Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Viessmann pätkäkäynti ja puskurivaraajan koko  (Luettu 4464 kertaa)

Poissa Jokipeikko

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
  • Maalämpöfoorumi
Olisi ongelma maalämpöpumpun erittäin suurien käynnistyskertojen ja lyhyiden käyntiaikojen kanssa. Laite on Viessmann Vitocal 200-G 7,7 kW (vm. 2013). Pumppu käynnistyy 25-35 kertaa vuorokaudessa ja käy noin 15 min kerralla. Kesällä kun lämmitys ei ole päällä, eli pumppu lämmittää pelkkää käyttövettä 300 litran varaajaan, käynnistyksiä on n. 5 kpl vuorokaudessa.

Lämmitysjärjestelmästä löytyy sekä patterilämmitys, että lattialämmitys. Lattialämmitykselle on oma shuntti ja pattereiden kiertoveden lämpötilaa säätelee maalämpö itse. Kiertovesipumppuja on systeemissä yhteensä kolme, eli maalämpöpumpussa, patteriverkostossa sekä lattialämmityksessä. Tällä hetkellä puskurivaraajana on Nibe UKV 100 neliputkikytkennällä. Eli maalämmön meno sekä lämmitysverkoston lähtö on säiliön yläpäässä ja paluu lämmitysverkostosta sekä paluu pumpulle on pohjalla. Lattialämmitys lämmittää noin 80 m2 ja patteriverkosto 120 m2. Tosin kuutioina mitattuna patteriverkostolla on paljon suurempi tilavuus lämmitettävänä (korkeaa tilaa), kun taas lattialämmitettävät tilat ovat matalempia.

Omasta mielestä nykyisessä systeemissä käy niin, että maalämpö lämmittää puskurivaraajan (100 litraa) lämpimäksi siten, että lämmin vesi ei kuitenkaan ehdi lähtä kiertoon patteriverkostoon. Kun säiliö on pohjaa myöten lämmin, nousee tietenkin paluuveden lämpötila korkeammaksi ja pumppu lakkaa käymästä. Sitten tuo 100 litraa lämmintä vettä kiertää aikansa patteriverkostossa ja aika nopsaahan se lämpö katoaa tällaiseen 200 m2 taloon ja kohta pumpun pitääkin jo käynnistyä uudelleen. Patteriverkoston virtausnopeus on siis pienempi kuin maalämpöpumpun sisäisen pumpun muodostama virtaus. Mutta tuo patteriverkoston kiertovesipumppu on nyt jo täydellä teholla (20W), ja lattialämmitys elää muuten vaan omaa elämäänsä shuntin ansiosta, niin eipä näissä ole enää säätövaraa ylöspäin jäljellä. Olen myös kokeillut poistaa kaikista pattereista termostaatit kokonaan, jos ne nyt jostain syystä rajoittaisi kiertoa, mutta sillä ei ollut mitään vaikutusta.

Maalämpöpumpun hystereesi on säädetty tällä hetkellä 35:een (3,5 astetta) ja en alkais suurentamaan tuota enää, sillä nytkin jo meinaa huomata lämpötilan laskun mökissä. Pumpun asetukset pitäisi kyllä olla muuten kunnossa, sillä sitä on käynyt säätämässä parikin kertaa ihan valtuutetun huoltoliikkeen/jälleenmyyjän asentaja.

Olen lukenut tätä foorumia jo jonkin aikaa ja omasta mielestä ratkaisuna olisi puskurivaraajan suurentaminen. Laitoin liitteeksi kaaviokuvan, mihin hahmottelin uutta suurempaa puskurivaraajaa. Kysymys koskeekin lähinnä mikä olisi puskurivaraajan sopiva koko, ja miten se tulisi kytkeä, jotta toiminta olisi mahdollisimman paras. Jos purkurivaraajassa on toinen paluuputki ihan pohjalla, ja toinen keskivaiheilla kuten kuvasta näkyy, kannattaisiko paluu maalämpöpumpulle laittaa ihan pohjalta ja paluu lämmitysverkostosta keskivaiheille. Vai juuri päinvastoin? Kolmiputkikytkentä hieman epäilyttää, sillä siinä tapauksessahan noita kiertovesipumppuja olisi kaksi peräkkäin. Neliputkikytkennällä kierrot ainakin toimisi toisistaan riippumatta. Toki voi ehdottaa muitakin ratkaisuja, kuten patteriverkoston kiertovesipumpusta luopuminen + kaksiputkikytkentä tms.

Poissa ISKI

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 279
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Viessmann pätkäkäynti ja puskurivaraajan koko
« Vastaus #1 : 07.11.21 - klo:08:45 »
Omasta mielestä nykyisessä systeemissä käy niin, että maalämpö lämmittää puskurivaraajan (100 litraa) lämpimäksi siten, että lämmin vesi ei kuitenkaan ehdi lähtä kiertoon patteriverkostoon. Kun säiliö on pohjaa myöten lämmin, nousee tietenkin paluuveden lämpötila korkeammaksi ja pumppu lakkaa käymästä. Sitten tuo 100 litraa lämmintä vettä kiertää aikansa patteriverkostossa ja aika nopsaahan se lämpö katoaa tällaiseen 200 m2 taloon ja kohta pumpun pitääkin jo käynnistyä uudelleen. Patteriverkoston virtausnopeus on siis pienempi kuin maalämpöpumpun sisäisen pumpun muodostama virtaus. Mutta tuo patteriverkoston kiertovesipumppu on nyt jo täydellä teholla (20W), ja lattialämmitys elää muuten vaan omaa elämäänsä shuntin ansiosta, niin eipä näissä ole enää säätövaraa ylöspäin jäljellä. Olen myös kokeillut poistaa kaikista pattereista termostaatit kokonaan, jos ne nyt jostain syystä rajoittaisi kiertoa, mutta sillä ei ollut mitään vaikutusta.
Musta tässä on jo vastausta sun ongelmaan: vesi pattereissa ei lähde kiertämään riittävällä nopeudella.
Voisi olla fiksua kokeilla vaihtaa kiertovesipumppu suuremmaksi - paljon helpompi ja halvempi homma kuin isomman puskurivaraajan asentaminen.
Jos lähtee vaihtamaan puskurivaraajaa, sen pitäisi sitten reilusti suurempi, että sillä olisi todellista merkitystä.
Bosch 7001i 4-16 LWM, 278m porakaivo GeoDuo M32 keräimellä, lamellihirsitalo 200 m2(rakennusala), tilavuus n. 600m3 (lattialämmitys) + sivurakennus (autotalli 45m2, työhuone 35 m2, ilmakiertoinen lattialämmitys)

