Lämpöässä V9.0 201GT, auttakaa säädöissä!!

[nilppa]

Moikka!
Eli ollaan muutettu maaliskuussa 2010 valmistettuun omakotitaloon jossa maalämpö. Täällä on lämpöässä V9.0 201GT.
Onkohan säädöt jotenkin pielessä tossa, kun touko-kesäkuulta sähkölasku oli 249€. :O Ja kun seuraillut, niin joka pv näin kesälläkin menee n.25kWh. En keksi muutakaan syytä isolle sähkönkulutukselle kun että tossa on säädöt väärin?
Tällä hetkellä ne on siis

Asetusarvot

Yöalennus v.    3
Minimiraja       15
Maksimiraja    35
Syyskuivaus    1
Vent. Kesäsulku 18
Varaaja Ylämin.  54
Varaaja Alamin.  34
Sähköyläero    10

L1 Käyrä
-20  =  31
   0  =  28
+20 =  21

Miten noitten säätöjen pitäisi siis olla? Lämmitys vesikiertoinen siis, ei pattereita. Pinta-ala n.120.
Ja pitääkö noi säädöt tehdä aina eri vuodenaikoina uusiks? Haluaisin mahdollisimman vähäisen sähkönkulutuksen, mutta silti että lämmintä vettä riittää. Kun mulle ei käyttöohjeista ees selvinnyt että mikä noista vaikuttaa käyttöveteen, vaiko kaikki? huoh..

Auttakaa tietämätöntä. Kiitän etukäteen.

[Matias]

Onhan tuo 25kwh/vrk kulutus pelkän maalämpökoneen?

Jos on niin vaikuttaisi että lämmittää vain sähkövastuksella.
Kuuluuko kompressorin käyntiääntä laisinkaan?

Jos ei ole kuulunut niin tarkista kompressorin moottorisuojakytkin,jos ko suoja on lauennut niin alkaa automaattisesti käyttää sähkövastuksia lämmitykseen.

Moottorisuojakytkimessä on musta ja punainen painike,noista musta pitää olla pohjassa ja punainen ylhäällä niin silloin on oikein,jos musta on ylhäällä niin moottorisuoja on lauennut.
Kuitataan painamalla musta painike pohjaan

[nilppa]

Moikka.
Kiitos vastauksesta.
En tosiaan oo huomannu kuuluuko ääntä, kun tonne "sähköhuoneeseen" mennään ulkokautta, ei kuulu sisälle nää. Mutta kävin siis kattomassa ja siinä oli kompressorin moottorinsuojakytkimiä 2, vihreä jossa lukee ON ja punainen jossa lukee OFF. Vihreä on pohjassa.?
Ja siis toi 25kWh oli kaiken kaikkiaan, mutta aika paljon siitä, koska vaikka mitään laitteita ei käytettäisi niin silti nousee tonne asti. jos käytetään muuta sähkölaitteita,niin voi olla vrk 30kWh.
Oliko noi säädöt suht ok?
En oikeen ymmärrä tota Venttiilin kesäsulkua, pitäiskö sen olla mahd. alhainen vai korkea? Ja muutkin luvut..

[Matias]

Ja siis toi 25kWh oli kaiken kaikkiaan, mutta aika paljon siitä, koska vaikka mitään laitteita ei käytettäisi niin silti nousee tonne asti. jos käytetään muuta sähkölaitteita,niin voi olla vrk 30kWh.

Jos kyseessä on asumiskäytössä olevan koko talon sähkönkulutus niin kyllä tuo 25-30kwh/vrk suht normaalilta vaikuttaa,toki jonkin verran saa kulutusta vielä alemmas mutta se vaatii sitten tarkempaa paikallista kartoitusta.
Esim meillä havahduttiin kun kesäajan sähkön kulutus oli n 24kwh/vrk 2 hengen huushollissa.
Kun uusittiin 20v vanhat kylmäkalusteet niin keskimääräinen kulutus laski nykyiseen 20 kwh/vrk.

Asetusarvot

Yöalennus v.    3
Minimiraja       15
Maksimiraja    35
Syyskuivaus    1
Vent. Kesäsulku 18
Varaaja Ylämin.  54
Varaaja Alamin.  34
Sähköyläero    10

L1 Käyrä
-20  =  31
   0  =  28
+20 =  21

Miten noitten säätöjen pitäisi siis olla? Lämmitys vesikiertoinen siis, ei pattereita. Pinta-ala n.120.
Ja pitääkö noi säädöt tehdä aina eri vuodenaikoina uusiks? Haluaisin mahdollisimman vähäisen sähkönkulutuksen, mutta silti että lämmintä vettä riittää. Kun mulle ei käyttöohjeista ees selvinnyt että mikä noista vaikuttaa käyttöveteen

Kyllä nuo säädöt suht kohillaan on,ehkä Varaaja ylämin asetusta kannattaisi kokeilla laskea esim arvoon 50 ja seurailla miten lämmin käyttövesi riittää.
Toi ylämin asetus pitää käyttövesi (ylä)varaajan lämpötilan asetetussa lämpötilassa joka on nyt 54C,kun asetusta alentaa niin sähkönkulutus alenee mutta käyttöveden määräkin alenee.
Siksi sopiva arvo on haettava kokeilemalla.

Näin kesäaikaan ei juurikaan kannata muita asetuksia muutella koska niiden vaikutus näkyy vasta talvella lämmityskaudella.

