jokin sähköverkon ominaisuus jolla se saisi sähköverkosta tiedon korkeatariffiajasta. Joten ei välttämättä tarvisi pörssihintoja ja sääennustuksia netistä että voisi ajastaa. Joku taas epäili että verkko ei tosiaan tue ... Mutta kyllä mulla meni osittain jo usko tuohon kun ne hintojen heilahdukset on niin suuriakin. Ja jatkossa taitaa heilua vielä enemmän.

[tk-]

> Minkä syvyinen kaivo on?
Koitin hieman etsiä, mutta ei löydy ... en muista tarkkaan ja porauksesta en löydä papereita ja joskus tuhosin näemmä liikaa vanhoja sähköposteja. Jotain välillä 210m-230m muistaakseni.

Katsoin ne asetukset sieltä huoltovalikosta. Otan pidemmän login ja katselen tarkemmin myöhemmin. Täältä löytyy paljon juttua vähän kaikesta nyt kun pääsi kartalle.
Ja toi pumppukin taitaa sittenkin olla vielä eri versio (siis kolmivaihe/400 tuon huoltotiedot 3.1 26/27 sivun inc power kohdan mukaan) ja katsoin siis ne copit kai vieläkin väärästä paikkaa.

MUT arvo oli -25:ssä, eikä siis kovin kaukana siitä mitä toisaalla Pirkanmaalle suositeltiin (-28), kai se meni siihen sen Suomi valinnan myötä jonka se kysyi heti alkuun.

>Saattaa olla, että käyttöveden lisälämmitin on aiheuttanut merkittävän lisäkulutuksen vuosien varrella.
Niin. Nyt tarttee parilla kolmella hanalla laskea kuumaa minuutin tms ennenkuin tulee lämmintä (koska tulee kaksi kerrosta alempaa) ja se vesimääräkin maksaa jotain.

Smart price adaptionista ei tunnu kukaan viitsivän kirjoittaa. Joko kaikki on täysin kyllästyneitä asiaan ja tilanteeseen tai sitten ottivat herneet nenään mun tekstistä aiemmin, tai sitten jossakin on joku threadi jota en ole löytänyt/lukenut. Siellä oli nyt pumpun plusasetuksissa (ainoana) smart price adaptation (vaikka mulla ei sitä internet korttia ja yhteyttä ole). En laittanut päälle kun ei pörssisähköä ole. Ethernet liitin on kyllä etupaneelissa. Ja jossakin asetuksissa "SG ready" (smart grid ready?) sanoo että false (vai mitä olikaan). Jos oon jotakin ymmärtänyt niin smart grid on jokin sähköverkon ominaisuus jolla se saisi sähköverkosta tiedon korkeatariffiajasta. Joten ei välttämättä tarvisi pörssihintoja ja sääennustuksia netistä että voisi ajastaa. Joku taas epäili että verkko ei tosiaan tue ... Mutta kyllä mulla meni osittain jo usko tuohon kun ne hintojen heilahdukset on niin suuriakin. Ja jatkossa taitaa heilua vielä enemmän.

Smart Price Adaption säätää (tai ainakin 5v sitten kun sen kanssa rivitalossa pelasin sääti) lämpökäyrän siirtymää sähkön hinnan mukaan. Eli sillä perusteella säätää lämmitystä. En osaa nyt tarkemmin kertoa/muistaa, että miten se siirtymän suuruus verrattuna sähkön hintaan pelaa. Mutta käytännössä halvalla sähköllä "ylilämmittää" ja kalliilla "alilämmittää". En muista miten käyttövesivaraajan ohjaus meni.

Vaatii tuon nettiyhteyden toimiakseen jotta saa sieltä ne sähkön hinnat ladattua. Talon varauskyvystä riippuu paljonko tuolla pystyy ohjaamaan lämmitystä noille "halvoille tunneille" ilman, että sisälämpö alkaa heilua. 7 asunnon rivitalossa lattialämmityksellä saatiin kohtalaisen hyvin talo lämpenemään enemmän halvan sähkön aikaan sisälämmön sen enempää heilumatta.

