Mitoituspyyntö 340m2 OKT Kirkkonummi

[Kallas]

Tervehdys!

Olisin siirtymässä öljystä maalämpöön ja apua kaivataan.

Tällaisia lähtötietoja tarvittaisiin mitoituksen tekemiseen:
- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen. Kirkkonummi
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo? n. 1940. Kellari puoliksi rinteen sisässä.
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tieto on varsin hyödyllinen. öljyä 5800l/v. Ei muita lämmitystapoja.
- Patterilämmitys vai lattialämmitys? Patteri. Lisäksi kellarissa 19m2 lattialämmitystä, keskikerroksessa 4 ja yläkerrassa 3m2 öljyllä lämmitettyä lattiaa.
- Ilmanvaihto: koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus. noin 15*10. Lisäksi keskikerroksesta työntyy erillinen noin 12m2 huone.
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? 3.
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)? kellari 120, keskikerros 150, yläkerta 70.
- Huonekorkeudet kerroksittain? Normaali 2,5-3m. Ei korkeita tiloja.
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden yhteisala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi? kaikki vähintään 2-lasisia. Keskikerroksen ja yläkerran ikkunat nykyaikaisia. Normaali määrä.
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä? ei
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.) Kellarin neliöistä noin 30 on puolilämmintä tilaa.
- Jos on tiedossa rakennuksen ulkovaipan U -arvoja, olisi niistä kovasti hyötyä laskennassa.


Kuten tiedoista näkyy, minulla on nykymittapuulla varsin energiasyöppö omakotitalo ja öljylämmityksen ikääntyessä energiaremontti olisi ennenpitkää muutenkin ajankohtainen.

Kaipaisin foorumilaisilta näkemyksiä tarvittavasta infrasta ja kaivon syvyydestä, jotta osaisin paremmin vertailla tarjouksia ja välttää alimitoitetut ratkaisut. Mitä luulette, paljonko tähän suurinpiirtein pitäisi upota euroja?

Kiitos vastauksistanne!

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 20 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Kallas”   KIRKKONUMMI   (Uusimaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 44 °C  -  menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -25 °C
- Kellari 1940: Lattialämmitys, 15°C, 30 m2, 60 m3:      52,3 W/m2   1,57 kW   2 914 kWh
- Keskikerros 1940: Patterilämmitys, 21°C, 150 m2, 420 m3:   92,9 W/m2   13,93 kW   31 059 kWh
- Talon yläkerta 1940: Lattialämmitys, 21°C, 70 m2, 175 m3:   83,3 W/m2   5,83 kW   13 233 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ         85 W/m2   21,33 kW   47 207 kWh

• Kiinteistö,  250 m2,  655 m3          3,7 COP   20,88 kW   47 207 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,191 m3 / 50 °C   2,8 COP   1,21 kW   5 000 kWh
- Yhteensä         3,5 SCOP   22,1 kW   52 207 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -2 200 kWh   0,93 kW   50 007 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   49 896 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            20,00 kW   49 786 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      111 kWh
 Yhteensä   250 m2   200 kWh/m2   3,5 SCOP   20,0 kW   49 896 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      22,1 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Lähes täysteho )   20,0 kW 
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -21 °C
- Maasta kerätään          ( 3,5 COP)   14,5 kW   35 845 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         14 051 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  111 kWh)      14 162 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä  sähköllä!       0 kWh

• Tarvitaan 2 kpl 184 m kaivoa. Kaivojen yläosassa 4 m vedetöntä ja 6 m maaporausta.   Poraussyvyys   184 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 184 metriä.   Putkea kaivossa yhteensä   368 m 
- Liitäntä pumpulta kaivoille.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 3,1 kPa)   2 kpl   PE63x5.8   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla painehäviö virtauksella 1,08 l/s (virtaus kaivoa kohden on 1,08 / 2 = 0,54 l/s = 32 l/min = 1944 l/h):
- Kaivo, painehäviö 0,54 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 828 litraa      62 kPa = Välttävä
- Kaivo, painehäviö 0,54 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 1032 litraa   34 kPa = 0,34 bar
Tai:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 765 metriä  = 3 x 250 m PE40x3.7  SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 0,9 m      29 kPa = 0,29 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Kallas]

Suuret kiitokset laskelmasta.

Mukava huomata, että tomppeli on aika samoilla linjoilla kuin nyt saatu ehdotus, jossa tarjottiin Thermia Atlas 18 -pumppua ja kahta tontista johtuen hieman vinoon porattua 180m kaivoa 40mm keruuputkistolla.


Tomppeli on laskenut pumpun SCOPiksi 3.5. Thermia mainostaa SCOP, Radiaattori (55°C) kuitenkin 4.5. Eikös tämä tarkoita käytännössä sitä, että kaivosta tarvitsee ottaa hieman vähemmän energiaa, jolloin systeemissä on enemmän marginaalia? Vai onko standardin mukaan laskettu SCOP kaukana todellisuudesta?

Öljypolttimen hyötysuhteeksi oli laskettu 85%. Eikös tämäkin ole hieman yläkanttiin, eli sekin tuo marginaalia järjestelmään?