Kannattaa sitten tehdä jonkinlaista kirjanpitoa jos/kun muutat asetuksia että tiedät mikä asetus oli ennen muutosta ,siten homma pysyy hallinnassa ja muutettu asetus on helppo palauttaa alkuperäiseen tai edelliseen jos toivottua vaikutusta ei saavuteta


Tässä ketjussa infoa Lämpöässä v9 asetuksista ja niiden vaikutuksista
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2218.msg23523#msg23523

[Tipi]

Asetusarvot

Yöalennus v.    3
Minimiraja       15
Maksimiraja    35
Syyskuivaus    1
Vent. Kesäsulku 18
Varaaja Ylämin.  54
Varaaja Alamin.  34
Sähköyläero    10

L1 Käyrä
-20  =  31
   0  =  28
+20 =  21

Miten noitten säätöjen pitäisi siis olla? Lämmitys vesikiertoinen siis, ei pattereita. Pinta-ala n.120.
Ja pitääkö noi säädöt tehdä aina eri vuodenaikoina uusiks? Haluaisin mahdollisimman vähäisen sähkönkulutuksen, mutta silti että lämmintä vettä riittää. Kun mulle ei käyttöohjeista ees selvinnyt että mikä noista vaikuttaa käyttöveteen, vaiko kaikki? huoh..

Auttakaa tietämätöntä. Kiitän etukäteen.

Ylämin. arvoa kannattaa alentaa. Asetukset näyttäisivät olevan muuten ok.

Tällaisia arvoja voisi kokeilla:

 Kesällä, kun lämmitystarve on vähäinen:
- Ylämin. 50°C
- Alamin 38°C, (mikäli lämmin vesi ei riitä, niin korota ainoastaan tätä arvoa aste kerrallaan)

Lämmityskaudella
- Ylämin. 50°C
- Alamin. 34°C, (tarvittaessa voi jopa alentaa)

Eli tarkoituksena on saada lämpöpumppu käynnistymään ja pysähtymään alavaraajan ohjaamana.

[nilppa]

Kiitos teille vastauksista. Vielä olisin kysynyt, mikä tuo venttiilin kesäsulku on? Tulisiko siinä olla mieluummin alhaisempi vai korkeampi lukema?
Niin ja pitääkö näitä säädellä talvella uudestaan? Vai vaan noita varaajan säätöjä?

[Matias]

 

mikä tuo venttiilin kesäsulku on?

Lattialämmityksen pysäyttäminen kesäaikana.

Jos asetuksena on esim "Kesäsulku 18" niin automatiikka ajaa lämpöjohtoverkon shunttiventtiilin kiinni silloin kun ulkolämpötila ylittää +18C.

Tämä kesäsulku toimintalämpötila on muuteltavissa ja sen voi myös estää Oumanin asetuksista

Ajatuksena kaiketi että kun ulkona on tarpeeksi lämmintä ei talon lämmitystarvetta enää ole niin shunttiventtiili ajetaan kiinni eikä lattiaan silloin mene lämmitysvettä

Oumanin manuaalista:
Ulkolämpötilaraja, jossa säädin ajaa venttiilin/ venttiilit
kiinni. Tehdasasetuksena on, että vain L1 piirin venttiili
sulkeutuu.

Niin ja pitääkö näitä säädellä talvella uudestaan?

Kesäsulku poistuu automaattisesti kun ulkolämpötila laskee alle asetusarvon,eli ei tartte talvella itse säätää.

Talviaikana säätöä tarvitaan lähinnä silloin jos sisälämpötila ei ole (tai pysy) sopivana ja jos lämpimän käyttöveden piisallisuuden kanssa tulee ongelmia.

Kun mulle ei käyttöohjeista ees selvinnyt että mikä noista vaikuttaa käyttöveteen, vaiko kaikki? huoh

Lämpöässän v-malleissa taitaa oli kaksi käyttöohjetta,toinen lämpöpumpulle ja toinen Oumanin lämmösäätäjälle ja sen asetuksille.

Tässä linkissä 201GT säätimen käyttöohje

http://ladev.kepit.fi/sites/lampoassa.fi/files/201gt_kasikirja_kevyt.pdf

[Renoo]

Seuraavaksi kannattaa tarkistaa Oumanin valikoista seuraavat asiat ja merkata ne paperille ylös ja laita ne vaikka tänne:


Kompressorin käyntiaika
Sähkövastuksen käyntiaika


Tämän jälkeen katsot vastaavat lukemat parin päivän päästä uudelleen.


Toinen vaihtoehtohan on istua pumpun vieressä ja kuunnella kun se lähtee käyntiin, jos kompura käy niin sen kyllä kuulee, jos sähkövastus lämmittää niin kuuluu vain pieni sihinä.


Tämän lisäksi kirjaudut sähköyhtiösi verkkosivuille ja katsot yhtiösi toimittaman sähkön kulutusraportin päivä ja kuukausitasolla, suurin osa yhtiöistä tarjoaa hienoa tuntipohjaista käppyrää, laita vaikka jokunen päivä tänne kuvina mistä näkee tuntikohtaisen käyrän niin pohditaan mistä se sähkönkulutus johtuu.

[seppaant]

Seuraavaksi kannattaa tarkistaa Oumanin valikoista seuraavat asiat ja merkata ne paperille ylös ja laita ne vaikka tänne:


Kompressorin käyntiaika
Sähkövastuksen käyntiaika


Tämän jälkeen katsot vastaavat lukemat parin päivän päästä uudelleen.

