Mitoituspyyntö sähkösyöpöstä maalämpöön

[Hakki88]

Päivää!

Luvut maalämpöasioista on täyttä päätä menoillaan. Kohteen tietoja laitoin Suureen tiedonkeruuketjuun, ymmärsin että tämä on toivottu toimintatapa?
En ollut vielä osannut kysyä yhdeltäkään toimittajalta sekä on/off että invertteri-tarjousta. Tarjouksia on tullut tähän mennessä kolme:
Firma 1: Bosch 7001LWM 3-12 Inverter, aktiivisyvyys tarjouksessa muistaakseni 187m. Nyttemmin veikkaisin hieman alimitoitetuksi? Hinta n. 24.000€
Firma 2: Thermia Diplomat 10 on/off, aktiivisyvyys muistaakseni 174m, tämän olen nyttemmin oppinut että kovin alimitoitettu? Hinta n. 20.000€
Firma 3: Oilon Cube (muistaakseni) 12kW on/off, aktiivisyvyys 200m. Mitoitus lähes optimi? Hinta n. 21.000€

Kaivo tulisi kohtaan, jossa paljas kallio alkaa lähes saman tien. Kaivosta sivusuunnassa putkea <4 metriä autotallin sokkeliin, josta läpi ja autotallin sisällä putket tekniseen tilan tallirakennuksen takaosaan.


Kiitos avusta ja vinkeistä!

P.s. Olin yllättynyt, että toteutuskelpoiset hinnat lähtevät 20k:sta, kun useampi keväämmällä tutustumani artikkeli puhui ennemmin 16-20k:sta. Onko valtaosa pumpputöistä niin paljon pienemmissä taloissa, vai ottavatko yritykset tällä hetkellä vähennykset oletuksena hintoihin?

[tomppeli]

Täällä olisi ohje..

Tällaisia lähtötietoja tarvittaisiin mitoituksen tekemiseen:
- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen.
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tieto on varsin hyödyllinen.
- Patterilämmitys vai lattialämmitys?
- Ilmanvaihto: koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
- Huonekorkeudet kerroksittain?
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden yhteisala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)
- Jos on tiedossa rakennuksen ulkovaipan U -arvoja, olisi niistä kovasti hyötyä laskennassa.

Lainasin antamasi kohteen tiedot tännekin näkyviin..

Nimi tai nimimerkkisi: Hakki88
Rakennuksen paikkakunta: Raisio
Rakennusvuosi: 1989
Kerroslukumäärä ja onko maan alla olevaa osaa: 1krs (1,5?), ei.
Kerrosten pinta-alat (ulkoseinien sisäpuoli) 192m2 (ei tarkistusmitattu)
Rakennuksen lämmitettävä kokonaisilmamäärä: huonekorkeus 2,46m eli n. 473m3?
Talotyyppi (rinne/tasamaa): rinne/kallion päälle louhittu
Talon materiaali: rak. ajan mukainen tiiliverhoiltu puutalo, tuulettuvalla alapohjalla
Tulisijojen lukumäärä: 1 (talon päässä, ei voi huomioida lämmityksen mitoituksessa)
Erillisen ulkorakennuksen lämpimän osan pinta-ala: autotalli n. 40m2
Ulkorakennuksen lämpötila: 12-15?
Maatyyppi: kallio

Kylpyammeiden, tai poreammeiden lukumäärä: 1 amme
Henkilölukumäärä: 2 (lähivuosina 2+2)
Mukava sisälämpötila on?: 22 astetta?
Muita vaikuttavia asioita?: talo hallinnassa vasta 2kk, tiedot edellisiltä omistajilta

KULUTUS:
Kokonaiskulutus (kWh/vuosi):
- 2019-2020 n. 40.000kWh
(Tässä välissä lisäeristys yläpohjaan)
- 2020-2021 n. 35.000kWh
^kaikki lämmitys öljykattilan sähkövastuksella
Öljyä aiempina vuosina ennen 2019 n. 3.500l/vuosi

- Onko rakennus 1½ -kerroksinen? Alakerran ala ja yläkerran ala tarvitaan. myöskin yläkerran huonekorkeus jne..
- Onko lattialämmitys, vai patterilämmitys?
Voisitko täydentää lähtötietoja.?
...
Katsotaan nyt, saanko jotain aikaseksi..?

[Hakki88]

Aivan, näistä relevantteja mitä ainakin jäi vielä uupumaan:

Yhdessä kerroksessa, huonekorkeus tasaisesti n. 2,46m.
Patterilämmitys vai lattialämmitys? Patteri (märkätilat lattial.)
- Ilmanvaihto: koneellinen iv. lämmöntalteenotolla
(- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?) En osaa sanoa
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? Pitää tarkistaa
- Millaiset ikkunat? 3-lasiset, ei tavallista enempää ikkuna-alaa
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?: Tekninen tila on autotallin takaosassa josta näyttäisi olevan 16-17m kanaalia (toim. huom. oma mittaustarkkuus ja piirtustusten lukutaito). Tallissa alaa n. 40m2
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.) Asumiseen se +22 lie hyvä, autotalliin +12.
- Jos on tiedossa rakennuksen ulkovaipan U -arvoja, olisi niistä kovasti hyötyä laskennassa: Ei tiedossa

[aksutre]

P.s. Olin yllättynyt, että toteutuskelpoiset hinnat lähtevät 20k:sta, kun useampi keväämmällä tutustumani artikkeli puhui ennemmin 16-20k:sta. Onko valtaosa pumpputöistä niin paljon pienemmissä taloissa, vai ottavatko yritykset tällä hetkellä vähennykset oletuksena hintoihin?