[maalämmittää]

>Saattaa olla, että käyttöveden lisälämmitin on aiheuttanut merkittävän lisäkulutuksen vuosien varrella.
Niin. Nyt tarttee parilla kolmella hanalla laskea kuumaa minuutin tms ennenkuin tulee lämmintä (koska tulee kaksi kerrosta alempaa) ja se vesimääräkin maksaa jotain.

Tuo on asumismukavuusasia ja siitä kannattaa maksaakin.
Voithan laittaa veden kierrätyksen nyt päälle ja katsoa kuinka paljon se Nibeä "rasittaa".
Lämmityskautena käyttöveden kierron häviöt tulevat lämmityksen "avuksi", mutta kesäisin se aiheuttaa turhaa lämmitystä.

Lisälämmittimen COP on 1 ja Niben COP käyttövedelle on noin 2,5.
Eli jos Niben tuottaman käyttöveden lämpötila riittää, niin esim. 1000kWh sähkönkulutus vastuksella putoasi alle puoleen.

Lämmityskaudella käyttöveden lämmitykset tulele hoidettua tuvan lämmitysjaksojen yhteydessa, niin lisäkäynnistyksiä tulee varmaan maltillisesti. Kokeilemalla selviää.
Kesäaikaan kun ei lämmitetä taloa, niin käynnistykset lisääntyy, mutta onneksi sinulla on isohko varaaja.

[mikkoes]

>Voithan laittaa veden kierrätyksen nyt päälle ja katsoa kuinka paljon se Nibeä "rasittaa".
>Lämmityskautena käyttöveden kierron häviöt tulevat lämmityksen "avuksi", mutta kesäisin se aiheuttaa turhaa lämmitystä.
>Lämmityskaudella käyttöveden lämmitykset tulele hoidettua tuvan lämmitysjaksojen yhteydessa, niin lisäkäynnistyksiä tulee varmaan maltillisesti. Kokeilemalla selviää.
>Kesäaikaan kun ei lämmitetä taloa, niin käynnistykset lisääntyy, mutta onneksi sinulla on isohko varaaja.

Ilmeisesti juuri noin. Löysin täältä asiasta jonkun vanhan keskustelunkin.

Kokeilisin kyllä jos voisin. Nyt lisälämmitin siis irrotettu ja kiertoputkisto avoin, sulut molemmissa päissä. Eli kiertoa ei saa päälle ja jos nuo putket yhdistäisi niin ei kiertäisi varaajan kautta. Eli tarvisin putkimiehen taas tekemään kytkentä ja kukahan sen osaisi ... pitää siis tietää kuinka se kierto kuuluu laittaa ja osata tehdä nuo kytkennät. Nibe myy jotain käyttövesikierron lisävarustettakin ... ehkä semmonenkin pitäisi olla ? Jolloin se ohjaus/ajastus tulisi varmaan pumpulta.

Jos tuon saisi tehtyä niin sitten voisi kytkeä vielä astianpesukoneen ja pesukoneen lämpimään veteen jolloin niiden kulutukset saisi alas. Mutta niiden käyttö on niin vähäistä nykyisellään että tuon tekisi lähinnä vaan mielenkiinnosta.

Otin nyt myös lisää logeja. Liitteenä. Nämä pari aurinkoista päivää saa sinne hieman heiluntaa. Kone käy (vaikka sisälämpötila yli 22) ja pyyntölämpötila laskee ja COP nousee. Muutama asia mietityttää. Lämmönjaolle on oma ulkoinen kiertovesipumppu ja Nibe ei sitä ohjaa. Se on vakionopeudella, mutta mielestäni patterit ei nyt kohise vaikka aiemmin joskus pitivät melua. Nyt jos ymmärrän oikein niin Niben automaattikierrosnopeuksien piti säätää sitä kuinka (patteri)varaaja lämmitetään. Eikö sen pitäisi olla trendit logissa tuo EP14, mutta se on selkeästi kytköksissä käyttöveteen.  Ja sen säätö toiminee tuolla (kun katsoo bt6 ja ep14 kuvaajia). Mutta patterivaraajan (tai siis koko l-jako pumpun) nopeutta ei näe. Jos tuo jakodelta on liian suuri (tai optimoitavissa) niin pitäiskö säätää tuon ulkoisen pumpun nopeutta, siellä taisi olla jokin säätövipu ... Taisit kyllä mainita keruupuolen deltasta mutta sille ei mitään voi kai tehdä (100% nopeus jo). Mutta hyötysuhdeko paranee jos virtausta kasvattaa (päästäkseen johonkin 5C deltaan lämmönjakopuolella) jos vaan ei kohise häiritsevästi.