Lisäksi katso kaikki muutkin mittausarvot mitkä Oumanista löytyy

ATS

[Opos]

Meillä LÄ Vsi 10 ja kesäisin vain märkätiloja lämmitetään. Carunan graafien mukaan kaikki sähkönkulutus n. 12kwh vrk kun talo tyhjillään. Kun ollaan kotosalla niin 15-25kwh riippuen saunotaanko. Siihen nähden tuo 25kwh on aika paljon. Toki riippuu paljon sähkölaitteista.

[Renoo]

Moikka!
Eli ollaan muutettu maaliskuussa 2010 valmistettuun omakotitaloon jossa maalämpö. Täällä on lämpöässä V9.0 201GT.
Onkohan säädöt jotenkin pielessä tossa, kun touko-kesäkuulta sähkölasku oli 249€. :O Ja kun seuraillut, niin joka pv näin kesälläkin menee n.25kWh. En keksi muutakaan syytä isolle sähkönkulutukselle kun että tossa on säädöt väärin?

Nyt kun ollaan kesässä niin mikäli pumppu käyttää kompressoria lämmitykseen (eikä vian takia mene vastuksella) niin oli pumppu missä vain säädöissä niin se ei selitä isohkoa kulutusta.


Meillä kun on sama pumppu niin pumppu käy noin 1h vuorokaudessa, että saa tuotettua käyttöveden sekä pesu/sauna/khh lattialämmityksen.


Täältä foorumilta löytyy minun testejä siitä, mitä vaikuttaa 1 asteen ero varaajan lämmöissä koneen ottotehoon, se on luokkaa 50-70w per aste.


Eli jos kone käy 1h vuorokaudessa vaikka ylämin 45 asetuksella ja kuluttaa 3,5kWh energiaa. Jos nostetaan ylämin 50 arvoon niin kone ottaa tämän jälkeen noin 3,8kWh vuorokaudessa. Mitättömiä eroja siis nyt kesällä.

[Päiväkummun mies]

Mutta kävin siis kattomassa ja siinä oli kompressorin moottorinsuojakytkimiä 2, vihreä jossa lukee ON ja punainen jossa lukee OFF. Vihreä on pohjassa.?

Eli onko toinen moottorisuojakytkin vihreällä ja toinen punaisella? Laita se punaisella oleva vihreäksi?

[nilppa]

Eli onko toinen moottorisuojakytkin vihreällä ja toinen punaisella? Laita se punaisella oleva vihreäksi?

Eli siis siinä "kompressorin moottorinsuojakytkin" kohdassa on kaksi nappia, toinen on väriltään vihreä ja napissa lukee ON, toinen nappi on väriltään punainen ja siinä lukee OFF. Eli jos punainen on pohjassa niin moottorinsuojakytkin on pois päältä ilmeisesti. Ja nyt on vihreä pohjassa eli se on päällä. Pitääkö sen olla niin?

[Tipi]

Vihreän napin kuuluu olla pohjassa normaali tilanteessa.

[Lämäri]

Meilla on ylaminimi 10 astetta vahemman ja ala muistaakseni 32. Poreamme ja suihkut saavat nailla arvoilla riittavasti lamminta vetta. Kulutus 10-15 kw paivassa.

[nilppa]

Moikka.
Kertokaas minkälaiset säädöt teillä on näin talvella?
Kaikki sanoo aina, että maalämpö talossa on edulliset kustannukset.. mutta mun mielestä tää asuminen ei juurikaan poikkea sähkölämmitys talossa asumisesta? Mä taas veikkaan, että on tuo lämpöässän säädöt pielessä..
Kesällä teiltä neuvoa kyselin, kun kulutus oli 25-30kWh/vrk, ja sain kun sainkin lämpöässän asetusarvoja säätämällä pudotettua kulutuksen 10-20kWh/vrk.. nyt taas menee sellasta 30-50kWh/vrk vaikka ulkona ei vielä ole edes pakkasia kun max 5 astetta..
Ja yllätys yllätys olen kadottanut sen lapun mihin laitoin aiemmat lukemat ylös.. huoh..

[seppaant]

Kertokaas minkälaiset säädöt teillä on näin talvella?
Kaikki sanoo aina, että maalämpö talossa on edulliset kustannukset.. mutta mun mielestä tää asuminen ei juurikaan poikkea sähkölämmitys talossa asumisesta? Mä taas veikkaan, että on tuo lämpöässän säädöt pielessä..
Kesällä teiltä neuvoa kyselin, kun kulutus oli 25-30kWh/vrk, ja sain kun sainkin lämpöässän asetusarvoja säätämällä pudotettua kulutuksen 10-20kWh/vrk.. nyt taas menee sellasta 30-50kWh/vrk vaikka ulkona ei vielä ole edes pakkasia kun max 5 astetta..
Ja yllätys yllätys olen kadottanut sen lapun mihin laitoin aiemmat lukemat ylös.. huoh..

Minulla on ollut viimeiset viisi vuotta kesät talvet samat säädöt, ainoana poikkeuksena että LJ-pumppu on kesällä 1-asennossa ja talvella 2-asennossa.
Lämpöpumppu on V7.0 201Gt
Talo vuodelta 1975
150m2
Patterilämmitys.