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 581
Vs: Viessmann pätkäkäynti ja puskurivaraajan koko
« Vastaus #2 : 07.11.21 - klo:09:19 »
Jotain tuollaista kannattaisi kokeilla nykyisella 100l:n varaajalla ;)
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa OilToSoil

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 905
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Viessmann pätkäkäynti ja puskurivaraajan koko
« Vastaus #3 : 07.11.21 - klo:10:23 »
Eikö sitä koneen sisäistä latauspumppua saa pienemmälle? Jos siis on nyt täysillä?
Itselläni oli asentajien jäljiltä aikoinaan puskurin latauspumppu laitettu täysille ja kun sen nopeutta pienensi, niin homma toimii paremmin.
Stiebel Eltron WPC 10 + SBP 400 E puskuri, 60-luvun talo 240 m², lattialämmitystä ja pattereita

Poissa jmaja

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 938
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Viessmann pätkäkäynti ja puskurivaraajan koko
« Vastaus #4 : 07.11.21 - klo:10:29 »
Siis käynnistyy useammin kuin kerran tunnissa ja käy 15 minuuttia. Ei kai tuossa mitenkään voi alkaa tuntua lämpötilan muutos? Vaikka millainen harakanpesä olisi, ei tunnissa lämpötila mihinkään ehdi muuttua. Siis ilman ja rakenteiden. Patterit ja mahdolliset puurakenteiset lattialämmitykset toki ehtivät hiukan jäähtyä.

Hystereesiä siis voinet nostaa reilusti.

400 vs. 100 l on aika mitätöntä 80 m2 lattialämmitysbetonin tai 200 m2 talon lämpökapasiteettiin nähden.

Millaiset lämpötilat eri piireissä on (meno ja paluu)? Miten menolämpötila pumpulta käyttäytyy syklin aikana.

100 l varaaja lämpeä yhdellä kWh:lla jo 8,5 astetta. 15 minuutissa siis n. 2 kWh ja 17 astetta. Ilmeisesti energiasta kuitenkin pääosa menee pattereihin ja lattiaan?

Minä lämmitän nyt 30 m2 lattioita 4,4 kW minimitehoisella invertterillä. Kyllä se käy tunnin luokkaa/sykli, jolloin menovesi nousee n. 10 astetta. Ei lattioista huomaa ilman lämpökameraa missä vaiheessa sykliä ollaan.
Bosch 7001i 12 kW MLP, pohjavesilämmitys (0,6 l/s porakaivosta ulkoisen levarin kautta mereen), 164 m2 Siporex 1976 Espoo, 30 m2 lattiaan roilottu + 80 m2 kattolämmitystä + tulossa 55 m2 kattol + vintille 22 m2

Poissa realii

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 374
Vs: Viessmann pätkäkäynti ja puskurivaraajan koko
« Vastaus #5 : 07.11.21 - klo:10:32 »
Tuota kuvaa kun katsoo, niin kytkennässä on kiertovesipumppu pattereissa paluupuolella ja lattiassa menopuolella, niin aloin miettimään. Itselläni kun on yläkerta pattereilla + alakerta lattialämmityksellä, jossa molempien lämmityspiirien ulkoiset Grundfosin kiertovesipumput paluupuolella, niin olisiko kannattavampaa asentaa lattian osalta kiertovesipumppu menopuolelle? Saisi ainakin tehostettua kiertoa lattiassa napsauttamalla kiertovesipumppua nopeammalle ilman, että se hämmentäisi puskurivaraajaa.
Thermia Atlas 3-12 + 100l puskuri 4-putkias. 230m kaivo (224m) + TurboCollector 45mm.
2-kerros rinnetalo rv. 89-90, huoneistoala 252m2 (795m3). 1-lehtiset alkup. patterit 121m2 + lattialämmitys 131m2.
Vallox 121 SE

Poissa Jokipeikko

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Viessmann pätkäkäynti ja puskurivaraajan koko
« Vastaus #6 : 07.11.21 - klo:13:09 »
Siis käynnistyy useammin kuin kerran tunnissa ja käy 15 minuuttia. Ei kai tuossa mitenkään voi alkaa tuntua lämpötilan muutos? Vaikka millainen harakanpesä olisi, ei tunnissa lämpötila mihinkään ehdi muuttua. Siis ilman ja rakenteiden. Patterit ja mahdolliset puurakenteiset lattialämmitykset toki ehtivät hiukan jäähtyä.

Hystereesiä siis voinet nostaa reilusti.

400 vs. 100 l on aika mitätöntä 80 m2 lattialämmitysbetonin tai 200 m2 talon lämpökapasiteettiin nähden.

Millaiset lämpötilat eri piireissä on (meno ja paluu)? Miten menolämpötila pumpulta käyttäytyy syklin aikana.

100 l varaaja lämpeä yhdellä kWh:lla jo 8,5 astetta. 15 minuutissa siis n. 2 kWh ja 17 astetta. Ilmeisesti energiasta kuitenkin pääosa menee pattereihin ja lattiaan?

Minä lämmitän nyt 30 m2 lattioita 4,4 kW minimitehoisella invertterillä. Kyllä se käy tunnin luokkaa/sykli, jolloin menovesi nousee n. 10 astetta. Ei lattioista huomaa ilman lämpökameraa missä vaiheessa sykliä ollaan.
Okei, hieman liioittelin että asunnon sisälämpötila ehtisi muuttua radikaalisti, mutta kun ikkunoiden alapuolella olevat lämmityspatterit viilenevät pari astetta, alkaa ikkunoista säteilevä kylmyys tuntumaan epämukavalta. Lattialämmitettävissä tiloissa huonelämpötila on hyvin tasainen ympäri vuorokauden, patterilämmitettävissä huoneissa lämpötila hieman vaihtelee vuorokaudenajasta riippuen.

