Aurinkosähkö -> invertteripumppu

[Maajuzzi]

Moi

Maallikko kysyy voiko invertterimaalämpöpumpun tehoa ohjata saatavilla olevan aurinkosähkön perusteella.
Siis että lämpöä varastoitaisiin pienellä teholla ja pyrittäisiin saamaan päivittäinen aurinkosähkö mahdollisimman paljon talteen, vaikka sillä hetkellä voitaisiin käyttää isompaakin tehoa.
 

[Kaltzu]

Moi

Maallikko kysyy voiko invertterimaalämpöpumpun tehoa ohjata saatavilla olevan aurinkosähkön perusteella.
Siis että lämpöä varastoitaisiin pienellä teholla ja pyrittäisiin saamaan päivittäinen aurinkosähkö mahdollisimman paljon talteen, vaikka sillä hetkellä voitaisiin käyttää isompaakin tehoa.
 

Näin ainakin Nibe väittää:

https://www.nibe.eu/fi/fi/tietopankki/aurinkosahko---ota-sateet-talteen

NIBE S -sarjan lämpöpumpuissa laitteen ohjaus huolehtii aurinkosähkön hyödyntämisestä automaattisesti tarpeen mukaan lämmitykseen, käyttöveden lämmitykseen tai vaikka sähköauton lataukseen.

[Kaltzu]

Toki Nibe haluaisi tuohon asennettavan oman Niben aurinkosähköjärjestelmän ja se, miten hyvin tuo järjestelmä esim. osaisi ladata sähkön ylituotantoa lattiabetoniin, käyttöveteen, sähköautoon en tiedä. Jos jollakin on tuommoinen "älykäs" Niben aurinkosähköjärjestelmä niin voi avata enemmän mitä tuo osaa oikeasti tehdä.

Pörssisähkön ohjaushan noissakin on, mutta itse karsastan pörssisähköä enkä ole tuota käyttänyt eikä tästäkään ole kokemusta.

Täällähän on ollut hyvin keskustelua aurinkopaneelijärjestelmistä.

[Roori]

Näin ainakin Nibe väittää:

https://www.nibe.eu/fi/fi/tietopankki/aurinkosahko---ota-sateet-talteen

NIBE S -sarjan lämpöpumpuissa laitteen ohjaus huolehtii aurinkosähkön hyödyntämisestä automaattisesti tarpeen mukaan lämmitykseen, käyttöveden lämmitykseen tai vaikka sähköauton lataukseen.

Toki Nibe haluaisi tuohon asennettavan oman Niben aurinkosähköjärjestelmän ja se, miten hyvin tuo järjestelmä esim. osaisi ladata sähkön ylituotantoa lattiabetoniin, käyttöveteen, sähköautoon en tiedä. Jos jollakin on tuommoinen "älykäs" Niben aurinkosähköjärjestelmä niin voi avata enemmän mitä tuo osaa oikeasti tehdä.

Pörssisähkön ohjaushan noissakin on, mutta itse karsastan pörssisähköä enkä ole tuota käyttänyt eikä tästäkään ole kokemusta.

Täällähän on ollut hyvin keskustelua aurinkopaneelijärjestelmistä.

Sepä se, nuo on tuommosia korulauseita/mainoslauseita mitä ei avata missään tarkemmin miten toimii.

Omakin ajatus olisi että tuo lataus jonnekin pitäisi olla hallittua että vain ylijäämistöä johonkin säilötään ettei säilöminen lipsahda suoran sähkön puolelle.
Ottaen huomioon kaikki netotukset sun muut niin noiden käyttäytymisestä ei oikein saa otetta mitä tekevät...jotain ohjelmoidulla tavalla touhuavat mutta ei ole eteen tullut mitä se on.

[Maajuzzi]

Kiitos

Pää pointi  se että on/off laite kai toimii jos toimii esim 8 kw teholla 1h (mitä ei kaikkia auringosta saisi), mutta jos  2 -10 kw laite toimisikin 2kw teholla 4h. Tiedä sitten pystyykö on/off laitteeseen asentaa kompuran käyttöön invertterin jälkikäteen?  Voi olla turhaa kustannusten kannalta, mutta vähän kuitenkin mielenkiintoista.