Keskimääräiset vrk-kulutukset
Heinäkuussa: MLP 5,1, taloussähkö 7,7, summa 12,8 kWh/vrk
Joulukuussa: MLP 18,3, Taloussähkö 8,7, summa 27,0 kWh/vrk

Tämänhetkiset asetusarvot:
Ylä_min 43
Ylä_ero 4
Ala_min 30
Ala_ero 7
Sähkövastus_ero 4
Kesä seis 15
Max 50
min 15

Mitkä ovat sinulla tämänhetkiset asetusarvot?
Mitkä ovat Lataus-, tulistus- ja lämmönjakopumpun tehoasetukset?
Ylä_ero ja Ala_ero löytyvät huoltovalikosta, mihin pääsemiseksi tarvittava salasana on 1324

Valinta
  -Huoltotila
      -Maalämmitys
         - Täysteho (Osateho)
            -> .......



ATS

[AXN]

Taustatietona kiinnostaa 2010 rakennetun talon ilmanvaihto: koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla. Miten paljon ilmanvaihtokoneen mahdollinen sähköinen esi- ja jälkilämmitys osallistuu talon lämmittämiseen? On mahdollista, että talon lämmönkulutus toteutetaan ilmanvaihtokoneella "suorana sähkölämmityksenä" ja maalämpöpumppu toimii "lämminvesivaraajana".

Miten korkeaksi huonelämpötila on asettunut?

Itsellä on suurin piirtein saman ikäinen V10.5. Ainakin maapiirin mutasihti kannattaa puhdistaa ellei ole jo puhdistettu.

[nilppa]

Minulla on ollut viimeiset viisi vuotta kesät talvet samat säädöt, ainoana poikkeuksena että LJ-pumppu on kesällä 1-asennossa ja talvella 2-asennossa.
Lämpöpumppu on V7.0 201Gt
Talo vuodelta 1975
150m2
Patterilämmitys.

Keskimääräiset vrk-kulutukset
Heinäkuussa: MLP 5,1, taloussähkö 7,7, summa 12,8 kWh/vrk
Joulukuussa: MLP 18,3, Taloussähkö 8,7, summa 27,0 kWh/vrk

Tämänhetkiset asetusarvot:
Ylä_min 43
Ylä_ero 4
Ala_min 30
Ala_ero 7
Sähkövastus_ero 4
Kesä seis 15
Max 50
min 15

Mitkä ovat sinulla tämänhetkiset asetusarvot?
Mitkä ovat Lataus-, tulistus- ja lämmönjakopumpun tehoasetukset?
Ylä_ero ja Ala_ero löytyvät huoltovalikosta, mihin pääsemiseksi tarvittava salasana on 1324

Valinta
  -Huoltotila
      -Maalämmitys
         - Täysteho (Osateho)
            -> .......



ATS

Eli siiställaiset arvot on nyt:

Yöalennus 3
Minimiraja 25
Maksimiraja 40
Syyskuivaus 1
Vent. Kesäsulku 20
Varaaja Ylämin 55
Varaaja Alamin 45
Sähköyläero 10 

Sitten kävin siellä huoltotilassa, jossa oli

Varaaja yläero 6
Varaaja alaero 6

[Tipi]

Varaajan asetusarvot ovat liian korkeat, varsinkin lattialämmitystaloon. Nykysillä asetuksillasi lämpöpumppusi kulutus on maksimissaan, sekä kompressorin käyttöikä lyhenee. Kannattaa vaihtaa ainakin seuraavat asetusarvot, ja seurata muutosten vaikutusta kulutukseen.

- Varaaja Ylämin. 55=>45
- Varaaja Alamin. 45=>40

Huoltovalikosta
- Alaero 7
- Yläero 4

[seppaant]

Varaaja Ylämin 55
Varaaja Alamin 45
Sähköyläero 10 

Sitten kävin siellä huoltotilassa, jossa oli

Varaaja yläero 6
Varaaja alaero 6

Nuo nykyiset asetusarvot ovat aivan liian korkeat.
Ylä min 55 ja ylä ero 6 tarkoittaa sitä että kone käynnistyy ylävaraajan lämpötilan laskiessa alle 52C ja pysähtyy lämpötilan noustua yli 58C.
Näin korkeaan lämpötilaan pääsemiseksi pelkästään kompressorilla on jo haasteellista etenkin jos tulistuksen säätö ei ole optimistissa.

Ala min 45 tarkoittaa sitä että alavaraaja käy lämpötila-alueella 45 - 50C, mikä on niin korkea, että minulla vanhassa patteritalossa tarvitaan näin lämmintä vettä vasta ulkolämpötilan laskiessa lähemmäs -30C pakkaseen.


Ennen kuin teet mitään muutoksia pitää sinun istua koneen vieressä ja katsoa käyntijakson lopulla vähän ennen kompressorin pysähtymistä kaikki ne vähät mittausarvot, jotka Ouman 201GT:stä löytyy.
Mittauksiin pääsee helpoimmin kun painaa ensin "+" näppäintä ja sen jälkeen voi mittauksia selata "Nuoli ylös/alas" näppäimellä.
- LJ1 Menovesi
- Ulkolämpö
- Varaaja ylä
- Varaaja ala
- Kuumakaasu
- Kompr aika
- Sähköv aika

Sitten kun olet saanut nuo yllämainitut lämpötilat
-pudota Ylä min 55->45
-           Ylä ero 6 -> 4
Nyt ylävaraaja toimii lämpötila-alueella 43 - 47C.

-Pudota Ala min 45 -> 30
- Ala ero 6 <-> 6
Alaminimiä ei tätä matalampaan arvoon saakaan.
Nyt kone käy lämpötila-alueella 30 - 35C ja vasta pakkasten kiristyessä nostaa käyrän ohjaamana automaattisesti alavaraajan lämpötilaa.

