Tomppeli, on pitänyt aiemminkin kysyä mitä tuo sisälämpötilan nosto vaikuttaa kulutukseen jos se on tuossa lattialämmityksellä olevassa laskelmassa vaikka 24 astetta?
Palaan vielä tähän, kun tuo esimerkki oli Etelä-Suomesta.
Se, kuinka suuri prosentuaalinen muutos lämmitystarpeeseen tulee, kun sisätilojen lämpötilaa nostetaan yhdellä asteella riippuu myöskin kohteen sijainnista.
Sisälämpötilan ero ulkolämpötilaan nähden on etelässä pienempi, kuin pohjoisessa.
Tässä pari vertailua, joissa vain sijaintia on muutettu:
ESPOO, keskilämpö ulkona +6,8 C: Teho Energia- Talo 2000: Patterilämmitys, 21°C, 120 m2, 306 m3: 4,25 kW 11 076 kWh
- Talo 2000: Patterilämmitys, 22°C, 120 m2, 306 m3: 4,38 kW (+2,9%) 12 220 kWh (+9,4%)
- Talo 2000: Lattialämmitys, 21°C, 120 m2, 306 m3: 4,58 kW 13 387 kWh
- Talo 2000: Lattialämmitys, 22°C, 120 m2, 306 m3: 4,72 kW (+2,9%) 14 712 kWh (+9,0%)
IVALO, keskilämpö ulkona +0,7 C:- Talo 2000: Patterilämmitys, 21°C, 120 m2, 306 m3: 5,25 kW 17 227 kWh
- Talo 2000: Patterilämmitys, 22°C, 120 m2, 306 m3: 5,38 kW (2,4%) 18 449 kWh (+6,6%)
- Talo 2000: Lattialämmitys, 21°C, 120 m2, 306 m3: 5,61 kW 20 172 kWh
- Talo 2000: Lattialämmitys, 22°C, 120 m2, 306 m3: 5,74 kW (2,4%) 21 554 kWh (+6,4%)
Näissä on vain rakennuksen lämmitystarve; lämmin käyttövesi ei ole mukana.
Jos lämmin käyttövesi lisätään noihin ja se pysyy lähes samana molemmissa, laskevat prosenttilukemat vielä noistakin.
Lattialämmityksellä muutos energiavuodossa on vähän pienempi siksi, että hiukan huonosti eristetyssä lattiassa lattian osuus lämpöhukasta on suhteelliesti suurempi ja lattian alla on huomattavasti vähemmän kylmää (maaperä), kuin on ulkoseinän takana.
Tässä laskelmassa lattian U -arvona on 0,25.
Lattialämmityksellä lattian U -arvon tulisi olla vähintään 0,16 tai pienempi, vaikkapa 0,13.