[jmaja]

Se 8 kW kompura vie 1,5-3 kW sähköä, jonka jo saakiin tyypillisistä aurinkopaneelisysteemeistä silloin kun aurinko kunnolla paistaa. Ei siis tarvitse tuohon invertteriä. Mutta aika vähäistä on hyöty tuosta, koska auringon kunnolla paistaessa ei yleensä hirveästi ole lämmitystarvetta ja harvemmissa kämpissä voi merkittävästi varastoida lämpöä edes vuorokausitasolla.

Aurinko lämmittää kämppää, joten samaan aikaan lattiabetonin ylilämmitys johtaa aika suuriin lämpötilaeroihin iltapäivästä aamupäivään.

Aika tyyypillisesti taitaa olla aurinkopaneelin vuosituotto ja MLP vuosikulutus saman verran eli 3000-6000 kWh. Mutta ikävän eri ajankohtaan nuo osuu. Auringosta ei ole juuri iloa loka-tammikuussa ja lämmitystarvetta taas ei ole touko-elokuussa, jolloin tulee suurin osa aurinkoenergiasta. Jäljelle jää helmi-huhtikuu ja syyskuu, jolloin voi jotain hyötyä saada.

Helpointa lienee tehdä käyttövesi kuumaksi aina kun aurinko paistaa ja lämmitystarvetta ei ole tarpeeksi. Ehkä jopa vastuksilla kuumemmaksi kuin kompura pystyy.

Saako edes 1000 kWh tuolla siiirrettyä ostosähköstä aurinkopaneelille? Säästönä siirtomaksu+vero. Ei kannata paljoa tuohon investoida.

[Roori]

Kiitos

Pää pointi  se että on/off laite kai toimii jos toimii esim 8 kw teholla 1h (mitä ei kaikkia auringosta saisi), mutta jos  2 -10 kw laite toimisikin 2kw teholla 4h. Tiedä sitten pystyykö on/off laitteeseen asentaa kompuran käyttöön invertterin jälkikäteen?  Voi olla turhaa kustannusten kannalta, mutta vähän kuitenkin mielenkiintoista.

Puhut nyt varmaan 8kW antotehoisesta laitteesta, verkosta se ottaa ~2,5kW lämmöistä riippuen... 2-10kW laite ottaa verkosta ~0.5-3kW.
On/off kompuran voi ajaa ~40-60Hz  luokassa, mutta ei tuosta semmosta hyötyä saane että kannattais tuommosta alkaa väkästelemään.

Itse ajelen nyt 1h netotuksessa jokaisena lopputuntina on/off MLP:tä jos on sattunut ylimääräistä sähköä kertymään, lähinnä huvin vuoksi  ,  tuokin huvi loppuneen 2023 kun siirrytään 15min aikajaksoihin. Tulevassa 15min jaksoissa invertteripumppu on oikestaan ainut millä voi jotain peliä pelata jatkuvalla säädöllä ylijäämän mukana, eikä tarvii ihan reaaliaikaisesti olla just se ylijäämän verran vaan on se 15min aikaa tasoitella tuotto/kulutus.

Joku varasto tarvitaan jotta jostain aurinkosähkön hyödyntämisestä voi haavailla, LV varaaja tai lämmitysvaraaja.

[Maajuzzi]

Kyllä

Totta tuo, mutta invertteri pystyy ylipäätään pyörimään n. 4 kertaa pienemmällä ottoteholla kai ja max. tehoa kuitenkin tarvitaaan.
Netotuksesta en ymmärtänyt mitään, maallikolle hyväksyttävissä? Liittyiskö sähkön verkkoon syöttöön/ottoon
Varaaja on ja siitä ei paljon hyötyä jos 2-3 vrk jaksossa tuotto ylittää kulutuksen.
Olen luullut että moottori pystyisi pyörittämään 30-35 Hz taajuudella, mutta tietoa ei todella ole.
Ehkä näistä on ainakin hyötyä "kahvi/baari" pöydän kuullun ymmärtämiseen   .