Muutaman käyntikerran jälkeen lue uudelleen kaikki mittaukset käyntijakson lopulla.

Tämän jälkeen mietitään mitä seuraavaksi tehdään.

ATS

[nilppa]

Kiitos paljon vastauksista.
Onko noi muut arvot sitten kohillaan paitsi ne varaajan arvot?
Eilen katoin ne mittausarvot n.klo 18 ja äsken katoin ne uusiks, ja ne oli näin:

Keskiviikko klo 18                              Torstai klo 17

LJ1 Menovesi  25                                LJ1 Menovesi   25
Ulkolämpö       6                                 Ulkolämpö        6
Varaaja Ylä     55                                Varaaja Ylä     54
Varaaja Ala     54                                Varaaja Ala     50
Kuumakaasu  87                                 Kuumakaasu   43
Kompr. Aika   7059                             Kompr. Aika    7061
Sähköv Aika    1                                 Sähköv Aika     1

[seppaant]

Keskiviikko klo 18                              Torstai klo 17

LJ1 Menovesi  25                                LJ1 Menovesi   25
Ulkolämpö       6                                 Ulkolämpö        6
Varaaja Ylä     55                                Varaaja Ylä     54
Varaaja Ala     54                                Varaaja Ala     50
Kuumakaasu  87                                 Kuumakaasu   43
Kompr. Aika   7059                             Kompr. Aika    7061
Sähköv Aika    1                                 Sähköv Aika     1

Näin korkeilla alavaraajan lämpötiloilla pitäisi kuumakaasun olla huomattavasti lämpimämpää.
Kompressori ei todennäköisesti ole ollut käynnissä.
Ota mittausarvot kompressorin käydessä, käyntijakson loppupuolella.

ATS

[nilppa]

Sitä kompressorin käyntiääntä ei kuule sisään, kun se on tuolla paikassa mihin mennään ulkoa. Mutta äsken sähkönkulutuksesta (hieman yli 4kWh) (meillä sellainen reaaliaikainen sähkönkulutusmittari seinällä) huomasin, että se oletettavasti onpi päällä. En ihan ehtinyt sinne kun se sammu.. mutta kävin heti mittaamassa arvot ja näin:

LJ1 Menovesi 25
Ulkolämpö      6
Varaaja Ylä   55
Varaaja Ala   54
Kuumakaasu 79
Kompr. Aika  7061
Sähköv aika  1

[seppaant]

LJ1 Menovesi 25
Ulkolämpö      6
Varaaja Ylä   55
Varaaja Ala   54
Kuumakaasu 79
Kompr. Aika  7061
Sähköv aika  1

Nämä arvot ovat edelleen kompressorin jo pysähdyttyä.
Olisi ollut mielenkiintoista nähdä kuinka kuumana kuumakaasu todella käy.

Mutta tee kuitenkin nuo aiemmin ehdottamani muutokset ja katsotaan sitten miltä näyttää.

ATS

[nilppa]

No nyt mä just äsken ehdin sinne kun se oli käynnissä.. (tai ainakin siis kuului sellanen hurina, joten oletan sen olleen käynnissä   ja sähköä meni 4kwh..) Ehin just kirjottaa nää ylös ennen ku se hurina sammu..

Ja kuumakaasu oli siis 90.
Katoin vielä sammumisen jälkeen niin oli 90. En tiedä meninkö liian myöhään?

[seppaant]

Ja kuumakaasu oli siis 90.
Katoin vielä sammumisen jälkeen niin oli 90. En tiedä meninkö liian myöhään?

90C on ihan tolkullinen arvo.
Olitko jo mahdollisesti pudottanut asetusarvoja?

ATS

[nilppa]

90C on ihan tolkullinen arvo.
Olitko jo mahdollisesti pudottanut asetusarvoja?

ATS

En siis ollut vielä pudottanut niitä..
nyt aion mennä pudottamaan.

[seppaant]

No nyt mä just äsken ehdin sinne kun se oli käynnissä.. (tai ainakin siis kuului sellanen hurina, joten oletan sen olleen käynnissä   ja sähköä meni 4kwh..) Ehin just kirjottaa nää ylös ennen ku se hurina sammu..

Ja kuumakaasu oli siis 90.
Katoin vielä sammumisen jälkeen niin oli 90. En tiedä meninkö liian myöhään?

Katselin vanhoja muistiinpanojani, niin näyttäisi että 90C on liian pieni arvo.

Koneesi pysähtyi "Alaosan maksimirajaan" joka on ulkolämpötilasta riippuen 53 - 55C ja näillä ilmoilla pitäisi olla n. 54C.
Minulla 90C kuumakaasun lämpötila saavutetaan jo alavaraajan lämpötilalla n.41C
Alavaraajan lämpötilalla 54C minulla pitäisi kuumakaasun olla n.115C.

Katso vielä kaikki lämpötilat käyntijaksolla muutamassa eri pisteessä. (Tämä edellyttää tovin asumista pannuhuoneessa)
Samoin kiinnostaa koneen ottama teho
- Katso paljonko talon kokonaisteho muuttuu koneen käynnistyessä ja pysähtyessä.

