Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Miten paljon huonompia nykyiset patterit ovat kuin lattialämmitys?  (Luettu 3584 kertaa)

Poissa mo595

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 28
  • Maalämpöfoorumi
Hei,
ystäväni suunnittelee vanhan omakotitalon lämmityssaneerausta maalämmölle tai ilmavesilämpöpumpulle (suosittelin maalämpöä).
Kuinka lämmintä vettä tarvitaan nykyisille pattereille, jotka on tarkoitettu lämpöpumppukohteisiin? Mistähän noista löytyisi lisätietoa?
Lämpöpumppujen COP ilmoitetaan +55:ssä. Onko tarve vielä nykyäänkin noin kuumalle vedelle? Taulukot kertovat, että COP laskee huomattavasti kun siirrytään 35:stä 55:een. Tarkasteltavassa pumpussa 36 %. Se on paljon.
t. Ari

Poissa jmaja

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 940
  • Maalämpöfoorumi
Riippuu mitoituksesta sekä lattialämmityksen että pattereiden osalta. Molemmille löytyy kaavat, kuvaajat ja taulokot paljonko tehoa tuottavat milläkin meno- ja paluulämpötilalla.

Vaikka Purmon sivuilta voi ladata patterityyppikohtaisen Excelin, joilla tehot saa laskettua. Tehokkain taitaa olla C33, jos ei oteta mukaan kalliita puhaltimella varustettuja. Se on aika paksu, mutta ei haittaa kaikissa taloissa tai kaikkia. Meille se ei kelvannut. Itse mitoitin 40 C menolämmölle FC22:lla, jolloin kaikki ikkunanaluset oli täynnä pattereira + vähän lisää. 45 tai 50 C olisi sallinut paljon pienemnät patterit.

No meille tulee kattolämmitys, jossa pitäisi riittää 38 C.

Lattialämmitys voi olla mitä vaan 28-50 C väliltä riippuen eristyksistä, putkien asennuksesta ja pintamateriaaleista. Eniten vaikuttaa tuo pintamateriaali, jossa paksu puu tai muu hyvin eristävä on pahin. Laminaatti tai varsinkin laatta parhaita.

Bosch 7001i 12 kW MLP, pohjavesilämmitys (0,6 l/s porakaivosta ulkoisen levarin kautta mereen), 164 m2 Siporex 1976 Espoo, 30 m2 lattiaan roilottu + 80 m2 kattolämmitystä + tulossa 55 m2 kattol + vintille 22 m2

Poissa aksutre

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 888
  • Maalämpöfoorumi
Patterien vaihto matalalämpöisiin maksaa paljon. Kannattaa laskea kokonaiskustannukset. Esim.Boschin tehokkaissa inverter pumpuissa tuo ero copissa on vain 23-27%. Noissa pumpuissa ei tarvita patterijärjestelmänkään erillistä varaajaa.55 asteinen vesi pattereihin riittää pitkälle, toki noilla saa sitten tarvittaessa 68 asteista vettä kompressorilla jos pakkasilla energiankulutus yllättää.
Fakta on se että vaikka oli kova pakkastalvi niin päivisin oli huomattavasti lämpimämpää. -25 astetta yöllä, mutta vain -8_-15 päivällä. Suurta tehoa ei siis tarvita kovinkaan pitkiä aikoja kerrallaan.
Kuitenkin tuollaisella 4.0 copillakin säästää melkoisesti. Vilpin teho putoaa pakkasilla huomattavasti, pitää olla tosi tehokas vilp, että kykenee tuottamaan rittävästi tehoa kovilla pakkasilla patterijärjestelmään. COP on 2.0 luokkaa, kuluttaa siis melkoisesti. Varaajan sähkövastukset tulevat herkästi apuun.  Maalämmössä teho riittää.
Bosch 4-16 LWM, 210m kaivo, 6 kWp lasipaneelit 2-puoli  half cell, rak. v2007,187m2, Vallox 180 DC Energiatehokkuusluokka A 2018, E-luku 55 kWh/m2/v. Ympäristöstä otettu energia netto 93 kWh/m2/v, plusenergiatalo