[Roori]

Netotus on sitä että tiettynä aikajaksona, tällä hetkellä 1h, lasketaan tuotot ja kulutukset  "mittarilla" (tai datahubissa) yhteen ennenkuin siitä tiketti laitetaan laskutus- tai korvauslokeroon eli jokaisessa aikajaksossa on vain toisessa lokerossa tiketti. mm Carunan verkossa tämä netotus on jo nyt olemassa, v2021 alusta saakka.

Sitten on vielä vaiheitten välinen netotus tai ei ole, mutta tämä alkaa nykyään olla jo siinä hantissa että vaiheitten välinen netotus on....poikkeuksiakin vielä on että joku verkkoyhtiö laskee kaikki 3 vaihetta erikseen jolloin samalla tunnilla voi olla molemmissa lokeroissa tiketti, laskutus/korvaus.

Eli kaikkiaan tämä netotus on verkkoyhtiö kohtaista ja asia yhtenäistyy v2023...

[jmaja]

En kyllä näkisi tuossa invertteristä olevan juuri iloa. Jos on 5 kW paneelit, nisstä tulee aika herkästi 3 kW, jolloin tehoa riittää. Sitten kun on pilvistä tai varjoja teho tippuu alle 1 kW, jolloin ei teho kuitenkaaan riitä kompuraan + peruskuormaan.

Eikä se niin tarkkaa ole riittääkö teho kompuralle vai ei. Oleellistahan tuossa on käyttää se sähkö järkevään kohteeseen, jolloin ei haittaa, vaikka osan joutuu ostamaankin.

Varaaja pitää olla 1 m3+ jotta oikeasti saa energiaa siirrettyä ilman tolkuttomia ylilämpöjä. Paremmin toimii iso ala betonissa olevaa lattialämmitystä.

[Roori]

Keväällä ja kesällä voi betonimöykky olla osittain avuksi, riippuu kohteesta, mutta kesällä tuhoon tuomittu...betonia kun lataa kesällä niin toisaalla pitää jäähdytystä lisätä tai mukavuus kärsii.
Tai no saahan siinä energiat käytettyä itse, ainostaan se on hyödytöntä. 

[jmaja]

No ei se vesipönttökään mitään auta, kun ei lämmittää tarvitse. Tai auttaa se käyttöveteen, mutta kannattaako sitä varten lämmittää 1m3 pönttö kuumaksi.

5000 kWh/v on oleusarvoinen perheen käyttöveden kulutus. Eli 14 kWh/vrk eli MLP:llä tehtynä vie n. 5 kWh/vrk. 5 kWp aurinkopaneelit tuottaa keskimäärin kesällä 20-25 kWh/vrk ja aurinkoisena päivänä tuplasti tuon. Ei sitä lämmöksi saa mielekkäästi tungettua.

[Roori]

No onhan se vesipönttö huomattavasti helpompi paikka jakaa sitä lämpöä tarpeeseen vaikka käyttöveteen tai tarpeeseen kostettentilojen lattiaan.... eikä mihinkään ylilämpimiin betonimöykkyihin, varsinkin kesällä.

Se on selvä että kesällä tulee liikaa eli myytävää, mutta nuo antamasi lukemat 5kWp paneelistolle ei ole tyypillisiä vaan paremminkin jonkun kääntyvän aurinkoa seuraavan laitteiston lukemia.

[jmaja]

Jos nyt haluaa vaikkapa kahden sadevuorokauden käyttövedet varaajasta eli 30 kWh vähintään 40 C vettä, pitää 60 C vettä tehdä 1,3 m3. Onhan tuo siis mahdollista, mutta säästö on alle 5 kWh/vrk sähkön siirtoa ja veroa.

Etelään kallistettu aurinkopaneeli tuottaa Suomessa keskimäärin 4-5 * piikkitehon verran vuorokaudessa touko-heinäkuussa. Siis sen 20-25 kWh 5 kWp. Sade- ja täyspilvipäivinä ei tuota käytännössä mitään. Täysin pilvettömänä tuottaa tuplasti.