ATS

[nilppa]

Vaihdoin ne varaajan asetukset mutta ei oikeen tullut enää lämmintä vettä niin muutin niitä vielä hieman, eli nyt on varaaja ylämin 50 ja alamin 34.
Katsotaan kuinka lähtee tästä..
Olisin vielä halunnut kysästä, jos joku haluaa/jaksaa alkaa sepostamaan että mikä noista niinkun vaikuttaa mihinkin, tarkoittaa mitä?  Olen siis kyllä monesti lukenut noi käyttöohjeet, uskokaa tai älkää.

Eli siis Varaaja ylämin ja Varaaja alamin ilmeisesti vaikuttaa tuohon käyttöveden lämpötilaan, eli mitä tulee hanasta?
Mitähän tuo pelkkä minimiraja / maksimiraja sitten on? Onko se se vesi, joka kulkee lattian alla? Näin olen ainakin käsittänyt, mutta voin tietenkin olla väärässä.
Ja kuuluiko ne sähköyläero / -alaero juurikin tuohon varaajaylä/alaminiin? Ja mikähän on sitten tuo sähköyläero?

Jos joku jaksaa vielä näihin vastata niin olis ehkä hieman kärryillä..
Ainiin, ja siis vielä typerä kysymys, eli onko se niin että jos Varaaja Ylämin on esim. 50 niin hanasta ei silloin sen lämpimämpää vettä tule?

Olisi ehkä helpompi itsekin käsittää näitä säätöjä ym. jos ensin avaisi vähän näitä, kun ei tuo itseopiskelu oikein tuota tulosta..

[Tipi]

Lämpöpumppusi varaajan tilavuus on 420L, ja tuo tilavuus on lämmitysverkoston vettä. Käyttövesi lämpeää kierukkaputken sisällä, joka kulkee alhaalta ylös tuon vesivaraajan läpi. Tällöin käyttöveden lämpötila ei voi nousta yli varaajan ylälämpötilan.

Älä nosta Ylämin. arvoa ainakaan yli tuon 50°C lämpötilan (mieluummin saisi olla <50), koska tällöin kompressori paahtaa koko varaajan melkein tasalämpöiseksi huonolla hyötysuhteella. Mikäli lämmin vesi ei riitä, niin korota Alamin. arvoa.

Riitäisikö lämmmin vesi, jos kokeilisit esim. seuraavia arvoja?

- Ylämin. 45°
- Alamin. 38°

[Matias]

Mitähän tuo pelkkä minimiraja / maksimiraja sitten on? Onko se se vesi, joka kulkee lattian alla?

Lattiassa kiertävän veden lämpötila säätyy lämpökäyrän ohjaaman shunttiventtiilin avulla.Yleensä L1 menovesi nimellä.
Muistaakseni tuon L1 menoveden lämpötilaan on mahdollista asettaa minimi ja maksimilämpötilat,ainakin lattialämmitystaloissa

Olisin vielä halunnut kysästä, jos joku haluaa/jaksaa alkaa sepostamaan että mikä noista niinkun vaikuttaa mihinkin, tarkoittaa mitä?  Olen siis kyllä monesti lukenut noi käyttöohjeet, uskokaa tai älkää.

Pumppu käynnistyy ja pysähtyy usean mittausanturin asetuksien mukaan siis tilanteesta riippuen käynnistys voi tapahtua ylämin,alamin tai lämpökäytän ohjaamana.

Noissa antureissa on ylävaraajan (=kuuman käyttöveden) osalta sellainen prioriteetti että Ouman pyrkii aina pitämään ylävaraajan minimilämpötilan tuollaisen kaavan mukaan
"Pumppu käynnistyy YLÄ-min miinus puolet YLÄ-erosta"
Eli jos ylämin on 54C ja yläero on 6C niin pumppu käynnistyy kun ylävaraan anturin Mitt9 kohdalla veden lämpötila laskee 51 asteeseen tai sen alle.

Ylävaraajan Mitt9 ohjaamana pumppu pysähtyy seuraavan kaavan mukaan
"Pumppu pysähtyy YLÄ-min plus puolet YLÄ-erosta."
Eli jos ylämin on 54C ja yläero on 6C niin pumppu pysähtyy kun Mitt9 kohdalla veden lämpötila on noussut 57 asteeseen jos alavaraajan tai lämpökäyrän pyytämät lämpötilat on saavutettu.
Jos noista alavaraajan ohjauksista toinen tai molemmat pyytää edelleen lisää lämpöä niin kompressori käy niin kauan kunnes ne on saavutettu.
Tällöin ylävaraajan lämpötila voi nousta huomattavasti korkeammaksi kuin ylämin pysäytysarvo,ehkä johonkin 90C tienoille jolloin ylävaraajan maksimilämpötila on saavutettu.

Normaalisti pakkasilla ylävaraajan lämpötila pysyy tuon ylämin asetuksen yläpuolella koska alavaraajasta kuluu enemmän lämpötehoa joten käyntiaikaa tulee enemmän kompressorille.

Tuo ylämin asetus on siis enempi kesäajan ja lauhojen kelien asetus jolla pidetään minimilämpö ylävaraajassa.
Käytännössä lauhoilla keleillä lämmitystarve on vähäistä niin kompressori siirtyy ylämin ohjaukselle ja koska tulistinvaihtimen lämmitysteho on n 20% ja ylävaraaja lämpiää vain sillä lämpöteholla niin alavaraajan lämpö nousee helposti korkeammaksi kuin alavaraajan Mitt10 alamin tai lämpökäyrän asetus ovat.
Tämä johtuu alavaraajaa lämmittävän lauhduttimen suuremmasta tehosta (n80%) ja koska lämmönkulutus alavaraajasta on vähäistä.