Poissa arihy

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 66
  • Maalämpöfoorumi
Onko tuossa kohteessa kokeiltu miten matalalla veden lämpötilan kärsii pitää termostaatit auki ja kiertovesipumppu isolla? Vanhat patterit ei automaattisesti tarkoita että tarvitsee hirveän kuumaa vettä kun virtaus on kohdallaan. Meillä on patterit vuodelta -53 ja viime talvena kuumimmillaan kiertoon meni 52C vesi yhtenä päivänä ja kun nyt katsoin lokeja niin 4 päivänä on mennyt yli 45C vettä.
Stiebel Eltron WPC10 + 200l puskuri + 214m kaivo 09/2020 alkaen. RMT-talo -55 Jyväskylässä. Öljylämmitys n. 3000l/vuosi

Poissa mo595

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 28
  • Maalämpöfoorumi
Kiitos, nopeasti tuli hyviä vastauksia.

Kohteessa on sähköpatteri ja lämmönjako tehdään siis alusta alkaen uusiksi. Eli tulee uudet patterit.

Onko puhaltimella varustetut kalliita? En ole niihin ollenkaan tutustunut; google-haku tuotti 300 - 600 € / kpl.

Mielestäni ero cop:ssa 35 ja 55 välillä on merkittävä. Viessmannilla 36 %. (jos laskee niinpäin, että paljonko 35 on parempi eli jakoviivan alla on cop 55:ssä. Toisinpäin, eli paljonko 55 on huonompi kuin 35, tulos on 27%).

Jos 55-veden saa vaihdettua 35-veteen, niin se pitkässä juoksussa paljon rahaa.


Poissa aksutre

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 888
  • Maalämpöfoorumi
Jos 55-veden saa vaihdettua 35-veteen, niin se pitkässä juoksussa paljon rahaa.

Jos ajatellaan lämmitystä niin itsellä lattialämmitys vuodessa:
tuotettu 16437 kWh
käytetty 3332 kWh COP 4.93
Jos olis patterit niin
samalla tuotolla 16437 kWh
kulutus 4109 kWh COP 4.0

Erotus 777 kWh = n.85 eur

Ei mene ihan suoraan noin kun lattialämmityksen häviö suurempi alapohjaan kun patterin häviö seinän läpi.

Ei tolla isoa tiliä tee :) kyllä ne rakentamiskustannukset ratkaisee,
mitä maksaa matalalämpöpatteri vs tavallinen.

Bosch 4-16 LWM, 210m kaivo, 6 kWp lasipaneelit 2-puoli  half cell, rak. v2007,187m2, Vallox 180 DC Energiatehokkuusluokka A 2018, E-luku 55 kWh/m2/v. Ympäristöstä otettu energia netto 93 kWh/m2/v, plusenergiatalo

Poissa mo595

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 28
  • Maalämpöfoorumi

Miksi ei voi laskea suoraan hyötysuhteilla energian kulutusta eri pattereilla? Puhallinpatteri käyttää +35 vettä. Sillä lämpötilalla COP on 5,2. Tavallinen patteri käyttää +55 vettä. Siinä COP on 3,8.

Poissa aksutre

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 888
  • Maalämpöfoorumi
Teoriassa voi laskea mitä vaan. Käytännössä lukemat jäävät huomattavasti alemmaksi. 35/55 lämpötiloja tarvitaan harvemmin pitkäjaksoisesti, lattialämmityksessä usein riittää 30 astetta ja pattereihinkaan ei usein tarvita yli 45 astetta. Taitaa nuo Purmon E sarjan matalalämpöpatterien hinnat olla n. 3x tavallisiin verrattuna. Maksuaika energiansäästöllä menee todella pitkäksi.
Bosch 4-16 LWM, 210m kaivo, 6 kWp lasipaneelit 2-puoli  half cell, rak. v2007,187m2, Vallox 180 DC Energiatehokkuusluokka A 2018, E-luku 55 kWh/m2/v. Ympäristöstä otettu energia netto 93 kWh/m2/v, plusenergiatalo

Poissa jmaja

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 940
  • Maalämpöfoorumi
Ei siinä puhallinpatterissa missään tapauksessa tule tuollaista eroa. Tekninen esite löytyy vaikkapa täältä:
https://www.netrauta.fi/lammityspatteri-purmo-belize-e2-600-x-1200-mm?utm_source=google&utm_term=&utm_campaign=&utm_medium=cpc&utm_content=s|pcrid|280066159107|pkw||pmt|b|pdv|m|&gclid=EAIaIQobChMI0rzUtMq48gIVVed3Ch2qRgSjEAAYASAAEgKR3fD_BwE

600x1200 koossa C33 antaa 45/35/20 802 W ja Belize E2 puhallinpatteri 552 ilman puhallinta. Puhaltinella +55 % mukavuus ja %80% teho eli 860/990 W.  Belize E2 antaa 40/30/20 472 W eli puhaltimella 730/850.