Seurasin yhden syklin verran järjestelmän lämpötiloja ja ne on tuossa kuvassa liitteenä. Lämpötiloissa voi olla hieman heittoa, sillä osa mittareista on analogisia ja osa digitaalisia. Mutta toki suhteet pysyvät samana mittarista riippuen. Huomionarvoista ja erityisesti itselle yllättävää on tuo, että lattialämmityspiirissä meno- ja paluuveden lämpötilaero on suurempi kuin patterilämmityksessä läpi syklin. Lämpötilaeron tunsi selvästi jo putkien pinnalta ja mittarit myös niin kertoivat. Patterilämmityspiirissä meno- ja paluuveden lämpötilaero oli taas selvästi pienempi ja jossain välissä ne olivat jopa lähes samat. Voisiko tästä päätellä jotain? Lattialämmityksen paluuveden lämpötila ylipäätään ei noussut edes kovin paljoa koko koneen käynnissäolon aikana. Toisekseen huomasin että tavoitelämpötilan mukainen 38 asteinen vesi ei koskaan mene kiertoon asti niin lämpimänä. Lattialämmityksessä menolämpötila nousi vain 35 asteeseen, vaikka shuntin venttiilin asento oli 100% auki. Patteriputkissakin menolämpötila oli n. 35 astetta, vaikka maalämpöpumpun syöttämä vesi oli 38 c. Mutta tämä on selvästikin puskurivaraajan ja sen sisällä sekoittuvan veden aiheuttama.

Digitaaliset mittarit löytyvät lattialämmityspiirin shuntista (meno) ja maalämpökoneesta (meno ja paluu). Muut mittarit ovat analogisia. Esim. patteriverkoston ja lattialämmityspiirin menolämpötilathan pitäisi olla täysin samat kun shuntti on 100% auki. Mutta taulukossa näkyy kuitenkin 0-2 asteen ero näissä. Menee siis mittarin epätarkuuden piikkiin tämä.

Eikö sitä koneen sisäistä latauspumppua saa pienemmälle? Jos siis on nyt täysillä?
Osaisiko joku kertoa millä parametrillä maalämpöpumpun sisäisen kiertovesipumpun tehoa voisi säätää? Tämähän voisi auttaa hieman. Löytynee koodaustaso 2:lta ehkä.

Jotain tuollaista kannattaisi kokeilla nykyisella 100l:n varaajalla ;)
Eikö siitä tule ongelma, kun lämmitysverkoston kiertovesipumppu syöttää virtausta suoraan maalämpöpumpun pumpulle. Siinähän on käytännössä suora putkenpätkä kahden pumpun välillä, jotka käyvät eri tahtiin?


Mitä muutes säädetään parametrillä 7313? En oikein hahmota tätä arvoa. 7304 arvolla säädetään sitä, kuinka paljon paluuveden lämpötilaero voi olla tavoitearvoon nähden ennen kuin pumppu käynnistyy. Vakioarvo taisi olla 5 c ja siihen tulee päälle tuo 7304.xx arvo (itsellä esim. 5 + 3,5 c -> 8,5 c mikä myös mittauksesta selviää). Mutta 7313? Sääteleekö sitä, milloin pumppu sitten pysähtyy? Ja pitääkö arvoa nostaa vai laskea jos haluaa käyntiä esim. pidemmäksi?

Poissa Jokipeikko

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Viessmann pätkäkäynti ja puskurivaraajan koko
« Vastaus #7 : 07.11.21 - klo:13:19 »
Niin ja lattialämmitys kiertää maanvaraisessa 80-100 mm betonilaatassa ja sen alla on lattiaeristystä 100-150 mm. Talo rakennettu 90-luvulla eli ainakin paperilla pitäs olla tiivis ja ihan hyvin eristetty.

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 581
Vs: Viessmann pätkäkäynti ja puskurivaraajan koko
« Vastaus #8 : 07.11.21 - klo:13:48 »
Lainaus
Eikö siitä tule ongelma, kun lämmitysverkoston kiertovesipumppu syöttää virtausta suoraan maalämpöpumpun pumpulle. Siinähän on käytännössä suora putkenpätkä kahden pumpun välillä, jotka käyvät eri tahtiin?

Ei siinä muuta kuin piirin virtaus kasvaa.

Sellaista haittaa liian kovasta virtauksesta voi tulla että pattereista alkaa kuulua kohinaa kun lämpöpumppu (ja sisäinen kiertopumppu) on käynnissä.
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa jmaja

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 938
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Viessmann pätkäkäynti ja puskurivaraajan koko
« Vastaus #9 : 07.11.21 - klo:13:56 »
Lämpöpumpulle ei siis tule viileää patteri- ja lattiaverkosta, vaan lämmintä varaajasta. Olisiko parempi kytkeä tuo pikkuvaraaja kolmella putkella eli paluu otetaan aina verkosta eikä varaajasta. Nythän lopussa MLP saa 35 C vettä, vaikka verkosta tulee 30/33 C. Voi tietysti olla 

Nythän tuo käy 17 minuuttia tuottaen reilut 2 kWh. 100 l varaaja lämpenee keskimäärin 7,5 C eli siihen menee vain 0,9 kWh. Pääosa menee verkkoon.

Jos sama tehtäsiin 400 l varaajalla, käyntiaika ei suinkaan 4-kertaistuisi, vaan varaajaan menevä osuu tehosta kasvaisi ja käyntiaika ehkä tuplaantuisi.

Patteriverko dT on epäilyttävän pieni. Onko verkko tasapainossa? Onko siinä joku ohitus? Jos ei ole ohitusta, niin virtaakohan jonkun verkon alkupään pienen patterin kautta suurin osa. Noin pieni dT viittaa siihen, ettei lämpö siirry pattereista ilmaan tehokkaasti.
Bosch 7001i 12 kW MLP, pohjavesilämmitys (0,6 l/s porakaivosta ulkoisen levarin kautta mereen), 164 m2 Siporex 1976 Espoo, 30 m2 lattiaan roilottu + 80 m2 kattolämmitystä + tulossa 55 m2 kattol + vintille 22 m2

Poissa arihy

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 66
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Viessmann pätkäkäynti ja puskurivaraajan koko
« Vastaus #10 : 07.11.21 - klo:14:02 »
Tunnistan ongelman ja itsellä on samankaltainen tilanne, mutta hieman pidemmillä käyntijaksoilla. Virtaus on niin suuri, että puskurivaraajan sisällä käy pyörre, joka estää kunnollisen kerrostumisen. Sinulla näyttää olevan patterikierron delta pumpun käydessä 2C, joten patterikierron pumppua kärsii laittaa reilusti pienemmälle. Jossain täällä olevassa ketjussa oli, että kerrostuminen tapahtuisi parhaiten, kun pumpun sisäinen virtaus on suurempi kuin lämmitysverkon virtaus.