Toisekseen olisin toivonut että logintutkija olisi kertonut ottotehon keskiarvon ja vaikka kumuloituneen kulutetun sähköenergian (kWh) mutta teho tuolla on mulla pelkkää nollaa. Vai onko mulla jokin logintutkijan asetus pielessä ? Tämä siis että olisin voinut sähköverkon lukemista vähentää nämä ja saada taloussähkön määrän). Ilmeisesti COP lasketaan vaan noista koneen teknisista tiedoista otetuista COP:eista jotenkin lämpötilan mukaan? (ehkä periaate on jonnekin kirjattu mutta ei se ehkä ole mulle oleellista). Edelleen tuliko tämän uuden Nibe softan myötä tuonne logattavat parametrit tiedostoon kaikki mukaan vai pitääkö sinne käydä aktoivoimassa jotakin (esim ottoteho, tai ne ottovirrat per vaihe, tosin en ehkä osaa niistä laskea tehoa oikein)?

[maalämmittää]

Otin nyt myös lisää logeja. Liitteenä. Nämä pari aurinkoista päivää saa sinne hieman heiluntaa. Kone käy (vaikka sisälämpötila yli 22) ja pyyntölämpötila laskee ja COP nousee. Muutama asia mietityttää. Lämmönjaolle on oma ulkoinen kiertovesipumppu ja Nibe ei sitä ohjaa. Se on vakionopeudella, mutta mielestäni patterit ei nyt kohise vaikka aiemmin joskus pitivät melua. Nyt jos ymmärrän oikein niin Niben automaattikierrosnopeuksien piti säätää sitä kuinka (patteri)varaaja lämmitetään. Eikö sen pitäisi olla trendit logissa tuo EP14, mutta se on selkeästi kytköksissä käyttöveteen.  Ja sen säätö toiminee tuolla (kun katsoo bt6 ja ep14 kuvaajia). Mutta patterivaraajan (tai siis koko l-jako pumpun) nopeutta ei näe. Jos tuo jakodelta on liian suuri (tai optimoitavissa) niin pitäiskö säätää tuon ulkoisen pumpun nopeutta, siellä taisi olla jokin säätövipu ... Taisit kyllä mainita keruupuolen deltasta mutta sille ei mitään voi kai tehdä (100% nopeus jo). Mutta hyötysuhdeko paranee jos virtausta kasvattaa (päästäkseen johonkin 5C deltaan lämmönjakopuolella) jos vaan ei kohise häiritsevästi.

Toisekseen olisin toivonut että logintutkija olisi kertonut ottotehon keskiarvon ja vaikka kumuloituneen kulutetun sähköenergian (kWh) mutta teho tuolla on mulla pelkkää nollaa. Vai onko mulla jokin logintutkijan asetus pielessä ? Tämä siis että olisin voinut sähköverkon lukemista vähentää nämä ja saada taloussähkön määrän). Ilmeisesti COP lasketaan vaan noista koneen teknisista tiedoista otetuista COP:eista jotenkin lämpötilan mukaan? (ehkä periaate on jonnekin kirjattu mutta ei se ehkä ole mulle oleellista). Edelleen tuliko tämän uuden Nibe softan myötä tuonne logattavat parametrit tiedostoon kaikki mukaan vai pitääkö sinne käydä aktoivoimassa jotakin (esim ottoteho, tai ne ottovirrat per vaihe, tosin en ehkä osaa niistä laskea tehoa oikein)?

Kyll trendeissä on l-jako pumpun nopeus valittavissa ja näyttää käyvän hissukseen. 10.3-lokista katsoin.
Ulkoinen pumppu avittaa sisäistä ja lämmön jaon delta on nyt hyvä.

Käyttövettä tehtäessä on delta myös normaali.