Siis puhaltimella Belize E2 40/30/20 vastaa kutakuinkin C33 45/35/20.

Paksuudeltaa Belize E2 on C33 ja C22 välistä eli sillä saa hiukan huomaamattoman patterin, mutta onko tehoasetus jo meluisa. Saman menolämpötilan saa hiukan isommilla tai useimmilla C33.

C33 maksaa puolet ja C22 1/3 Belizestä. Tietysti teetettynä hintaero hukkuu pitkälti työkuluihin.
Bosch 7001i 12 kW MLP, pohjavesilämmitys (0,6 l/s porakaivosta ulkoisen levarin kautta mereen), 164 m2 Siporex 1976 Espoo, 30 m2 lattiaan roilottu + 80 m2 kattolämmitystä + tulossa 55 m2 kattol + vintille 22 m2

Poissa Råtta

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 31
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Ei tolla isoa tiliä tee :) kyllä ne rakentamiskustannukset ratkaisee,
mitä maksaa matalalämpöpatteri vs tavallinen.

Koska kulutshintaero on pieni, kannattaa ehkä kysyä myös hallitukselta haluaako seinille pattereita siivottavaksi (rumennukseksi) vai lämmönlähde piiloon lattian alle? Lattialämmityksestä lämpö tulee myös tasaisemmin isoon huoneeseen, kuin pistemäisestä lähteestä ikkunan alta.
Carrier C7 MLP käyttöönotto 29.10.2010.
3kWp + Fronius 3,7kW käyttöönotto 14.9.2020.
OKT Paimiossa, kerrosala 158m2, lämmin ilmatilavuus 550m3.
Sähkönkuluts 2011-2019 9100kWh/a.

Poissa jmaja

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 940
  • Maalämpöfoorumi
Miten tuonne sitten saa lattialämmityksen? Se voi olla paljon kalliimpi ratkaisu tai sitten ei. Riippuu mitä saneerauksessa tehdään, kuka tekee ja millainen talo.

Tuohon meidän saneerauskohteeseen (-76 164 asuinneliötä, pattereilla 115 m2) mitoitin C22-patterit. Pattereiden hinta olisi ollut n. 2500 €. Teetettynä koko homma n. 10 000 €, tuntuu maksavan n. tonnin/patteri. Itse tehden olisi tietysti mennyt myös putkiosia jne. pattereiden lisäksi, ehkä tonnilla?

Belizellä olisi varmaankin pelkät patterit maksaneet 5-6000 €. Lisäksi asennukseen tulee myös sähkömiehen kulut. Teetettynä lähestynee jo kahta tonnia/patteri. Tuolla sitten saa sen esim. 45->40 menolämpöeron, jolla on aika mitätön vaikutus mihinkään.

Vanhoihin siroihin ja ennen kaikkea ohuisiin sähköpattereihin verrattuna nuo olisivat olleet huomattavasti isommat ja paksummat. Erityisesti olohuoneen ison ikkunan alla, jossa korkeutta on vain 400 mm, joten olisi pitänyt laittaa 300 mm korkea C22. Siksi päädyimme, ettei pattereita tule.