Minulla hystereesi on 5C ja se ei aiheuta lämpötilan heittelyä, mutta sopivalla kelillä ikkuinoiden hohkaman kylmän tuntee.

Ylin punainen on pumpulta tuleva lämpötila, paksumpi punainen patterikiertoon lähtevä ja ohut sininen patterikierrosta palaava. Pumpun käydessä patteriverkon delta on minulla enimmillään 4 astetta, mutta tipahtaa lähes nollaan pumpun sammuttua mikä tarkoittaa että puskurivaraajassa on läpensä sama lämpötila. Minulla on vanhempi kolmiasentoinen kv-pumppu 1-asennossa ja tilanne voisi olla parempi, jos olisi uudempi, jonka saisi vielä pienemmälle teholle. Toinen ratkaisu voisi olla vielä isompi puskurivaraaja tai puskurivaraajan sisässä levyt, jotka estää pyörteen muodostumista.

Stiebel Eltron WPC10 + 200l puskuri + 214m kaivo 09/2020 alkaen. RMT-talo -55 Jyväskylässä. Öljylämmitys n. 3000l/vuosi

Poissa ISKI

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 279
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Viessmann pätkäkäynti ja puskurivaraajan koko
« Vastaus #11 : 07.11.21 - klo:14:04 »
Matiaksen ehdottama kytkentä on mielestäni hyvä.
Olen itse toteuttamassa samanlaista siksi, että saisin puskurivaraajalta lähtevän lämmön samaksi kuin maalämpöpumpulta lähtevän.
Nykyvirityksessä puskurivaraajaan (kolmiputkikytkentä) uppoaa pari astetta, mikä on ihan turhaa.
Nykyvirityksessä on kuitenkin tuon yksisuuntaventtiilin paikalla palloventtiili, jota sopivasti kuristamalla ohitusvirtaus pysyy kohtuu pienenä.
Ja Boschin automatiikka itse asiassa laittaa sisäisen kiertopumpun nollille, jos ulkoinen kiertopumppu kierrättää vettä tarpeeksi myös maalämpöpumpun kautta. Siis niin, että dT pysyy alle asetun, mulla nyt 5 K.
Bosch 7001i 4-16 LWM, 278m porakaivo GeoDuo M32 keräimellä, lamellihirsitalo 200 m2(rakennusala), tilavuus n. 600m3 (lattialämmitys) + sivurakennus (autotalli 45m2, työhuone 35 m2, ilmakiertoinen lattialämmitys)

Poissa Jokipeikko

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Viessmann pätkäkäynti ja puskurivaraajan koko
« Vastaus #12 : 07.11.21 - klo:15:45 »
Lämpöpumpulle ei siis tule viileää patteri- ja lattiaverkosta, vaan lämmintä varaajasta. Olisiko parempi kytkeä tuo pikkuvaraaja kolmella putkella eli paluu otetaan aina verkosta eikä varaajasta. Nythän lopussa MLP saa 35 C vettä, vaikka verkosta tulee 30/33 C. Voi tietysti olla 

Nythän tuo käy 17 minuuttia tuottaen reilut 2 kWh. 100 l varaaja lämpenee keskimäärin 7,5 C eli siihen menee vain 0,9 kWh. Pääosa menee verkkoon.

Jos sama tehtäsiin 400 l varaajalla, käyntiaika ei suinkaan 4-kertaistuisi, vaan varaajaan menevä osuu tehosta kasvaisi ja käyntiaika ehkä tuplaantuisi.

Patteriverko dT on epäilyttävän pieni. Onko verkko tasapainossa? Onko siinä joku ohitus? Jos ei ole ohitusta, niin virtaakohan jonkun verkon alkupään pienen patterin kautta suurin osa. Noin pieni dT viittaa siihen, ettei lämpö siirry pattereista ilmaan tehokkaasti.
Liitteenä kuva patteriverkostosta. Putkisto haarautuu heti lähtöpäässä kahteen eri suuntaan. Toisella puolen on vain kaksi patteria ja toisella puolen 10 patteria. Pidempään kiertoon lähtee ulkohalkaisijaltaan 28 mm putket, jotka kuitenkin supistuvan melko pian 22 mm putkiksi. Lyhyempään, kahden patterin linjaston suuntaan lähtee alusta alkaen 22 mm putket. Paluulämpötiloja kädellä putken pinnasta tunnustelteassa lyhyemmän kierron paluuputkessa on hieman lämpimämpää paluuvettä kuin pitemmän kierron paluuputkessa. Pitemmässä linjastossa alkupään patterit ovat lämpimämpiä, kuin loppupään. Loppupäässä on meidän makuuhuone ja se huone on ollut hieman ongelmallinen saada lämpimäksi (toisaalta makuuhuonehan saa olla viileämpi parempia yöunia ajatellen). Mitään kuristuksia linjastossa ei pitäisi olla. Termostaatit on tällä hetkellä kaikki poistettu ja paluupuolen sulutkin tarkistin, että ovat varmasti kaikki täysin auki.

Ei siinä muuta kuin piirin virtaus kasvaa.

Sellaista haittaa liian kovasta virtauksesta voi tulla että pattereista alkaa kuulua kohinaa kun lämpöpumppu (ja sisäinen kiertopumppu) on käynnissä.


Pattereiden kohina on ollut myös pieni kiusallinen ongelma talossa. Jos kiertovesipumppu käy täysillä, niin meinaa alkaa jo häiritemään tosissaan. Jollain 10-15 W teholla kohina on vielä siedettävä. Kaikki patterit olen ilmannut (tai tarkastanut läpi, ei ollut ilmaa missään).