Tehoja ei logintutkija laske.
Pitää itse tehdä omien tarpeiden mukaan.
Olen omaan kk-tason seurantaan laskenut arvio-ottotehon.

En ole muuttanut logattavia arvoja, ehkä niitä voi, mutta en ole tarvinnut.
Kerro kokemuksista, jos kokeilet.

Havainto: BT2 on alkanut värähdellä. ks. kuva.
En tiedä mitä indikoi, mutta seuraisin sitä. Voi olla orastava anturivika.
Ihan ensimmäisessä lokissasi se ei värähdellyt.

[tk-]

Otin nyt myös lisää logeja. Liitteenä. Nämä pari aurinkoista päivää saa sinne hieman heiluntaa. Kone käy (vaikka sisälämpötila yli 22) ja pyyntölämpötila laskee ja COP nousee. Muutama asia mietityttää. Lämmönjaolle on oma ulkoinen kiertovesipumppu ja Nibe ei sitä ohjaa. Se on vakionopeudella, mutta mielestäni patterit ei nyt kohise vaikka aiemmin joskus pitivät melua. Nyt jos ymmärrän oikein niin Niben automaattikierrosnopeuksien piti säätää sitä kuinka (patteri)varaaja lämmitetään. Eikö sen pitäisi olla trendit logissa tuo EP14, mutta se on selkeästi kytköksissä käyttöveteen.  Ja sen säätö toiminee tuolla (kun katsoo bt6 ja ep14 kuvaajia). Mutta patterivaraajan (tai siis koko l-jako pumpun) nopeutta ei näe. Jos tuo jakodelta on liian suuri (tai optimoitavissa) niin pitäiskö säätää tuon ulkoisen pumpun nopeutta, siellä taisi olla jokin säätövipu ... Taisit kyllä mainita keruupuolen deltasta mutta sille ei mitään voi kai tehdä (100% nopeus jo). Mutta hyötysuhdeko paranee jos virtausta kasvattaa (päästäkseen johonkin 5C deltaan lämmönjakopuolella) jos vaan ei kohise häiritsevästi.

Jos puskurivaraaja on ns. vapaakiertoinen, niin olen huomannut parhaiten toimivan myös Niben pumpun osalta manuaalisen säädön, minkä säätää sellaiseksi, että meno- ja paluuveden delta on noin 5. Ulkoinen kiertopumppu sitten sillälailla järkevälle nopeudelle, että patterit eivät kohise. Tuo automaattisäätö ei oikein hyödytä varaajan kanssa mitenkään.

[mikkoes]

Kiitoksia kommenteista taas. Nyt on käyttöveden kierto kytketty VPB300R:ään. Yöaikaan pitäisi olla poissa mutta en tarkistanut vanhan ajastimen kellonaikaa ja asetuksia. Lisäksi viimeinen vuorokausi niin että ulkoisen kv pumpun putkeen kiinnitetty termostaattiohjattu pistorasia käyttöveden kierrolle niin että sen pitäisi kierrättää vaan kun pumppu käy. Tosin tuo ei sitten kesällä tule toimimaan... Eikä logien pohjalta muutenkaan toimi ihan niin kuin ajattelin. Eli nyt kierrätys sai varaajan lämmön tietysti laskemaan nopeammin ja tuo kulmakerroinmuutos on siellä selvästi näkyvissä. Mutta viimeinen vuorokausi siellä oli lisäksi tuo termostaattiohjattu pistorasia ja silloin kulmakertoimen olisi pitänyt olla loivempi mitä se ei ole. No, olkoon nyt noin.