Lattia on hyväkuntoinen kalaruotoparketti (ei koskaan hiottu, tehty pontatuista 15 mm paksuista n. 70x400 umpitammipaloista), lattialämmitys ei tullut kyseeseen. Siksi tulee kattolämmitys vesikierrolla. Onhan sen asennus valtava duuni, kun sisäkatot puretaan. Toisaalta sitten samalla on "helppo" parantaa eristystä ja uusia höyrynsulku yläpohjaan. Olisi ollut myös työlästä ja kallista purkaa lattia, urittaa/valaa putket betonilattiaan ja asentaa uusi lattia, varsinkin uusi kalaruotosauvaparketti.
Bosch 7001i 12 kW MLP, pohjavesilämmitys (0,6 l/s porakaivosta ulkoisen levarin kautta mereen), 164 m2 Siporex 1976 Espoo, 30 m2 lattiaan roilottu + 80 m2 kattolämmitystä + tulossa 55 m2 kattol + vintille 22 m2

Poissa aksutre

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 888
  • Maalämpöfoorumi
Koska kulutshintaero on pieni, kannattaa ehkä kysyä myös hallitukselta haluaako seinille pattereita siivottavaksi (rumennukseksi) vai lämmönlähde piiloon lattian alle? Lattialämmityksestä lämpö tulee myös tasaisemmin isoon huoneeseen, kuin pistemäisestä lähteestä ikkunan alta.

Joo tuo lattialämmitys ei ole kallis  saa hyvinkin pattereiden hinnalla. Lisää merkittävästi talon arvoakin kuten maalämpö. Edellyttäen että sitten itse harrastelee laattaan roilot ym. 12mm putkessa ei taida teho saneerauskohteeseen riittää, 16 tai 20mm putkilla mentävä. Sitten kylppäri ym. varmaan sähköpattereilla.
Eli lattialämmityksessä iso työ eikä kannata teettää ulkopuolisella, maksaa ihan kiitettävästi.Se tuo kuitenkin eniten asumismukavuutta verrattuna muihin  ja säästää satasen vuodessa  :)
Bosch 4-16 LWM, 210m kaivo, 6 kWp lasipaneelit 2-puoli  half cell, rak. v2007,187m2, Vallox 180 DC Energiatehokkuusluokka A 2018, E-luku 55 kWh/m2/v. Ympäristöstä otettu energia netto 93 kWh/m2/v, plusenergiatalo

Poissa jmaja

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 940
  • Maalämpöfoorumi
Talosta ja saneerauksesta ei ole kerrottu oikein mitään. On mahdotonta sanoa millainen kustannus ja työ lattialämmityksen asentaminen on.

Pelkät putket ja jakotukit eivät toki maksa paljoakaan. Ehkä puolet pattereista. Jos tarvitaan lämmönluovutuslevyjä, menee hinta jo pattereita kalliimmaksi tarvikkeiltaan. Voiko roilottaa? Vaatiiko valun? Nouseeko lattia ja seuraako siitä lisäkuluja. Oliko lattian pintamateriaalit tarkoitus uusia vai ovatko nekin lisäkulu?

Miten hyvin alapohja on eristetty? Lattialämmitys huonosti eristetyssä alapohjassa voi olla hyötyduhteeltaan varsin huono.
Bosch 7001i 12 kW MLP, pohjavesilämmitys (0,6 l/s porakaivosta ulkoisen levarin kautta mereen), 164 m2 Siporex 1976 Espoo, 30 m2 lattiaan roilottu + 80 m2 kattolämmitystä + tulossa 55 m2 kattol + vintille 22 m2

Poissa mo595

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 28
  • Maalämpöfoorumi
Talon omistaja ei lämpene lattialämmitykselle, paitsi pesuhuone. Siksi selvittelen patteriasiaa. Esim. kannattaisiko tehdä kaksi piiriä.Toiseen pesuhuoneen lattialämmitys + olohuone/aula puhaltimella eli piiri matalalle lämmölle. Toiseen piiriin sitten patterit.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 603
  • Vanha pieru!
Talon omistaja ei lämpene lattialämmitykselle, paitsi pesuhuone. Siksi selvittelen patteriasiaa. Esim. kannattaisiko tehdä kaksi piiriä.Toiseen pesuhuoneen lattialämmitys + olohuone/aula puhaltimella eli piiri matalalle lämmölle. Toiseen piiriin sitten patterit.
Maalämpökone toimii sen lämpimimmän lämmöjakopiirin ehdoilla.
Tässä tapauksessa tuo boldattu jakopiiri sanelee maalämpökoneen tuottaman lämmitysveden lämpötilan ja niinmuodoin myöskin koneen COP :n.
Niihin lämmönjaon piireihin, joihin tarvitaan vähemmän kuumaa kiertovettä, se lämmitysvesi tehdään alasshunttaamalla siitä kuumimmasta kiertovedestä.

