Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Maalämpö kahdelle vierekkäiselle talolle  (Luettu 1092 kertaa)

Poissa lkjp

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 1
  • Maalämpöfoorumi
Maalämpö kahdelle vierekkäiselle talolle
« : 01.10.21 - klo:11:07 »
Hei! Olen uusi täällä, joten pahoittelen, jos tähän löytyy tietoa jostain mistä en sitä löytänyt. :)

Minulla on kaksi vierekkäistä tonttia ja taloa Rovaniemellä ja ajattelin kysäistä onko maalämpö yhdellä pumpulla järkevää näiden välillä? Talojen etäisyys seinästä seinään on n. 15m.

Talo 1: 85-neliön lämmintä tilaa, 1957 valmistunut ja monelta osin alkuperäisessä kunnossa oleva öljylämmitystalo vanhoilla yksilehtisillä pattereilla. Öljyä on mennyt keskimäärin 2500l vuodessa lämpöön ja käyttöveteen. Pitäskö tässä tehdä putkiremppa vaihtamalla patterit tyyliin C22-tyyppisiin, että maalämpö onnistuu? Maalämmön veden lämpötilat vaatinee sen.

Talo 2: 140-neliöä lämmintä tilaa, 1½-kerroksinen (alak. n.90m2, yläk. n.50m2), 1990 valmistunut ja Jäspin Ecowatilla lämpiävä. Ennen ilmalämpöpumppua meni n.24000kWh sähköä kaikkinensa, eli arviolta 20000kWh lämmitykseen. Ilpin tultua kulutus on tippunut n.17000kWh paikkeille, mutta mittausdataa on vain alle 2v. Pesuhuone, khh ja sauna lattialämmityksellä, muualla muutama C11-, mutta pääasiassa C21-patterit. Ilmalämpöpumppu kattaa aika hyvin koko talven pl. kylmimmät päivät.


Pohdin siis ideaa, jossa maalämpöpumppu olisi talon numero 2 kyljessä olevassa varastossa, jossa nykyinen Ecowattikin on. Siitä tulisi tosiaan tuo 15m matkaa toisen talon ulkoseinään. Kustannustehokkuus edellä yritän tässä pohtia eri vaihtoehtoja. Ilma-vesilämpöpumput eivät välttämättä ole näillä korkeuksilla toimivimpia. Maalämpö voisi olla, mutta jos laittaa molempiin taloihin oman pumppunsa, niin lienee sama lämmitellä edelleen ilmalämpöpumpulla ja öljyllä/sähköllä. En sitten tiedä maksaako tuo talojen välinen lämpökanaali jo lähes yhden pumpun verran?  :D

Yksi vaihtoehto on laittaa molempiin taloihin omat ilma-vesilämpöpumput ja mennä loppuajan ilpeillä ja sähköllä. Ilmeisesti nämä vilpitkin ovat nykyään kohtuullisia -20 lämpöön asti? Tuollaiset monoblokkipumput olisivat jopa ihan edulliset ja asentaminen halvempaa, kun itsekin voi suurimman osan tehdä.

Arvostaisin kovasti minua perehtyneempien tietoa aiheesta.
« Viimeksi muokattu: 01.10.21 - klo:20:34 kirjoittanut tomppeli »

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Vs: Maalämpö kahdelle vierekkäiselle talolle
« Vastaus #1 : 01.10.21 - klo:20:35 »
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Toivottavasti tästä laskelmasta on hyötyä lämmitysremontin pohdinnassa. ILP tai VILP eivät mielestäni ole kovinkaan toimivia lämmitysratkaisuja Pohjois-Suomessa.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 14,0 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”lkjp” 2 kpl rakennuksia   ROVANIEMI   (Lappi)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 44 °C  -  menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -34 °C
- Talo #1 1957: Patterilämmitys, 21°C, 85 m2, 213 m3       79,6 W/m2   6,77 kW   18 952 kWh
- Talo #2 alakerta 1990: Patterilämmitys, 21°C, 90 m2, 229 m3     44,4 W/m2   3,99 kW   12 617 kWh
- Talo #2 yläkerta 1990: Lattialämmitys, 21°C, 50 m2, 105 m3    40,3 W/m2   2,02 kW   5 755 kWh
- Lämmönsiirtokanaali CALPEX7 QUADRIGA H32+32/S28+22/142, +40°C, 16 m:      0,14 kW   1 263 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   57 W/m2   12,92 kW   38 586 kWh

• Kiinteistö,  225 m2,  547 m3       4,3 COP   12,45 kW   38 586 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,23 m3 / 50 °C   2,9 COP   1,57 kW   6 600 kWh
- Yhteensä         4,0 SCOP   14,0 kW   45 186 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -2 000 kWh   0,62 kW   43 186 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   43 186 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            14,00 kW   43 186 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
 Yhteensä   225 m2   192 kWh/m2   4,0 SCOP   14,0 kW   43 186 kWh

Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      14,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   14,0 kW 

- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -34 °C
- Maasta kerätään          ( 4 COP)   10,7 kW   32 378 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      10 808 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   10 808 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä  sähköllä!    0 kWh

Tarvitaan 2 kpl 250 m kaivoa. Kaivojen yläosassa 4 m vedetöntä ja 10 m maaporausta.   Poraussyvyys   250 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 250 metriä.   Putkea kaivossa yhteensä   500 m 

- Liitäntä pumpulta kaivoille.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 6,4 kPa)   2 kpl   PE50x4.6   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla painehäviö virtauksella 0,87 l/s (virtaus kaivoa kohden on 0,87 / 2 = 0,44 l/s = 26 l/min = 1566 l/h):
- Kaivo, painehäviö 0,44 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 1058 litraa   57 kPa = Ok
 Tai vaakakeruulla:               
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 994 metriä  = 4 x 260 m PE40x3.7  SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,4 m   20 kPa = 0,2 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.