Muita muutoksia tässä välillä:
- lämpökäyrä 9 -> 7
- ohjaus huoneanturi 2.0 -> 1.0 -> 2.0 (taisi mennä väärin aluksi... halusin sen reagoimaan nopeammin)
- asteminuutit -90 -> -120 (antaa heilua sisälämmön vaan enempi)
- lämmityksen pysäytys -> 15C, lisäyksen pysäytys 12C (vaikutusta ei näe vielä)
- suodatusaika 24h -> 2h (reagoisiko nopeammin lämmönnousuun olohuoneessa jossa ikkunat lounaaseen)
- ulkoinen kv pumppu keskimmäiselle asetukselle (oli minimissä) -> patterit kohisee muutamassa paikassa vähän mutta ei häiritsevästi
- ilmattu patterit, lisätty patterivettä ja sen painetta
- keruupuolella (viimeinen vuorokausi) nestetty/painetta lisätty reilusti, oli ~0.6bar, nyt ~2bar (josta tullut vähän alas) => delta näköjään pieneni

Pattereiden ulkoisen kv pumpun nopeuden muutoksen vaikustus oli mielestäni yllättävän pieni. En oikeastaan huomannut juuri mitään. Joten olen jättänyt sen sisäisen ohjauksen automaatille.
Kierron kytkentä lähinnä paransi asumismukavuutta, laskee tietysti vähän cop:ia. Kiertovedessä kiinni myös 4 rättipatteria (joista kaksi nyt päällä) ja yksi tavallinen.

Liitteenä kaikki logit ja pari kuvaa.

[mikkoes]

Eli kun VPB300R ei ollut käyttöveden kierrossa niin 38-45C rajoilla ja mukavuustila säästöllä ja (oletettavasti vettä juuri käyttämättä) sitä piti lämmitellä n 17h tunnin välein.
Nyt kun se on kytketty sinne asennusohjeen mukaan niin samoilla rajoilla ja säästötilassa ulkoisen käyttöveden kiertovesipumpun ollessa käymättä sitä pitää lämmittää 8h välein.
Ja jos ulkoinen kiertopumppu on päällä niin jakso on 4h.
(katsottu yhdestä kohtaa käyriltä...)

Osaakos joku selittää tuon (siis erityisesti tuon ekan eron) ? Jos ulkoinen kiertovesipumppu ei käy niin päästääkö se silti veden jotenkin kiertämään vapaasti ? Tai lämpimän vuotamaan tuolta varaajasta ? Tollasessa paikassa pitäisi käyttää sellasta pumppua joka sulkee yhteyden kun ei ole päällä. Jos sellasia on olemassa? Vain kai mä tuonkin tavata noista kiertovesipumppujen manuaaleista mutta täällä on kai ammattilaisiakin jotka varmaan tietää heti. Kyllä ne kuivatuspatterit jäähtyy aina välillä joten ei kyllä taloon asti lämmitä. Kai se nyt sitten lämmittää autotallia (turhaan).

[maalämmittää]

Eli kun VPB300R ei ollut käyttöveden kierrossa niin 38-45C rajoilla ja mukavuustila säästöllä ja (oletettavasti vettä juuri käyttämättä) sitä piti lämmitellä n 17h tunnin välein.
Nyt kun se on kytketty sinne asennusohjeen mukaan niin samoilla rajoilla ja säästötilassa ulkoisen käyttöveden kiertovesipumpun ollessa käymättä sitä pitää lämmittää 8h välein.
Ja jos ulkoinen kiertopumppu on päällä niin jakso on 4h.
(katsottu yhdestä kohtaa käyriltä...)

Osaakos joku selittää tuon (siis erityisesti tuon ekan eron) ? Jos ulkoinen kiertovesipumppu ei käy niin päästääkö se silti veden jotenkin kiertämään vapaasti ? Tai lämpimän vuotamaan tuolta varaajasta ? Tollasessa paikassa pitäisi käyttää sellasta pumppua joka sulkee yhteyden kun ei ole päällä. Jos sellasia on olemassa? Vain kai mä tuonkin tavata noista kiertovesipumppujen manuaaleista mutta täällä on kai ammattilaisiakin jotka varmaan tietää heti. Kyllä ne kuivatuspatterit jäähtyy aina välillä joten ei kyllä taloon asti lämmitä. Kai se nyt sitten lämmittää autotallia (turhaan).

Epäilen että luonnonkierto aiheuttaa tuon ja pumpun juoksupyöräkin voi herkässä laitteessa pyöriä hissukseen.
Ihan amatööripohjalta 

[Roori]

Osaakos joku selittää tuon (siis erityisesti tuon ekan eron) ? Jos ulkoinen kiertovesipumppu ei käy niin päästääkö se silti veden jotenkin kiertämään vapaasti ? Tai lämpimän vuotamaan tuolta varaajasta ?