Tuossa nyt esimerkiksi on 6,2 kWp paneeleilla noina kolmena kuukaukatena saatu 2400 kWh eli 26 kWh/vrk eli 4,2 tunnin nimellistehoa.
https://energio.fi/blogs/uutiset/15-kuukautta-aurinkopaneelien-kanssa-kannattiko

[Maajuzzi]

Kiitoksia

yksinkertaistettuna netotuksessako käy helposti niin että syötät verkkoon jonkin verran sähköä saamatta korvausta?
3000l varaaja on eikä sitä kesällä kannata yli 30-35 c lämpöön ajaa, kun luultavasti lisäksi on n 200 lv varaaja.
Paneeleita ei nyt ehkä tule , mutta aihe jossain määrin kiinnostava.
Jotenkin mukavampi kysellä täältä kuin myyjiltä. 

[jmaja]

No tuollahan voi saada jo jotain aikaiseksi. 20 C dt on tuolla jo 70 kWh. Eri juttu sitten kannattaako nostaa läheskään noin paljoa. COP huononee reilusti eli sähköä menee enemmän ja jossain vaiheessa loppuu kompuran potku. Riippuu sitten sähkön hinnasta vs. siirto + vero miten paljon huonommala COPilla kannattaa varata.

Miten olisi aurinkokeräimet? Maksaa enemmän, mutta niillä voisi nostaa lämpötilaa aina 95 C saakka, jos aurinkoa piisaa.

[Maajuzzi]

Juu

Aurinkokeräimiä mietin n. 10v sitten. Varmaan ok tuote, ei kuitenkaan nyt juuri kiinnosta. Jos puulämmitys olisi (jäisi) pitkäntähtäyksen pää lämmitysmuoto suunnitelmaksi, niin ehkä sitten.
Maalämpö on kuitenkin käytännössä jo valittu ja sitten jos ja jos vaikka sähkön hinta 5 vuodessa 2-3 kertaistuu niin....
Aivoni vaan tarvii aikaa kirkastaa ajatuksia esim. aurinkosähköstä.   

[Roori]

Kiitoksia

yksinkertaistettuna netotuksessako käy helposti niin että syötät verkkoon jonkin verran sähköä saamatta korvausta?
3000l varaaja on eikä sitä kesällä kannata yli 30-35 c lämpöön ajaa, kun luultavasti lisäksi on n 200 lv varaaja.
Paneeleita ei nyt ehkä tule , mutta aihe jossain määrin kiinnostava.
Jotenkin mukavampi kysellä täältä kuin myyjiltä.

No ei netotuksessa noin käy, jos hetkellisesti sinne syötät tasejakson aikana ja sitten kulutat samana jaksona niin et maksa siitä tavallaan mitään, eli on sen tasejakson pituinen sähköjousto, sähköpankki tjms. Jos jakson lopussa on verkkoon syötetty 'liikaa' niin siitä maksetaan.

Tietysti tuossa varaajan ylilataustapauksessa pitää olla joku kohde mihin se sitten kuluu kunnes taas ladataan uudestaan tai pari vuorokautta, jos ei ole kulutusta niin ei sitä sitten kannata latailla ylimääräistä. Nämä on talouskohtaisia juttuja. Keväällä ja syksyllä tämä 'varaajapumppaus' osuu paremmin koska silloin yleensä on kulutusta.

Kyllä tekee varsin tiukkaa löytää semmonen paikka ja suuntaus Suomesta että 5kWp laitteistosta saa 50kWh/vrk tuottoa, siitä samattomuudesta yleensä pitää huolen lämpötila että leikkaantuu reippaasti...joku 40kWh määrän vois saadakin. Keskimäärin nämä ei aina ole optimisti suunnattu sun muuta.