Minulla olisi tuossa tiedossa eräs 400l puskurivaraaja käytettynä ihan sopivaan hintaa, joten jos sen vaihtamalla saisi käyntiajaksi edes tuplat nykyisestä, niin sekin kannattaisi. Ja putkimies pitäisi näköjään joka tapaukessa kutsua tekemään jotain kytkentöjä, vaihtoi puskurivaraajan tai vaihtaisi pelkästään kytkennät. Muuten kyllä aika tee-se-itse -mies olen, mutta putkihommiin ei ole mitään välineitä eikä kyllä osaamistakaan.

Poissa jmaja

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 938
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Viessmann pätkäkäynti ja puskurivaraajan koko
« Vastaus #13 : 07.11.21 - klo:16:45 »
Itse aloittaisin tuon patteriverkoston tasapainoituksesta. Noita lyhyen kierron sekä pitkän kierron alkupään, varsinkin niitä pieniä, voi kuristaa reilusti. Tuo 28/22 mitoitus kuulostaa varsin reilulta, jos siis kyse ei ole muovi- tai komposiitiputkista. Silloin ehkä kuristuksen voi tehdä puhtaasti pattereiden koon/tehontarpeen mukaan. Siis kuristaa niitä pieniä ja varmistaa, ettei isoissa ole kuristusta.

Kun dT on noin pieni, selvästikin on varaa kuristaa.

Silloin siis pitäisi paluuta saada viileämmäksi, kun suurempi osa vedestä virtaa isoissa pattereissa ja jäähtyy niissä.
Bosch 7001i 12 kW MLP, pohjavesilämmitys (0,6 l/s porakaivosta ulkoisen levarin kautta mereen), 164 m2 Siporex 1976 Espoo, 30 m2 lattiaan roilottu + 80 m2 kattolämmitystä + tulossa 55 m2 kattol + vintille 22 m2

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 581
Vs: Viessmann pätkäkäynti ja puskurivaraajan koko
« Vastaus #14 : 07.11.21 - klo:19:14 »
Lainaus
Mitään kuristuksia linjastossa ei pitäisi olla.

Kyllä linjasäätöventtiilit pitäisi olla,niillähän tehdään patteriverkoston perussäätö siten että jokaiselle patterille tulee sopiva virtaus.

Entisaikaan tuo linjasäätöventtiili oli sijoitettu jokaisen patterin paluuputken liittimeen mutta nykyisin se taitaa olla patterin termostaattiventtiilissä tai sen lähellä.

Periaatteessa linjasäädöllä kuristetaan alkupään patterien virtausta siksi että virtausta riittää myös linjan loppupään pattereille ja patterien lämpiäminen on tasaista kaikissa pattereissa paikasta riippumatta
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa jmaja

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 938
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Viessmann pätkäkäynti ja puskurivaraajan koko
« Vastaus #15 : 07.11.21 - klo:19:52 »
Periaatteessa linjasäädöllä kuristetaan alkupään patterien virtausta siksi että virtausta riittää myös linjan loppupään pattereille ja patterien lämpiäminen on tasaista kaikissa pattereissa paikasta riippumatta

Vielä oleellisempaa on kuristus patterin koon/tehon mukaan. 3-lehtinen iso patteri tarvitsee moninkertaisen virtauksen pieneen 1-lehtiseen verrattuna. Niiden painehäviö on sama eli myös virtaus on sama, jos ei kuristusta ole. Ahtaassa putkistossa painehäviötä tulee merkittävästi putkistakin, jolloin sekin pitää huomioida.

Tässä aika paljon asiasta: http://vantalvi.fi/wp-content/uploads/2014/05/TA-K%C3%84SIKIRJA-Patteriverkoston-S%C3%A4%C3%A4t%C3%A4minen-2011.pdf
Bosch 7001i 12 kW MLP, pohjavesilämmitys (0,6 l/s porakaivosta ulkoisen levarin kautta mereen), 164 m2 Siporex 1976 Espoo, 30 m2 lattiaan roilottu + 80 m2 kattolämmitystä + tulossa 55 m2 kattol + vintille 22 m2

Poissa OilToSoil

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 905
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Viessmann pätkäkäynti ja puskurivaraajan koko
« Vastaus #16 : 08.11.21 - klo:14:07 »
Edelleen ehdotan ennen mitään linjasäätöjä tai puskurin uusimisia, että eikö kannata kokeilla pudottaa puskurin latauspumpun nopeutta alemmas? Ei maksa mitään ja helppo kokeilla. Jos ei toimi, niin sitten säätö takaisin.
Kunhan senkään tehoa ei pudota liian pienelle.

Kuka osaisi neuvoa, miten tuo Viessmanissa tehdään? Ja paljon uskaltaa tehoa laskea?
Stiebel Eltron WPC 10 + SBP 400 E puskuri, 60-luvun talo 240 m², lattialämmitystä ja pattereita

Poissa Kajakki

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 394
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Viessmann pätkäkäynti ja puskurivaraajan koko
« Vastaus #17 : 08.11.21 - klo:16:53 »
Entäpä jos tyytyisi kaksiputkikytkentään. Ylhäältä sisään pohjalta ulos verkkoon. Silloin varaaja on läpensä lämmin. Sitten kiertovesipumppu pois patteriverkosta. Kyllä MLP pumppu jaksaa kierrättää pattereissa. Paluu suoraan Wiesmanniin. Lattialämmitys jäisi ennalleen.
Nibe F1255 3-12kw +100 UKV kaivo 149 m Makrotalo rv. -86 117m2 + 60 m2 Pattereita 14 joista 5 Purmoja 450 c21

Poissa jmaja

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 938
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Viessmann pätkäkäynti ja puskurivaraajan koko
« Vastaus #18 : 08.11.21 - klo:17:29 »
Entäpä jos tyytyisi kaksiputkikytkentään.