Vapaakierto, jäähtyminen saa vedet aina pyörähtelemään liikkeelle, mulla oli tommosta mutta ruuvasin kiertopumpun kierteisiin toiselle puolelle vapaakierron estoventtiilin ja käyrät lopetti seilaamisen. Tuossa olis yks jouten voisin myydä pois...DN25/G1½"@10bar@130°C tasotiivisteillä.

[mikkoes]

ok, tänks. Jos mä tollasen asennutan niin sitä hieroo varmaan pari putkimiestä taas pari tuntia ...

Mutta mikä tämä säädettävä pyörylä yms tuossa tämän pumpun alla on (kuvat liitteenä) ? Ei kuulu pumppuun sen manuaalin mukaan eikä mulle kyllä tosiaankaan sanottu tästä mitään silloin 10v sitten. Ettei vaan tekis jo jotain oikeansuuntaista jos osais säätää ?

(kuvassa näkyvä vaakaputki ei liity tähän vaan menee tosta takaa).

[seppaant]

Se on säätöventtiili.

ATS

[Kajakki]

Se on säätöventtiili.

ATS

Tuo ennen pumppua oleva pumppuventtiili on muuten suljettu kuvassa. Pumppuventtiili pitäisi olla pumpun jälkeen eikä ennen.

[seppaant]

Tuo ennen pumppua oleva pumppuventtiili on muuten suljettu kuvassa. Pumppuventtiili pitäisi olla pumpun jälkeen eikä ennen.

Pumppuventtiili on asennossa 10 eli täysin auki.
Mistä päättelet pumppaussuunnan noissa kuvissa?

ATS

[mikkoes]

kiitokset taas tiedoista !! jos ymmärrän oikein niin tuon kaavion mukaan virtama menee nollaan asetuksella 4 paine-erolla 0. Eli säädän vaan tuon 4:een, eikös ?

Olisin osannut paremmin puuttua tähän heti jos vaikka edes alkuperäisen toimtuksen lasku olisi sisältänyt tämän komponentin. Nyt sitä ei ollut eikä ollut myöskään sitä erillistä lämmitintä. No se oli kuitenkin hyvä ettei ollut etten olisi mennyt ostamaan samanlaista uutta. Mutta yleisesti ottaen minusta on outoa että laskun erittely ei sisällä noita.

[Kajakki]

Pumppuventtiili on asennossa 10 eli täysin auki.
Mistä päättelet pumppaussuunnan noissa kuvissa?

ATS

Keskimmäisessä kuvassa näkyy linjasäädössä virtaussuunta nuolella. Myös ennen pumppua takaiskun kaltevuus kertoo virtaussuunnan..

[seppaant]

@Kajakki

Tuo ennen pumppua oleva pumppuventtiili on muuten suljettu kuvassa. Pumppuventtiili pitäisi olla pumpun jälkeen eikä ennen.

Keskimmäisessä kuvassa näkyy linjasäädössä virtaussuunta nuolella. Myös ennen pumppua takaiskun kaltevuus kertoo virtaussuunnan..

Minusta sulku/takaisku ja linjasäätö ovat aivan oikein asennettu olettaen että pumppu pumppaa kuvassa alaspäin

ATS

[mikkoes]

@Kajakki
> Tuo ennen pumppua oleva pumppuventtiili on muuten suljettu kuvassa. Pumppuventtiili pitäisi olla pumpun jälkeen eikä ennen.
jos viittasit noihin sulkuihin niin: sori, kuva oli vanha tilanteesta kun kierto oli poissa. Nyt kun se on päällä niin ne on auki.

@Roori
> Vapaakierto, jäähtyminen saa vedet aina pyörähtelemään liikkeelle, mulla oli tommosta mutta ruuvasin kiertopumpun kierteisiin toiselle puolelle vapaakierron estoventtiilin ja käyrät lopetti seilaamisen. Tuossa olis yks jouten voisin myydä pois...DN25/G1½"@10bar@130°C tasotiivisteillä.
Taitaa olla väärä jos on DN25

Säädin siis tuon eka 4:ään ja sitten katsoin tarkemmin noita kaavioita ja oikeaa versiota (toivottavasti) ja säädin sen 1:een.
Tulokset ei ole sellasia mitä odotin.
1:llä laskee 0.80 astetta/tunti. Kun ilman kiertoa oli 0.34 astetta/tunti (liite).