[Roori]

Juu

Aurinkokeräimiä mietin n. 10v sitten. Varmaan ok tuote, ei kuitenkaan nyt juuri kiinnosta. Jos puulämmitys olisi (jäisi) pitkäntähtäyksen pää lämmitysmuoto suunnitelmaksi, niin ehkä sitten.
Maalämpö on kuitenkin käytännössä jo valittu ja sitten jos ja jos vaikka sähkön hinta 5 vuodessa 2-3 kertaistuu niin....
Aivoni vaan tarvii aikaa kirkastaa ajatuksia esim. aurinkosähköstä.

Kyllä se aurinkosähkö parempi kaveri on sen maalämmön kanssa, mutta ei todellakaan pakollista ainakaan toistaiseksi...tällä hetkellä ainakin harrastuksen puolelle menee.

[jmaja]

Kirjoitin 20-25 keskimäärin ja aurinkoiisena päivänä tuplasti eli 40-50 kwh.

Jos sähkön hinta 2-3 -kertaistuu, on ihan kannattavaa myydä sitä verkkoon. Eli katoaa pitkälti tarve optimoida. Nythän ongelma on ollut se, että sähkön kokonaishinnasta yli puolet on veroa ja siirtoa sekä myyntihinta melko mitätön.

Yleensä kai vielä niin, että päivällä sähkö on kalliimpaa, jolloin voi optimointi jopa kääntyä toisin päin eli kannattaa myydä kaikki ja lämmittää yöllä halvalla sähköllä.

Aurinkokeräimet toimivat ihan fiksusta MLP:n kanssa, jos on tuollainen iso varaaja. Niillähän saa n. 4-kertaisesti lämpöä sähköön verrattuna samalla pinta-alalla. Eli 4:n COPilla saman energiamäärän. Mutta COP ei ole läheskään 4, jos pitää tehdä kuumaa vettä ja yli 60 C vettä ei saa järkevästi pumpattua lainkaan.

[Roori]

Kirjoitin 20-25 keskimäärin ja aurinkoiisena päivänä tuplasti eli 40-50 kwh.

Ylioptimismia...nuo huiput

[Roori]

Tulevaisuus varmaankin tulee olemaan spothinnoittelu sähkössä, määräaikaiset katoaa tai vähenee ja niiden hinta nousee (ei tule saamaan mitään 4c/kWh enää pitkään aikaan).
Lisäksi hinnanvaihtelut ei tule tasaantumaan, eli tilanne kääntynee ainakin muutamiksi vuosiksi semmoseksi että kannattaa myydä päivällä kaikki mahollinen ja ladata vaikka sitä varaajaa yöllä.
Omalla kohalla vielä määräaikaista halpaa 'katseluaikaa' 1.5v ja sitten voi vaihtoehdot ollakin pelkkää spottia.

[Maajuzzi]

Kiitoksia

Nyt taisi netotus 2023-> mennä perille ehkä. Jatkossa siis 15 min jaksolla ihan sama mihin vaiheeseen syötät/otat sähköä ja ne lasketaan yhteen? Metettääkös 3v invertteri samalla merkitystään?

[Roori]

Kiitoksia

Nyt taisi netotus 2023-> mennä perille ehkä. Jatkossa siis 15 min jaksolla ihan sama mihin vaiheeseen syötät/otat sähköä ja ne lasketaan yhteen? Metettääkös 3v invertteri samalla merkitystään?

'Varttitase' astuu voimaan 22.5.2023.... näköjään 3kk ennen kuin oma määräaikanen soppari loppuu...saas nähdä mitä soppareita sillo tarjolla. 
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/markkinoiden-yhtenaisyys/pohjoismainen-tasehallinta/varttitase/#taustaa

Juu kun on netotus niin on ihan sama mitä missäkin vaiheessa tapahtuu, ne niputetaan jokatapauksessa yhteen. Tätä netotusta on jo nyt monella yhtiöllä kuten mainitsin esim Caruna.
Sanoisin ennemminkin että 1~ invertteri menettää etunsa netottamattomassa taloudessa, 1~:lla on voinut painottaa jotain vaihetta kulutuksen/tuotannon kanssa että olisivat samassa vaiheessa.