Silloin patterit kylmenee varsin nopeasti tehtäessä käyttövettä. Siksi ehdotin kolmiputkikytkentää, jolloin paluu tulisi aina verkosta.
Bosch 7001i 12 kW MLP, pohjavesilämmitys (0,6 l/s porakaivosta ulkoisen levarin kautta mereen), 164 m2 Siporex 1976 Espoo, 30 m2 lattiaan roilottu + 80 m2 kattolämmitystä + tulossa 55 m2 kattol + vintille 22 m2

Poissa Kajakki

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 394
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Viessmann pätkäkäynti ja puskurivaraajan koko
« Vastaus #19 : 08.11.21 - klo:19:11 »
Meillä on kyseinen kaksiputkikytkentä enkä ole huomannut huoneiden ainakaan viilentyvän, koska ei se vedenlämmitys kauaa kestä.
Nibe F1255 3-12kw +100 UKV kaivo 149 m Makrotalo rv. -86 117m2 + 60 m2 Pattereita 14 joista 5 Purmoja 450 c21

Poissa jmaja

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 938
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Viessmann pätkäkäynti ja puskurivaraajan koko
« Vastaus #20 : 08.11.21 - klo:19:23 »
Jokipeikko kuitenkin oli jo sitä mieltä, että hystereesiä ei voi nykyisestä nostaa, kun viilenee liikaa, jos alle puolen tunnin väli ajojaksojen välillä pitenee. Paljon enemmän viilenee, jos vesi ei edes kierrrä eli pattereissa oleva vesi jäähtyy eikä varaajassa ja verkostossa olevan veden lämpökapasiteettia päästä hyödyntämään.

Kestäähän se käyttövesi helposti puoli tuntia tai enemmänkin. Jokipeikko vielä kertoi tuon tapahtuvan viidesti vuorokaudessa 300 l varaajasta huolimatta. Lienee käyttövesikierto, jossa ehkä rättipattereita tms., kun noin usein tehdään käyttövettä. Ja silloin käyttövesisyklikin kestää pidempään.
Bosch 7001i 12 kW MLP, pohjavesilämmitys (0,6 l/s porakaivosta ulkoisen levarin kautta mereen), 164 m2 Siporex 1976 Espoo, 30 m2 lattiaan roilottu + 80 m2 kattolämmitystä + tulossa 55 m2 kattol + vintille 22 m2

Poissa Jokipeikko

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Viessmann pätkäkäynti ja puskurivaraajan koko
« Vastaus #21 : 08.11.21 - klo:22:14 »
Kiitoksia vastauksista. Ongelma on edelleen ajankohtainen. Hieman ristiriitaisia ohjeita tulee siinä mielessä, että osa neuvoo laskemaan kiertovesipumpun nopeutta ja toiset nostamaan sitä. Ymmärrän kyllä että patteriverkoston pieni Delta T puoltaa virtausnopeuden pienentämistä, mutta toisaalta maalämpöpumppu lämmittää edelleen lähinnä puskurivaraajaa, joten kierrot pitäisi saada synkronoitumaan. Viessmanin asennus- ja huolto-ohjeesta ei ainakaan meinaa löytyä mitään laitteen sisäisen kiertopumpun (toisiopumppu) tehon muuttamisesta. Jostain eri vuosimallin laitteen ohjeesta löytyi, että teho voidaan laittaa säätymään joidenki eri piirien kautta tai sitten vakioteho. Mutta näytti sellaiselta nekin asetukset, että parempi pitää näpit erossa niistä ettei aiheuta damagea.
Itse aloittaisin tuon patteriverkoston tasapainoituksesta. Noita lyhyen kierron sekä pitkän kierron alkupään, varsinkin niitä pieniä, voi kuristaa reilusti. Tuo 28/22 mitoitus kuulostaa varsin reilulta, jos siis kyse ei ole muovi- tai komposiitiputkista. Silloin ehkä kuristuksen voi tehdä puhtaasti pattereiden koon/tehontarpeen mukaan. Siis kuristaa niitä pieniä ja varmistaa, ettei isoissa ole kuristusta.

Kun dT on noin pieni, selvästikin on varaa kuristaa.

Silloin siis pitäisi paluuta saada viileämmäksi, kun suurempi osa vedestä virtaa isoissa pattereissa ja jäähtyy niissä.
Tein tänään pienimuotoista verkoston tasapainotusta. Säädin pattereita termostaatin esisäätimistä. Ja säädöthän oli näköjään aivan mitä sattuu osassa pattereita. Sain ruuvata pidemmän linjan ensimmäistä patteria reilusti pienemmälle, kun se oli melkein täysillä ja kuumahan se olikin. Vastaavasti viileän makuuhuoneen patterissa esisäätö oli keskivaiheilla, niin nostin maksimiin. Nyt on vielä paha sanoa miten paljon tällä on vaikutusta, mutta uskoisin että lämpö jakautuu tasaisemmin nyt koko taloon.

Kasvatin lisäksi hystereesiä 0,5 astetta, pudotin patteriverkoston kiertovesipumpun 14W:iin ja laskin lattialämmityksen käyrää. Tein yhden syklin ajan mittauksia ja ne tässä alempana liitteenä. Ulkolämpötila oli n. -4 astetta pakkasella, joten oli kylmempi kuin edellisellä mittauskerralla. Mutta näillä toimilla ja tutkmuksilla maalämpöpumpun käyntiaika ja lepoaika pitenivät 3 minuuttia. Ei siis vielä hurraamisen aihetta. Delta T oli nyt patteriverkostossa pumpun lämmityksen loppuvaiheessa 4 astetta (aiemmin 2), mutta vaikea sanoa oliko tämä tasapainotuksen vai ihan vain kylmemmän ilman ansiota.
Jokipeikko kuitenkin oli jo sitä mieltä, että hystereesiä ei voi nykyisestä nostaa, kun viilenee liikaa, jos alle puolen tunnin väli ajojaksojen välillä pitenee. Paljon enemmän viilenee, jos vesi ei edes kierrrä eli pattereissa oleva vesi jäähtyy eikä varaajassa ja verkostossa olevan veden lämpökapasiteettia päästä hyödyntämään.

