Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja
liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
En ollut varma, pitäisikö laskennassa jättää sähkölämmitteiset tilat edelleenkin sähkölämmölle. Laskin nyt kuitenkin niin, että 1. kerroksessa on sähköpatterilämmitys 9m2 / 21,6 m3 ja sähköinen lattialämmitys 1,8 m2 / 4,5 m3 sekä 2. -kerroksen Sähköinen lattialämmitys: 10m2 / 19,6m3 voitaisiin muuttaa maalämmölle.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 14 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista
B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:Talo ”’Kutka” KUOPIO (Pohjois-Savo)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 44 °C - menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -31 °C
- Kellarikerros 1956: Patterilämmitys, 15°C, 65 m2, 143 m3 32,1 W/m2 2,09 kW 4 355 kWh
- 1krs 1956: Patterilämmitys, 21°C, 107 m2, 266 m3 61,2 W/m2 6,55 kW 16 204 kWh
- Talon yläkerta 1956: Patterilämmitys, 21°C, 65 m2, 157 m3 76,7 W/m2 4,98 kW 12 351 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 57 W/m2 13,62 kW 32 910 kWh
• Kiinteistö, 237 m2, 566 m3 4,0 COP 13,22 kW 32 910 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,183 m3 / 50 °C 2,9 COP 1,01 kW 4 200 kWh
- Yhteensä 3,9 SCOP 14,2 kW 37 110 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -2 096 kWh 0,80 kW 35 014 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 35 012 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 14,00 kW 35 011 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 2 kWh
Yhteensä 237 m2 148 kWh/m2 3,9 SCOP 14,0 kW 35 012 kWh
•
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 14,2 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 14,0 kW- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -30 °C
- Maasta kerätään ( 3,9 COP) 10,5 kW 25 933 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 9 079 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 2 kWh) 9 081 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä sähköllä! 0 kWh
•
Tarvitaan vähintään 281 m lämpökaivo. Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 15 m maaporausta. Poraussyvyys 281 m
- Kaivon aktiivisyvyys 277 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 281 m. Putkea kaivossa yhteensä 562 m- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 5,2 kPa) 2 kpl PE50x4.6 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,78 l/s = 46,8 l/min = 2808 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,78 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 599 litraa 205 kPa = Kelvoton
- Kaivo, painehäviö 0,78 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 753 litraa 117 kPa = Kelvoton
- Kaivo, painehäviö 0,78 l/s virtaus PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 927 litraa 67 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,78 l/s virtaus PE50*2.5 GeoDuo pariputki, ΔT = 3,3 K. Liitäntä mukana. Volyymi 951 litraa 62 kPa = Ok
Tai vaakakeruulla:
- kostea savi, 672 m = 3 x 230 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,2 m. Vol 779 litraa 20 kPa = 0,2 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen
LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa
täältä.Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.