Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Wanhan kiinteistön lämmitysjärjestelmän uudistus  (Luettu 1706 kertaa)

Poissa Noob

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 41
  • Maalämpöfoorumi
Onnistuisiko vanhan kiiinteistön järjestelmän mitoitus?
Talo on alunperin rakennettu -50 luvulla kivestä tyylillä täysi kellari+2kerrosta(n.550m2/1860m3) ja laajennettu 1970 täydellä kellarilla ja 1:dellä kerroksella, kellarin yksi nurkka on näkyvillä ja tuolla puolella on myös autotallin ovet/ ikkunoita(n.190m2/580m3)
Rakennuksen kokonais tilavuudet ovat n.980m2/ 2740m3
Rakennukset ovat käytännössä rakentamis-ajan alkuperäiskunnossa 70luvulla? Vanhaan osaan vaihdettuja ikkunoita ja ovia lukuunottamatta. Patterit yksilehtisiä jne.. Huone korkeus 3metrin luokkaa ja ilmastointi painovoimainen kellareita lukuunottamatta. Muutama ilmalämpöpumppu löytyy lähinnä viilenystä varten. Sijainti Vaikkapa Nivalassa
Energian kulutus lämpökeskuksen mittauksen mukaan on ollut:
2017 152mwh
2018 143mwh
2019 147mwh
2020 134mwh
Ja tarkoituksena olisi vielä koittaa laskea tuota vuosikulutusta 80-100mwh:n huitteille puhallusvillalla ja ikkuna/ ovi remonteilla näin ensi alkuun.
Kiitän ja kumarran :)
« Viimeksi muokattu: 30.10.21 - klo:16:57 kirjoittanut tomppeli »

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Vs: Wanhan kiinteistön lämmitysjärjestelmän uudistus
« Vastaus #1 : 30.10.21 - klo:16:58 »
Tervetuloa uudelleen foorumille.
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 35 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Noob” 2   NIVALA   (Pohjois-Pohjanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 44 °C -  menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -31 °C
- Vanhempi kellarik. 1955: Patterilämmitys, 15°C, 183 m2, 549 m3    22,8 W/m2   4,18 kW   10 943 kWh
- Vanhempi keskik. 1955: Patterilämmitys, 21°C, 183 m2, 549 m3       60,5 W/m2   11,08 kW   29 134 kWh
- Vanhempi ylink. 1955: Patterilämmitys, 21°C, 183 m2, 549 m3       77,2 W/m2   14,13 kW   34 860 kWh
- Uudempi kellarik. 1975: Patterilämmitys, 15°C, 95 m2, 285 m3       18 W/m2   1,71 kW   4 644 kWh
- 1975 32: Patterilämmitys, 21°C, 95 m2, 190 m3 65 W/m2   6,17 kW   16 345 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ      50 W/m2   37,27 kW   95 926 kWh

• Kiinteistö,  739 m2,  2217 m3       4,3 COP   36,41 kW   95 926 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,177 m3 / 50 °C   2,9 COP   1,15 kW   4 800 kWh
- Yhteensä         4,2 SCOP   37,6 kW   100 726 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -6 112 kWh   2,28 kW   94 614 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   94 537 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            35,00 kW   94 461 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      77 kWh
 Yhteensä   739 m2   128 kWh/m2   4,2 SCOP   35,0 kW   94 537 kWh

Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   37,6 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Lähes täysteho )   35,0 kW 

- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -28 °C
- Maasta kerätään          ( 4,2 COP)   26,9 kW   71 988 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä            22 550 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  77 kWh)   22 626 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa        2 928 kWh

Tarvitaan 4 kpl 236 m kaivoa. Kaivojen yläosassa 4 m vedetöntä ja 20 m maaporausta.   Poraussyvyys   236 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 236 metriä.   Putkea kaivossa yhteensä   472 m 

- Liitäntä pumpulta jakokaivolle.  Välimatka = 12 m. (Painehäviö 1,9 kPa)   2 kpl   PE90x8.2   24 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla painehäviö virtauksella 1,99 l/s (virtaus kaivoa kohden on 1,99 / 4 = 0,5 l/s = 30 l/min = 1791 l/h):
- Kaivo, painehäviö 0,5 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 2105 litraa      65 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,5 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 2626 litraa      36 kPa = 0,36 bar
 Tai vaakakeruulla:               
- kostea savi, 1902 m = 7 x 270 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,2 m. Vol 2815 litraa      21 kPa = 0,21 bar
...
Lämpökaivojen keskinäinen etäisyys laskelmassa on 25 metriä. Jos etäisyys jää pienemmäksi, tarvitaan syvemmät kaivot.
...
Tässä laskelmassa on oletettu, että ikkunat ja ulko-ovet vaihdetaan ja yläpohjien päälle lisätään puhallusvillaa.
Laskelmassa on paljon arvauspohjaisia lähtötietoja ja siksi laskelma ei ole kovinkaan luotettava.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

Poissa Noob

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 41
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Wanhan kiinteistön lämmitysjärjestelmän uudistus
« Vastaus #2 : 30.10.21 - klo:19:17 »
Kiitoksia jälleen kerran Tomppelille! Edellisestä projektista jäi todella hyvät kokemukset ja tulen raportoimaan tämän nykyisenkin saagan tänne jos ja kun kaupat tehdään ja saan tämän projektin vauhtiin, lähtökohdat energiasäästölle on tässä ainakin kohdillaan. ;D

Miten laskelmaan vaikuttanee jos lämpimän veden tekisi kokonaan vastuksilla olevilla kuumavesivaraajilla?

Kiinteistön putkistoverkkokin on siis mallia alkuperäinen ja mietin saneerausvaihtehdoksi pelkän kylmän veden vetämistä käyttö kohteille joissa se lämmitettäisiin lopuksi sähköisellä varaajalla= vähemmän putkisto vetoja ja lämpöhäviöitä matkalla.

4800kw tippuisi siis tuolla pois jolloin n.30kw:n tehoinen pumppu riittäisi vai oikaisenko nyt jossakin päätelmissäni?

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Vs: Wanhan kiinteistön lämmitysjärjestelmän uudistus
« Vastaus #3 : 30.10.21 - klo:21:26 »
...
Miten laskelmaan vaikuttanee jos lämpimän veden tekisi kokonaan vastuksilla olevilla kuumavesivaraajilla?
...
Käytin tässä laskelmassa aika pientä käyttöveden kututusolettamusta:
- Lämmin käyttövesi,   4 hlö, á 1200 kWh, varaajatilavuus 0,177 m3 / 50 °C   2,9 COP   1,15 kW   4 800 kWh/a

Vain tuolla 1,15 kW :lla tehon tarve laskisi.
Tulisiko rakennuksessa olemaan enemmän lämpimän käyttöveden kuluttajia, tai tulisiko sinne esimerkiksi poreamme?

Jos todellakin havaitset, että olen laittanut laskelmaan virheellisiä lähtötietoja, niin kerro niistä ja korjaan ne.
Lähtötiedot selviävät parhaiten tästä PDF -tulosteesta.

Voit myöskin laittaa lisätietoja yksityisviestinä tai sähköpostiinikin saa lähettää lisätietoja.
Yritettäisiin saada laskelma mahdollisimman totuudenmukaiseksi.