Tuosta korkeammasta alavaraajan lämpötilasta on sikäli hyötyä että myös se osallistuu käyttöveden lämmitykseen koska käyttövesikierukka lämpiää ensin alavaraajassa ja loppulämmittys sitten ylävaraajassa ks seppaantin piirros liitekuvana alaosassa.

Jos kuuma käyttövesi ei riitä niin helpoin konsti on nostaa ylämin arvoa siihen astemäärään että kuuma käyttövesi alkaa riittämään.Lämpöpumpussa kyllä tehoa riittää

Lainailin tuosta seppaantin viestistä muutamia kohtia ja tässä olisi koko viesti,sisältäen myös alavaraajan ohjauksen havainnollistamisen

Keräsin seuraavaan vanhoista viesteistäni uuden V-mallin säädön pääperiaatteita. Uudet V-mallit tuli markkinoille v.2007 alkupuolella.

Uuden V-mallin säädön pääperiaateet:

Alaosa:

ALA-min pienimpään arvoonsa = 30C, tällöin lämmityskaudella käyrä ohjaa pumpun käyntiä ja lämpimämmillä ilmoilla pumpun käyntiä ohjaa ALA-min.
ALA-ero: Aloita arvolla 7C.
Pumppu pysähtyy kun alaosan lämpötila on ALA-min +alaero tai käyrä + 5C
Käynnistyy kun alaosan lämpötila on pysähtymislämpötila miinus ALA-ero
Otetaan esimerkki
Ulkoilma -10C
Menovesi +35C
Pumppu pysähtyy 35C+5C=40C (alaosan lämpötila)
Pumppu käynnistyy 40C-7C= 33C (alaosan lämpötila)
Huomaa pumppu käynnistyy vasta kun alaosan lämpötila on 2C menovettä kylmempi. Tämä onnistuu, koska alaosan mittausanturin yläpuolella on lämpimämpää vettä kuin mitä mittari näyttää.

Jos ALA-eroa kasvatetaan suuremmaksi tämä lämpöreservi ei riitäkään vaan nelitieventtiili alkaa ottamaan yläosan kuumaa vettä lämmön jakopiirin käyttöön. Normaalikäytössa tämä ei ole suotavaa. Jos on ongelmia yläosan lämpiämisen kanssa, niin silloin ei missään tapauksessa kannata käyttää yläosan vettä talon lämmittämiseen!!!!!

Minulla 7C:een ALA-ero:n kärsii mutta 8C on liikaa. 4-tieventtiilin asento on tällöin n. 70-80%. Tämä raja-arvo on tietenkin jossain määrin pumppukohtainen.
Tämä raja-arvo selviää ajamalla eri ALA-eron arvoilla ja seuraamalla 4-tieventtiilin asentoa ja putkien lämpötiloja.

Yläosa:

Pumppu käynnistyy YLÄ-min miinus puolet YLÄ-erosta
Pumppu pysähtyy YLÄ-min plus puolet YLÄ-erosta.
Esimerkki:
YLÄ-min 50C
YLÄ-ero 6C
Pumppu käynnistyy 50C - 3C = 47C (yläosan lämpötila)
Pumppu pysähtyy 50C + 3C = 53C (yläosan lämpötila)

Minulla on
YLÄ-min 50C
Ylä-ero 4C
Näin pieni YLÄ-ero jotta pumppu kävisi mahdollisimman vähän aikaa yläosan ohjaamana.

Pumpun käyntihän on usein ns. sekakäyntiä.
Pumppu käynnistyy siitä käynnistyskriteeristä, mikä ensimmäisenä tulee voimaan ja pysähtyy siitä pysähtymiskriteeristä, mikä viimeksi poistuu

Tulistuksen säätö

Tulistuksen säätämiseksi  tulee asentaa tulistimelta varaajaan menevään putkeen lämpömittari (ja mielellään myös varaajasta tulistimelle menevään putkeen) Tavallisen digitaalisen lämpömittarin anturi putkeen kiinni ja eristetään hyvin. Tulistuksen säätöventtiiliin pitää rakentaa jonkinlainen asteikko, jotta jäljestäpäinkin tietää missä asennossa venttiili on ollut ja voi palata takaisin hyväksi havaittuun venttiilin asentoon.

Ja sitten pari sanaa tulistuksen säädöstä.
Vielä tähdennän sitä, että kakki toimenpiteet ja niiden vaikutukset pitää kirjoittaa muistiin, koska kohta ei muista mitä on tullut tehtyä.

Tulistuslämpötilan säädön pääperiaate on:
Varaajan yläosaan menevän veden lämpötila pitäisi olla parin minuutin kuluttua käynnistyksestä n. 5C korkeampi kuin mitä on yläosan pysäytysraja.
Perusteluita:
Jos yläosaan ajetaan kylmempää vettä kuin pysäytysraja niin eihän sitä silloin saavuteta. Tai saavutetaan vasta sitten kun alaosakin on lämmennyt lähelle yläosan pysäytysrajaa.
Tämä n.5C lämpötilaero pysäytysrajaan tulee siitä että putki kulkee varaajan ala- ja yläosan läpi yläosan yläosaan. Lämpötilatasoista riippuen tulistusvesi mittausteni mukaan jäähtyy jopa 5- 8C ennenkuin se pääsee varaajan yläosaan.