Kestäähän se käyttövesi helposti puoli tuntia tai enemmänkin. Jokipeikko vielä kertoi tuon tapahtuvan viidesti vuorokaudessa 300 l varaajasta huolimatta. Lienee käyttövesikierto, jossa ehkä rättipattereita tms., kun noin usein tehdään käyttövettä. Ja silloin käyttövesisyklikin kestää pidempään.
Tuossa eilen seurasin kun laite lämmitti käyttövettä vaimon suihkussa läträämisen jälkeen ja kyllähän se sen 35 minuuttia sitä lämmitti. Mutta tuo on tosiaan erikoista, että kesälläkin käyntiajat ovat olleet keskimäärin 15 minuutin luokkaa ja käynnistyksiä 5 kpl/vrk. Ja ei ole mitään rättipattereita talossa ja lattialämmitys on kylpyhuonetta myöten kylmä kesän lämpimimmät ajat. Mutta tätä pitää varmaan sitten ensi kesänä tutkia vielä tarkemmin.


Eli nyt tässä vaiheessa tulevana toimenpiteenä olisi ilmeisesti tuo neliputkikytkennän muuttaminen kolmiputkikytkennäksi? Ja miten onnistuu sellainen, että jättäisi mahdollisuuden muuttaa venttiilien avulla kytkentä neliputkikytkennäksi. Eli paluuputki lämmitysverkolta vietäisiin 3-tieventtiiliin jota kääntämällä virtauksen saisi joko suoraan maalämpökoneen paluuputkeen tai puskurivaraajan pohjalle. Ja lisäksi laittaisi yksisuuntaventtiilin maalämpöpumpulle palaavaan putkeen heti puskurivaraajan jälkeen estämään väärä virtaussuunta. Ja edelleen ajattelin ostaa käytettynä sen 400 litrasen varaajan, kun kerta suht. edullisesti saa tästä läheltä ja putkimies tekee kytkennät joka tapauksessa uusiksi. Tuossa varaajassa on tosiaan toinen paluuputki säiliön pohjalta, ja toinen säiliön keskivaiheilla (loput kaksi yläpinnassa). Eli kannattaako paluu maalämpöpumpulle ottaa pohjalta, vai keskivaiheilta (paluu lämmitysverkolta sitten toiseen jos käyttää neliputkikytkentää).

Poissa Hambula

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 348
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Viessmann pätkäkäynti ja puskurivaraajan koko
« Vastaus #22 : 08.11.21 - klo:22:29 »
Kiertopumppujen nopeudet voit säätää tässä suoraan pumpun kyljestä. Huomaa että tämä on vaihtopumppu, ei vaihtoventtiili-kone. Käyttövedelle ja lämmitykselle siis omat kiertopumput.
Puskurivaraajan latauksen käynnistää varaaja-anturi, mutta pysäyttää lp-paluuvesianturi. (Tämän voi muuttaa puskurivaraajan aikaohjelmasta, ylhäällä/normaali/kiinteä arvo)
Paluuveden as.arvo on 5° menoveden as.arvoa pienempi. 7313 pysäyttää paluuveden ollessa sen as.arvoa (7313) verran yli. Lämmönsäätö toimii siis suunnitellusti kun meno/paluu lt-ero on 5K.
Vanhemmuutta näissä saattaa alkaa käyttöveden pumpun takaisku vuotaa ja lämmityskierto imee käyttöveden menoputkea pitkin lämpöä.
Mlp: Oilon ja Viessmann. Vilp:Viessmann, Mitsubishi.

Poissa jmaja

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 938
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Viessmann pätkäkäynti ja puskurivaraajan koko
« Vastaus #23 : 09.11.21 - klo:00:09 »
Helppoha 4-putkikytkennästä on tehdä venttiileillä säädettävä 3/4 putkiliitäntä. Kytkee venttiilillä verkoston paluun MLP:n paluuseen ja laittaa toiseen puskuriin menevään putkeen venttiilin. Ei tuohon takaiskuja tarvita, mutta kiertopumppujen virtaamien on syytä olla samaa suuruusluokkaa.

Edelleenhän ongelmana on nopea paluulämpötilan nousu, joka sammuttaa kompuran. Verkoston meno ja paluu eivät nouse.

Lattialämmitys reagoi hitaasti. Kun laskit sen menosäätöä, luultavasti sen ottama teho aleni merkittävästi ainakin tuntien ellei vuorokauden ajaksi.

Ideaalisesti 4-putkikytkennällä virtaamat ovat samat eli myös dT:t ja lämpötilat ovat samat putkipareissa. Tällöin puskurissa ei ole pystyvirtauksia. Silloin on aika sama kompuran käydessä onko käytössä 2-, 3- vai 4-putkikytkentä.

Jos tuossa MLP:ssä ei ole vaihtoventtiiliä, ilmeisesti 2-putkikytkennälläkin saisi veden kiertämään myös käyttövesijakson aikana.

Tuo takaiskun vuotaminen voisi selittää tiheän käyttöveden teon. Ei 300 l varaajaa pitäisi olla tarve lämmittää 5 krt/vrk.

Millainem kytkentä tuossa oikein on? Käykö toinen pumppu kokoajan vai ainoastaan kompuran käydessä?
Bosch 7001i 12 kW MLP, pohjavesilämmitys (0,6 l/s porakaivosta ulkoisen levarin kautta mereen), 164 m2 Siporex 1976 Espoo, 30 m2 lattiaan roilottu + 80 m2 kattolämmitystä + tulossa 55 m2 kattol + vintille 22 m2

Poissa Jokipeikko

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Viessmann pätkäkäynti ja puskurivaraajan koko
« Vastaus #24 : 09.11.21 - klo:10:05 »
Maalämpöpumpun tarkka malli on Vitocal 200-G, typ BWC/WWC 201.A06 bis 101.A16 ja asennusvuosi tosiaan 2013. Tuolta löysin suomenkielisen huolto-ohjeen: https://docplayer.fi/143098254-Viesmann-asennus-ja-huolto-ohje-vitocal-200-g-alan-ammattilaiselle.html
Oletan nyt että tuo ohje soveltuu myös tähän omaan pumppuun, vaikka jotain eroavaisuuksia mallimerkinnässä onkin. Mutta ei ole parempaakaan löytynyt. Tuosta ohjeesta löytyy ainakin kuva (liite) komponenteista ja näyttäisi siltä, että laitteessa on kaksi kiertovesipummpua. Toisiopumppu lämmityspiirille ja varaajan kiertovesipumppu käyttövedelle. Molemmat pumput johtavat samaan putkeen (lauhduttimeen). Voisi siis olettaa että vain toimen pumpuista käy samaan aikaan.