Ja oikeaa suuntaa en tiedä. Pumpulta alaspäin tuleva putki menee nyt varaajan XL5 liitäntään (kuva VBP300 manuaalista sivu 13).

[mikkoes]

Tarina jatkuu. Kukaan ei siis viitsinyt, osannut tai halunnut kertoa mitä ton varaajan ja lämpimän käyttöveden kierron kanssa tapahtuu. Olkoon sitten niin.

Mutt siis maksoin Nibelle siis 571,64€ päivityspaketista joka sisälsi input kortin (input circuit kortin) ja base kortin (base card) sekä uuden näyttömodulin. Kun kerran asiaan ei muuten selvyyttä saanut niin näemmä oli taas itse kokeiltava. Päivitysohje näytti olevan ihan ok. Joten siis pitkänäperjantaina tein tuon päivityksen ja pumppu ainakin heräsi heti. Mutta BT1 ja BT6 oli ristissä joka aiheutti että kone ei lämmittänyt ja kv lämmitys päätyi korkeapainehälytykseen. Virittelin ensin sinne vakivastuksen BT1:een ettei olis tullut oikein normaaliaki kylmempi pääsiäinen. Ehkä tosta input kortista on sitten joku ikivanha versio olemassa joka oli mulla ja jota ei noteerattu tossa ohjeessa joka sano vaan että samat piuhat samoihin paikkkoihin. No, sitten kun kaikki oli kunnossa niin kaikki näytti vielä lupaavalta.

Mutta tänään kun smart price adaptation oli ollut nyt pari päivää päällä (vaikka siis ei mulla pörssisähkösopimusta nyt vielä ole mutta ei kone sitä tiedä) ja kun tämänpäivän hintakäyrässä oli yksi ainoa kohtuullisen lyhyt piikki, niin tottakai se meni sitten heti lämmittämään pariin kertaan juuri silloin ja antoi pyyntilämpötilan jopa laskea vaikka ennakoimalla toi tilanne sitä olis pitäny nostaa. Smart price adaptation vaikutus kerroin oli maksimissa 10:llä. Olis hyvin voinu alottaa aiemmin ja/tai siirtää myöhemmäksi tai siis nostaa pyyntiä ennen piikkiä. Eli tästä voinen tehdä johtopäätöksen että se ei toimi yhtään tai jos toimii niin vaikutus on naurettava. Ei siis ihmekään jos Niben supportti sanoo että he ei tiedä, vaikka tietäisivät, mutta kun eivät voi sanoa että se ei toimi. Täälläkin on jotain screenshotteja jossakin threadeissa joissa sanotaan kuinka täydellisesti se toimii, mutta screenshotit ei ainakaan mulle latautunu.

[maalämmittää]

Tarina jatkuu. Kukaan ei siis viitsinyt, osannut tai halunnut kertoa mitä ton varaajan ja lämpimän käyttöveden kierron kanssa tapahtuu. Olkoon sitten niin.

Tai kukaan ei tunnistanut mitään kysymystä 

[mikkoes]

Tai kukaan ei tunnistanut mitään kysymystä 

Jaajaa, no kysymys siis on miksi varaajan lämpö laskee nyt ~2x nopeammin kun kierto on kytketty mutta kiertopumppu ei käy ja säätöventtiili on säädetty niin että nollapaineella vettä ei pitäisi sieltä kulkea ?

[jmaja]

En jaksa lukea ketjua, mutta säätöventtiilit yleensä aiheuttavat virtauksesta painehäviön, joka on verrannollinen virtaaman neliöön. Siis 1/2 virtauksella painehäviö 1/4 ja 1/10 virtauksella 1/100. Siis pienellä virtauksella olematon. Ei siis estä vapaakiertoa, joka voi hyvinkin olla syypää käyttöveden jäähtymisen  nopeutumiseen.

Pitäishän putkien tuntua lämpimiltä, jotta näin olisi.