Lisäksi on otettava huomioon varaajan yläosan toiminnan pitkät aikaviiveet.
Tulistustehohan on n. 20% lämpöpumpun antotehosta.
V9:llä tulistusteho on siten n.1,8 kW.
Jos tulistimelle menevän ja sieltä lähtevän veden lämpötilaero on esim 20C, on tulistusvirtaus 21 ml/s (=1,3 l/min) !!!
Yläosan lämpötila-anturin yläpuolella on vettä 80 l. Kestää yhden tunnin kunnes tulistimelta lähtevä vesi saavuttaa lämpötilamittauksen. Koko yläosan veden (140 l) yhteen kierrokseen kuluu aikaa lähes kaksi tuntia.

ATS

[seppaant]

"nilppa" missä mennään?

ATS

[Risto]

Huomenta kaikille!

Liittyy samaan laitteeseen (vanha V9) niin saa varmaan kirjoitella pienen kysymyksen jatkoksi?
Päteekö tämä periaate, että mieluusti alaosan ohjaamana pitäisi saada kone käynnistymään pelkästään lämmityskaudella?
Meillä ainakin tällaisella nollakelillä tulee käynnistyksiä todella paljon enemmän ja lyhyitä käyntiaikoja verrattuna että antaa sovinnolla käynnistyä yläosan ohjaamana!
Annanko olla vain sovinnolla alaminin niin alhaalla että käyrä tarvittaessa nostaa ja käynnistykset tapahtuu yläosan ohjaamana?
Kunhan saan sopivan pätkän niin laitan käyrää ja asetukset näkyville...

Risto

edit. olikin uutta V9:iä koskeva ketju... jos häiritsee niin voi siirtää

[Amatööri123]

Terve,

Kiitos vinkeistä. Minulla on lämpöässä V9 201gt (2011 malli). Jos lasken YLÄ-min 45°C ja YLÄ-ero 4 maksimi lämpötila on 47°C eikö tällöin käyttövedessä ole legionella bakteeri vaara?

Yt. Amatööri

[seppaant]

Kiitos vinkeistä. Minulla on lämpöässä V9 201gt (2011 malli). Jos lasken YLÄ-min 45°C ja YLÄ-ero 4 maksimi lämpötila on 47°C eikö tällöin käyttövedessä ole legionella bakteeri vaara?

L-Ässässä lämpö varastoidaan ala- ja ylävaraan vedessä mikä on samaa vettä kuin on lämmönjakopiirissä.
Käyttövesi lämmitetään varaajissa olevassa kierukassa.
Kierukan tilavuus on vain muutamia litroja ja käyttövettä käytettäessä vesi vaihtuu nopeasti eikä ole pitkään seisovaa puolilämmintä vettä missä legionella voisi lisääntyä.
Ei siis ole legionellan vaaraa.

Toisin on niissä lämpöpumpuissa missä käyttövesi varastoidaan tyypillisesti 180 litran säiliössä missä vesi vaihtuu hitaasti
Näissä on olemassa mahdollisuus legionellan esiintymiseen

ATS

[Amatööri123]

Kiitos vastauksesta. Vielä mietin missä vika kun suihkussa ollessa aluksi tulee lämmintä vettä kunnes se viilenee suhteellisen nopeasti. Kun hanan sammuttaa ja laittaa uudelleen päälle pian tulee taas lämpimämpää vettä kunnes se haalenee taas. Eli Veden saa hetkellisesti uudelleen lämpimäksi kun sammuttaa hanan ja laittaa uudelleen päälle.

[Amatööri123]

Vai liittyykö tämä ennemminkin tulistimen väärään asentoon/lämmittää liian hitaasti tms?

[seppaant]

Vielä mietin missä vika kun suihkussa ollessa aluksi tulee lämmintä vettä kunnes se viilenee suhteellisen nopeasti. Kun hanan sammuttaa ja laittaa uudelleen päälle pian tulee taas lämpimämpää vettä kunnes se haalenee taas. Eli Veden saa hetkellisesti uudelleen lämpimäksi kun sammuttaa hanan ja laittaa uudelleen päälle.

L-Ässässä käyttövesi lämmitetään varaajassa olevalla KV-kierukalla.
Kierukasta ulos tuleva vesi on virratessaan aina kylmempää kuin varaajan yläosan lämpötila.
Kun käyttövettä ei ole käytetty muutamaan aikaan, lämpiää kierukassa oleva vesi varaajan lämpötilaan niin tällöin avattaessa hana on käyttövesi hetken aikaa samanlämpöistä varaajan veden kanssa.
Virratessaan käyttövesi on aina kylmempää kuin varaajan vesi ja tämä lämpötilaero on sitä suurempi mitä suurempi on virtaus.

Olen tehnyt pari vuotta sitten kokeita missä määrittelin lämpötilaeron ja virtauksen suhdetta toisiinsa.
Kokeet tein L-Ässä V-7.0  v. 2007 pumpulla missä on tietääkseni samanlainen varaaja kuin V-9 pumpussa.
Tulokset oheisessa liitteessä
Kuvasta nähdään että esim. virtauksella 10 l/min on lämpötilaero n. 10 C.
Eli lämmin vesi on 10 C kylmempää kuin varaajan yläosan lämpötila.

On kaksi tapaa millä saadaan lämpimämpää käyttövettä
- Pienennetään suihkun virtausta
- Nostetaan ylävaraajan lämpötilaa
Lisäksi kannattaa säätää syöttösekoitusventtiili mahdollisimman lämpimälle, jotta ei turhaan jäähdytetä käyttövettä.

ATS