Poissa Hambula

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 348
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Viessmann pätkäkäynti ja puskurivaraajan koko
« Vastaus #25 : 09.11.21 - klo:11:30 »
Maalämpöpumpun tarkka malli on Vitocal 200-G, typ BWC/WWC 201.A06 bis 101.A16 ja asennusvuosi tosiaan 2013. Tuolta löysin suomenkielisen huolto-ohjeen: https://docplayer.fi/143098254-Viesmann-asennus-ja-huolto-ohje-vitocal-200-g-alan-ammattilaiselle.html
Oletan nyt että tuo ohje soveltuu myös tähän omaan pumppuun, vaikka jotain eroavaisuuksia mallimerkinnässä onkin. Mutta ei ole parempaakaan löytynyt. Tuosta ohjeesta löytyy ainakin kuva (liite) komponenteista ja näyttäisi siltä, että laitteessa on kaksi kiertovesipummpua. Toisiopumppu lämmityspiirille ja varaajan kiertovesipumppu käyttövedelle. Molemmat pumput johtavat samaan putkeen (lauhduttimeen). Voisi siis olettaa että vain toimen pumpuista käy samaan aikaan.

Vibooks :sta löydät kaikki Viessmann laitteiden ohjeet.
Mlp: Oilon ja Viessmann. Vilp:Viessmann, Mitsubishi.

Poissa RJM

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 9
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Viessmann pätkäkäynti ja puskurivaraajan koko
« Vastaus #26 : 09.11.21 - klo:18:28 »
Hei. Jokipeikko.
Kytke Viessmannin meno suoraan lämmitysverkkoon ja verkoston paluu puskurivaraajan yläosaan ja alhaalta lämpöpumppuun, välistä tietenkin se ylimääräinen pumppu pois. Osta se 400 L varaaja , saat pitkät käyntiajat. Viessmann mittaa paluuvettä ja kun lämpökäyrä on kohdillaan, niin lämpö talossa on aina tasainen.

Poissa pade

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 57
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Viessmann pätkäkäynti ja puskurivaraajan koko
« Vastaus #27 : 28.01.22 - klo:10:35 »
Hei. Jokipeikko.
Kytke Viessmannin meno suoraan lämmitysverkkoon ja verkoston paluu puskurivaraajan yläosaan ja alhaalta lämpöpumppuun, välistä tietenkin se ylimääräinen pumppu pois. Osta se 400 L varaaja , saat pitkät käyntiajat. Viessmann mittaa paluuvettä ja kun lämpökäyrä on kohdillaan, niin lämpö talossa on aina tasainen.

Eikö tämä pahenna selvästi patterien kohinaongelmaa (kun virtauksen pitää olla riittävän suuri MLP toiminnan kannalta), ja poistaa puskurivaraajan tasoittamasta menolämpöjä aiheuttaen mahdollisesti patterien naksumista?

Lisäksi ns. kolmiputkikytkentä aiheuttanee tässä tapauksessa pahoja ongelmia käyttöveden valmistuksessa, kun ei ole vaihtoventtiiliä. Jos patteripumppu puskee MLP läpi vettä, se tekee sen myös kun yritetään tehdä käyttövettä. Tuolloin käyttövesi ei lämpeä koskaan, kun varaajalle menee paluuvesi + MLP DT lämpöinen vesi?

Menikö joku muutos jo toteutukseen, Jokipeikko?


Tuo käyttöveden tekotiheys voisi selittyä vuotavalla takaiskulla, kuten tuossa aiemmat postaajat jo epäilivät.

Yksi vaihtoehto käyntiajan lisäämiseen olisi laittaa suntti myös patterikiertoon, siten että käyrä olisi korkeampi kuin MLP. Tuolloin lämmityssyklin alussa olisi suntti täysin auki, lämpötilojen noustessa menisi kiinni ja MLP lämmittäisi muutaman asteen lisää pelkkää varaajaa. Hystereesiä voisi näin kasvattaa ilman että sisälämpötila muuttuu. Isompi varaaja olisi kyllä parempi, mutta jos se ei onnistuisikaan...

Poissa Jokipeikko

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Viessmann pätkäkäynti ja puskurivaraajan koko
« Vastaus #28 : 28.01.22 - klo:20:21 »
Ihan sattumalta tulin katsomaan onko lanka vielä elossa, niin laitetaas pyynnöstä tilannepäivitystä.

Elikkäs tuli vaihdettua järjestelmään 400 litran puskurivaraaja neliputkikytkennällä. Nyt tässä viimeisen kuukauden aikana tullut käynnistyskertoja keskimäärin 13 kpl/vuorokausi ja käyntiaika vaihtelee 50-60 min välillä. Kovilla pakkasilla käynnistyskerrat pysyy aikalailla tuossa samassa, mutta käyntiaika saattaa nousta yli 15 tuntiin/vrk. Nyt kun on ollut lauhempaa, niin n. 50 min hyrrää pumppu yhdellä kertaa. Hystereesiä säätämällä sais varmaan käynnistyskertoja vieläkin alhaisemmaksi, mutta liekö enää tarvetta.

Niin ja tulipa selvitettyä tuo käyttöveteenkin liittyvä ongelma, eli takaiskuhan siinä vuoti ja lämpö karkas kv-varaajasta lämmityspiirin puolelle. Tätäkään en ollut tajunnut aiemmin tutkia, vaikka varmaan jo jonkin aikaa ollut vikaa takaiskussa kun kesälläkin joutunut pumppu käynnistymään useamman kerran päivässä, vaikkei mikään lämmitys ole ollut päällä. Nythän nuo lämmöt pysyy kv-varaajassa vaikka koko päivän jos ei vaimo käy suihkussa tuhlaamassa vettä.

Pattereita olen koittanut tasapainottaa ja ehkä ne ovat nyt hieman paremmin säädetty. Mutta perimmäinen makuuhuone on edelleen pari astetta viileämpi kuin muu talo. Kiertopumpun tehoa säätämällä tilanne varmaan paranis, mutta ei sitä suhinaa kestä kuunnella. Mennään siis kompromissiratkaisulla.