[seppaant]

Jaajaa, no kysymys siis on miksi varaajan lämpö laskee nyt ~2x nopeammin kun kierto on kytketty mutta kiertopumppu ei käy ja säätöventtiili on säädetty niin että nollapaineella vettä ei pitäisi sieltä kulkea ?

Laitahan trendiä näytille varaajan lämpötilasta, ennen ja nyt.
Mikä sen säätäjän asento on nyt?

ATS

[mikkoes]

Laitahan trendiä näytille varaajan lämpötilasta, ennen ja nyt.
Mikä sen säätäjän asento on nyt?

ATS

Liitteessä varaaja maaliskuun alusta. Kiertomuutos tehtiin 29Mar (toi pieni katko loggauksessa). Sen jälkeen kiertopumppu oli hetken kokoajan päivällä päällä (noi tiheimmät kohdat) ja siitä sitten muutin 10->4->1 (siis nyt säädin ykkösellä). Päivityspaketti 15Apr, smart price adaptation päälle 16Apr. 15Apr myös lämmitysrajat 38->36, 44->42, josta sitten veivasin vielä vähän takasinpäin (ei näy logeissa).  Niin ja se kv:n smart mode meni päälle jossain vaiheessa ja smart price adaptationhan pakottaa sen päälle. Muuten tuossa alussa mode on ollut säästö/mini.

[mikkoes]

En jaksa lukea ketjua, mutta säätöventtiilit yleensä aiheuttavat virtauksesta painehäviön, joka on verrannollinen virtaaman neliöön. Siis 1/2 virtauksella painehäviö 1/4 ja 1/10 virtauksella 1/100. Siis pienellä virtauksella olematon. Ei siis estä vapaakiertoa, joka voi hyvinkin olla syypää käyttöveden jäähtymisen  nopeutumiseen.

Pitäishän putkien tuntua lämpimiltä, jotta näin olisi.

Kyllä ne kylmiä on silloin kun pumppu ei pyöri varsinkin nyt kun on ollt lämpimiä päiviä ja kone lämmittää vähemmän. Siellä on siis vuorokausiajastin ja termostaattipistorasia siellä putkessa kiinni niin että ei kävis koko aikaa. Ja kyllä se osuus tuntuu toimivan.

[mikkoes]

@jmaja ja @seppaant,

onko siis mitään tehtävissä ?
tuolla ylempänä kerrottiin vapaakierron estoventtiilistä. Olisiko laittaa linkki jonnekin mistä sellasen voi hankkia ?
Ja voiko sen asentaa itse jos putket antaa pari senttiä periksi tuossa ja jos osaa käyttää kahta jakoavainta ja osaa ostaa sinne mitä ne nyt olikaan ... jotain puserrusrenkaita/liittimiä (ja jos jostakin saisin tiedon miten päin se kiertää) ? tosin jos se vapaakiertää kiertosuuntaan niin eihän siinä sitten mikään kai voi auttaa (paitsi sen säätäjän tiukennus alle 1:n)  ?

[Roori]

Minäkös sitä taisin ehdottaa, mulla olis semmonen myytäväksi... täytyy myöntää että en nyt ihan ole lukenut tätä kokonaisuutta sun muuta että sopiiko se sinne pumpun kylkeen jatkoksi ja onko se lääke nykyiseen probleemiin?

Sijaitseeko se pumppu, mistä puhutaan, missä?

Jos on esim joustoletkulla pumppu yhdistetty niin pitäis äkkiseltään mennä hyvinkin paikalleen, toisaalta ei nyt tietoa minkä kokoisilla liitännöillä se pumppu on...
Tuo ruuvataan pumpun kierteisiin sen jatkoksi ja toisella puolella on se sama pumppukierre eteenpäin, tasotiivisteillä molemmat puolet, eli se niinku jatkaa sitä pumpun pituutta hiukan.

[jmaja]

Jos putket ei lämpene yhtään, ei voi vapaakierto olla syynä. Oletko siis kokeillut läheltä MLP:tä molempia putkia?

Kuvat pitäisi näyttää sellaisella skaalalla, että näkee jäähtymisnopeuden kunnolla.