Mitoituspyyntö rintamamiestalo Tampere

[shameli]

Moi,

remontoimme -52 rakennetun RMT yläkerran melko perusteellisesti viimeisen vuoden aikana ja nyt olisi tarkoitys siirtyä öljylämmityksestä maalämpöön. Boschilta sain jo mitoituksen, mutta haluaisin vertailun vuoksi riippumattoman tahon mitoituksen.

Muutamia huomioita. Talomme sijaitsee hiekkaharjun päällä. Karttapalvelusta olen löytänyt että kahdella naapurilla joilla on maalämpökaivo, on molemmilla 260m reikä josta suojaputkiporausta 20-30m. Bosch arvioi porauksen syvyydeksi 160m, ja mietin miksi naapureilla on niin paljon syvemmät kaivot. Juttelin toisen naapurin kanssa ja heillä reilun vuoden vanha talo jossa ei uima-allasta tai muuta energiasyöppöä. Heille laitettu 12kw pumppu ja tosiaan 260m poraus.

Toinen asia on alussa mainitsemani tehty yläkerran remontti, joka voi vaikuttaa antamiini öljynkulutuslukuihin. Yläkerta revittiin runkoa myöden paljaaksi ja laitettiin purun tilalle tuulensuojalevy + puukuitueriste + ilmansulkupaperi. Välipohjaan laitettiin Huntonin puhalluseriste ja katossa on Huntonin puukuitueristettä 30cm harjalla ja 20cm lappeilla (tänne myös laitettu tuulensuojalevy + ilmansulkupaperit). Alla vielä tarkemmin kohteen tiedot


- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen. - Tampere, 33300
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo? - 1952, ei ole rinnetalo
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tieto on varsin hyödyllinen. - 2016-2021 keskimääräinen öljyn kulutus 2200l/v. Vaihdellut 2000-2300l välillä tänä aikana
- Patterilämmitys vai lattialämmitys? - patterilämmitys (4m2 kylppäri yläkerrassa jossa lattialämmitys sähköllä)
- Ilmanvaihto: painovoimainen
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus. 8,5m x 10,5m, ulkopituus 38m
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? Kokonaispaksuus noin 25cm, keskikerroksessa 10cm purueristettä, yläkerrassa 12mm tuulensuojalevy, 10cm Hunton puukuituvilla ja ilmansulkupaperi. Seinärakenne ulkoa sisään rappaus - tiili lappeellaan - bitumihuopa - vinolaudoitus - eristekerros aiemmin kertomani mukaan.
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? 1,5 kerrosta (perus RMT) - Kellari, alakerta ja yläkerta
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)? - Kellari 60m2 "ylläpitolämpö" n. 10-12c, alakerta 80m2, yläkerta 80m2
- Huonekorkeudet kerroksittain? - Kellari 2m, alakerta 2,5m, yläkerta 1,3-2,35m
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? - kellari maanvarainen/jonkun pienen valun päällä. Kellarin ja alakerran välissä betonilaatta jonka päällä purua, veikkaisin 30cm
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? - lappeilla (varmaan 2/3 katon pinta-alasta) 20cm Hunton puukuituvillaa, tuulensuojalevy ja ilmansulkupaperi, harjalla (1/3 katon alasta) muuten sama mutta eristevahvuus 30cm.
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden yhteisala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi? 3-kerrosikkunat, muutama "pikkuikkuna" vanhoja 2-kerrosikkunoita. Ikkunoiden ala melko normaali, ehkä hieman keskimääräistä RMT:tä enemmän.
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä? - Ei muita lämmitettäviä tiloja. Kellari on pysynyt aiemmin 5-7c lämmössä pahimmilla pakkasillakin oletettavasti kattilan hukkalämmön ansiosta, nyt tarkoitus laittaa pari patteria kellariin ja pitää n. 10-12c lämpötilassa. Tämä mainittu jo ylempänä.
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.) Kellari 10-12c, asuinkerrokset 21c
- Jos on tiedossa rakennuksen ulkovaipan U -arvoja, olisi niistä kovasti hyötyä laskennassa. - Ei tiedossa

Nettovolyymi, eli sisätilojen lämpimien kuutioiden määrä on hyödyllinen tieto. (Ulkovaipan sisäpuolelle muodostuva tilavuus kuutiometriä, m3.) - Itse lasketut kuutiot leikkauskuvista kellari 120m3, alakerta 198m3, yläkerta 155m3. Ei vähennetty väliseiniä tai talon keskeltä kulkevaa savupiippua (0,75m x 2,4m)


Saako näillä arvioitua pumpun tehoa ja kaivon syvyyttä?

- Samuli

[tomppeli]

Koetan tehdä tähän laskelman myöhemmin tänään..
Katson nyt uutiset..

[shameli]

Juu tämän kanssa ei mikään hätä ole. Kiitos jo etukäteen!

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho [??] kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”shameli”   TAMPERE   (Pirkanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 44 °C  -  menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -28 °C
- Kellari 1952: Patterilämmitys, 12°C, 60 m2, 120 m3       9,6 W/m2   0,58 kW   940 kWh
- Keskikerros 1952: Patterilämmitys, 21°C, 80 m2, 198 m3    53 W/m2   4,24 kW   10 866 kWh
- Talon yläkerta 1952: Patterilämmitys, 21°C, 80 m2, 155 m3    40,3 W/m2   3,23 kW   7 894 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ         37 W/m2   8,05 kW   19 701 kWh

• Kiinteistö,  220 m2,  473 m3          4,0 COP   7,70 kW   19 701 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,131 m3 / 50 °C   2,9 COP   0,72 kW   3 000 kWh
- Yhteensä         3,8 SCOP   8,4 kW   22 701 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 960 kWh   0,73 kW   20 741 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   20 741 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            8,40 kW   20 741 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää               0 kWh
 Yhteensä   220 m2   94 kWh/m2   3,8 SCOP   8,4 kW   20 741 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         8,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   8,4 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -28 °C
- Maasta kerätään          ( 3,8 COP)   6,3 kW   15 310 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         5 431 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   5 431 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä  sähköllä!       0 kWh

• Tarvitaan vähintään 182 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 8 m vedetöntä ja 30 m maaporausta.   Poraussyvyys   182 m
- Kaivon aktiivisyvyys 174 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 182 m.   Putkea kaivossa yhteensä 364 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 5,2 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,47 l/s = 28,2 l/min = 1692 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,47 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 390 litraa   48 kPa = Ok
 Tai vaakakeruulla:               
- kostea savi, 362 m = 2 x 180 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m. Vol 386 litraa      15 kPa = 0,15 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.