EDIT: Laskelman mukaan kellarissa on vain 30m2 lattialämmitettyä alaa. Sen lisäksi siellä on siis n. 60m2 pattereilla lämmitettyä ja 30 puolilämmintä.

[tomppeli]

Muutan laskelmaa kellarin osalta ja vaihdan sen tänne.
Jos COP arvo on korkeampi, tarvitaan myöskin vähän syvempi kaivo.
Pitänee muuttaa laskurin COP funktiota; nykyisillä maalämpökoneilla on nousseet COP -arvot.

[aksutre]

Varmaan muutaman kymmenyksen voi Coppia nostaa. Käyttövesi 2.8 on ok.
Lattialämmityksen Cop on nyt nollauksen jälkeen 5.6,( ilmoitettu 5.55 ) käyttövesi 2.79. (ilmoitettu 2.8  )
Kokonaisuus jää silti 4.46. Kyllä pattereillakin lämmityksessä taitaa nykyään päästä 4.3 ( ilmoitettu 4.28  ) nurkille ainakin jos nuo Boschin ilmoitukset pitävät paikkansa.
 
 6C50   Total op. time   253 h
 5C51   Supp energy tot   375 kWh
 5C52   Supp energy heating   280 kWh
 5C53   Supp energy hotwater   95 kWh
 5C54   Compr. consump. tot   84 kWh
 5C55   Compr. cons. heating   50 kWh
 5C56   Compr. cons. hotwat   34 kWh

[tomppeli]

Uusi yritys, ymmärsin kellarin tilat ihan väärin. Vieläkään en ole varma lähtötietojen oikeellisuudesta.

Tämä on myöskin laskettu uudemmalla laskentaohjelman versiolla, joka antaa vähän parempia COP -arvoja maalämpökoneelle; siksi kaivoista tulee vähän syvempiä.
Korkeammalla COP -arvolla maasta otetaan enemmän lämpöenergiaa ja sähkölaitokselta tulee vastaavasti sähköä vähän vähemmän.

Tältä näyttäisi nyt:
Talo ”Kallas”         KIRKKONUMMI      (Uusimaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 44 °C  -  menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -25 °C
- Kellari 1940: Patterilämmitys, 15°C, 120 m2, 240 m3:      22,0 W/m2   2,64 kW   4 697 kWh
- Keskikerros 1940: Patterilämmitys, 21°C, 150 m2, 420 m3:   70,1 W/m2   10,52 kW   25 186 kWh
- Talon yläkerta 1940: Patterilämmitys, 21°C, 70 m2, 175 m3:   83,3 W/m2   5,83 kW   13 233 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ         56 W/m2   19,00 kW   43 116 kWh

• Kiinteistö,  340 m2,  835 m3          4,3 COP   18,46 kW   43 116 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,23 m3 / 50 °C   2,8 COP   1,45 kW   6 000 kWh
- Yhteensä         4,0 SCOP   19,9 kW   49 116 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -2 920 kWh   1,18 kW   46 196 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja       0 kWh   0,00 kW   46 178 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            19,00 kW   46 159 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         18 kWh
 Yhteensä   340 m2   136 kWh/m2   4,0 SCOP   19,0 kW   46 178 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho            19,9 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Lähes täysteho )   19,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka            -23 °C
- Maasta kerätään          ( 4 COP)   14,6 kW   34 693 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         11 484 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  18 kWh)      11 503 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä  sähköllä!          0 kWh

• Tarvitaan 2 kpl 184 m kaivoa. Kaivojen yläosassa 4 m vedetöntä ja 6 m maaporausta.   Poraussyvyys   184 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 184 metriä.   Putkea kaivossa yhteensä   368 m
- Liitäntä pumpulta kaivoille.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 9,3 kPa)   2 kpl   PE50x4.6   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               

• Alla painehäviö virtauksella 1,08 l/s (virtaus kaivoa kohden on 1,08 / 2 = 0,54 l/s = 32 l/min = 1944 l/h):               
- Kaivo, painehäviö 0,54 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 801 litraa      68 kPa = Huono
- Kaivo, painehäviö 0,54 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 1005 litraa   40 kPa = 0,4 bar
Tai:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 738 metriä  = 3 x 250 m PE50x4.6  SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 0,9 m      18 kPa = 0,18 bar

[aksutre]

Kaipaisin foorumilaisilta näkemyksiä tarvittavasta infrasta ja kaivon syvyydestä, jotta osaisin paremmin vertailla tarjouksia ja välttää alimitoitetut ratkaisut. Mitä luulette, paljonko tähän suurinpiirtein pitäisi upota euroja?

Kiitos vastauksistanne!

Tuommoinen 25kW invertteri on jotain 11500 siihen lämminvesivaraajja 1800, kaivot n. 13000, asennus 4-5000 eur tarvikkeineen.
Tulee n. 30 teur projekti.Pienemmällä pumpulla säästää muutaman tonnin, mutta ei 16 kW20 kW tarpeeseen hyvä ole. Aina pitäisi jäädä vähän tehoa reserviin.

Säästö on luokkaa 4-5 teur/v ettei tota kauaa maksa 

[Kallas]

Projekti etenee, kaksi tarjousta saatu. 30,5 - 33k€ haarukassa liikutaan.