Poissa KiSaVa

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 184
  • Maalämpöfoorumi
Maalämpökone toimii sen lämpimimmän lämmöjakopiirin ehdoilla.
Tässä tapauksessa tuo boldattu jakopiiri sanelee maalämpökoneen tuottaman lämmitysveden lämpötilan ja niinmuodoin myöskin koneen COP :n.
Niihin lämmönjaon piireihin, joihin tarvitaan vähemmän kuumaa kiertovettä, se lämmitysvesi tehdään alasshunttaamalla siitä kuumimmasta kiertovedestä.
Minulla on samassa piirissä lattialämmitystä ja C22 pattereita. Ihan sama vesi niissä kulkee. Hyvin toimii ja ihmettelenkin noissa mitoitukssa aina sitä jyrkkää lausuntoa "Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä....".

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 603
  • Vanha pieru!
Minulla on samassa piirissä lattialämmitystä ja C22 pattereita. Ihan sama vesi niissä kulkee. Hyvin toimii ja ihmettelenkin noissa mitoitukssa aina sitä jyrkkää lausuntoa "Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä....".

Toimiihan se kone toki...
Patteriverkostoon tarvitaan kuumempaa kiertovettä, jotta patterit pystyvät lämmittämään riittävän tehokkaasti. Käytännössä pattereille tarvitaan talvellä noin 35 .. 55 asteista kiertovettä, kohteesta riippuen. Lattiapiiriin riittää yleensä 25 .. 35 C lämpöinen kiertovesi.

Maalämpökoneen COP riippuu koneelta kiertoon lähtevän kiertoveden lämpötilasta.
Tässä alla graafi, joka kuvaa suunnilleen sen, kuinka riippuvainen COP on lämmityskiertoon lähtevän kiertoveden lämpötilasta.
Maalämpökoneen maksimi lämmitysteho (kW) on korkeilla lämpötiloilla pienempi, kuin matalilla.
COP puolestaan vaikuttaa keruupiirin mitoitukseen.
Kun lähtevän kiertoveden lämpötila on matala (lattialämmityksellä) on koneen COP korkea, yli 5 ja tarvitaan syvempi energiakaivo.


Poissa mo595

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 28
  • Maalämpöfoorumi
Kiitos paljon vastauksista. Täällä onkin aktiivinen foorumi. Viimeksi olin paikalla 16 vuotta sitten, kun laitoin oman maalämmön.

Mutta juu, kun matalamman lämmön piiri tehdään shunttaamalla niin silloin siitä ei ole mitään hyötyä.

Joissain maalämpökoneissa on iso vesisäiliö, jossa alaosa on lämmityspiireille ja yläosa käyttövedelle. Yläosaa lämmitetään tulistimella. Noin 2/3 korkeudella on väliseinä, joka ei ole täysin umpinainen. Säiliön (esim. omassani 360 litraa, Ekowell 500) viilein vesi on alhaalla ja käyttövesilämpöinen sitten ylhäällä (käyttövesi tuotetaan "tuoreena" kierukoiden läpi). Kaksi piiriä toteutetaan siten, että lähdöt ovat eri korkeudella säiliössä. Itselläni on alakerran lattia alemmassa lähdössä ja ylemmässä kosteat tilat + yläkerran harvalaudoituksessa lämmönsiirtoleyillä järjestetty putkitus. Piirit on säädetty siten, että ero on 3 - 4 astetta eli siis ero on varsin vähäinen. Tosin se on merkittävä, koska ensin lämpimämmässä oli ensin vain kosteat tilat. Silloin yläkerta jäin hieman viileäksi. Sitten muutettiin putket ja koko talon lämmitys menee vapaakierrolla - termostaatit ovat olleet asentamatta varastossa 16 vuotta.

Pahus, asiaan. Eli tuollainkin lämmityspiirit voi järjestää, mutta 20 asteen ero on sellainen, että veikkaan, että lähellekään sellaista eroa ei saa aikaan. Jos ylempään pyytää 55, niin alempi lämpeää väkisin "liikaa". Ollaan jo lähellä tulistimella tehtävän käyttöveden lämpötilaa. Pitäsiköhän kysyä Lämpöässältä, että paljonko piireihin saa eroa.