Hinnoissa on kyllä reilusti "ilmaa" nyt on buumi päällä. Vajaa 2v sitten itsellä maksoi Boschin 4-16 pumppu n.7500 eur ja kaivon poraus 210m n.6500 eur, yhteensä n.14 teur. Tuossa tarjouksessa 24 teur  jää asennustöille 10 teur todelliset asennnuskulut n.3500-4000 eur. Katetta riittää 

Kysele porausta ja pumppua erikseen ja laajemmata alueelta vaikka 100km etäisyydellä saat paremmat hinnat.

Tutustu GTK:n palveluun ja katso maapeitteen paksuus tarkemmin. jos satut olemaan tuolla 30m alueella kaivolle tulee maaporauksesta 2 teur lisähintaa.

-26 mitoituslämpötila on todellisuudessa yläkanttiin, joten han järjettömiä ei kannata kaivoon panostaa, ennätyskylmänä talvena vain muutama yli -20 asteen pakkaspäivä Turun lentoasemalla. Invertteripumpulle todella hyvä lähtökohta, pakkaspäivinä lämpötilat vaihtelevat todella paljon, jolloin hyöty on makasimi. Pumppu käy pääosan ajasta minimiteholla eikä rasita kaivoa. Tomppelin laskelman mukaan kaivon syvyys ja ehkä vähän yli jos budjetti sallii

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman..

Tässä laskelman aikaansaannosta:
• Kiinteistö,  232 m2,  564 m3          3,7 COP   10,93 kW   25 808 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,229 m3 / 50 °C   2,8 COP   1,44 kW   6 000 kWh
- Yhteensä         3,5 SCOP   12,4 kW   31 808 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -2 056 kWh   0,80 kW   29 752 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   29 748 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            12,00 kW   29 744 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      4 kWh
 Yhteensä   232 m2   128 kWh/m2   3,5 SCOP   12,0 kW   29 748 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   12,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   12,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -23 °C
- Maasta kerätään          ( 3,5 COP)   8,7 kW   21 132 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   8 616 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  4 kWh)   8 620 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa     2 617 kWh

• Tarvitaan vähintään 199 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 10 m maaporausta.   Poraussyvyys   199 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 199 metriä.   Putkea kaivossa yhteensä   398 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 11,1 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,65 l/s = 39 l/min = 2340 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,65 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 423 litraa   110 kPa = Kelvoton
- Kaivo, painehäviö 0,65 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 533 litraa   62 kPa = Välttävä
- Kaivo, painehäviö 0,65 l/s virtaus PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 657 litraa   40 kPa = 0,4 bar
Tai:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 452 metriä  = 2 x 250 m PE40x3.7  SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 0,9 m   33 kPa = 0,33 bar
...
Laskelma ei ole luotettava niukkojen lähtötietojen takia.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Roori]

Hinnoissa on kyllä reilusti "ilmaa" nyt on buumi päällä. Vajaa 2v sitten itsellä maksoi Boschin 4-16 pumppu n.7500 eur ja kaivon poraus 210m n.6500 eur, yhteensä n.14 teur. Tuossa tarjouksessa 24 teur  jää asennustöille 10 teur todelliset asennnuskulut n.3500-4000 eur. Katetta riittää 

Kysele porausta ja pumppua erikseen ja laajemmata alueelta vaikka 100km etäisyydellä saat paremmat hinnat.

Tutustu GTK:n palveluun ja katso maapeitteen paksuus tarkemmin. jos satut olemaan tuolla 30m alueella kaivolle tulee maaporauksesta 2 teur lisähintaa.

-26 mitoituslämpötila on todellisuudessa yläkanttiin, joten han järjettömiä ei kannata kaivoon panostaa, ennätyskylmänä talvena vain muutama yli -20 asteen pakkaspäivä Turun lentoasemalla. Invertteripumpulle todella hyvä lähtökohta, pakkaspäivinä lämpötilat vaihtelevat todella paljon, jolloin hyöty on makasimi. Pumppu käy pääosan ajasta minimiteholla eikä rasita kaivoa. Tomppelin laskelman mukaan kaivon syvyys ja ehkä vähän yli jos budjetti sallii

Samaa mieltä kova kysyntä energiasaneereissa nyt kun on näitä ARA tukia (6k€ muistaakseni max) tai korotettu kotivähennys (tiedä sitten koska astuu voimaan).
Tässähän on öljy lähtökohtana joten 'tukilaajennukset' lienevät käden ulottuvilla... pintaraapasulla tuo kotivähennyslaajennus on kuulostanut helpommalta tavalta edetä.
Ehkä projektin ositus voisi hyvinkin tuottaa ison loven kokonaiskuluihin jos vaan ehtii/kykenee projektoimaan itse, ehkä myös vaikka purkamaan itse tjms...täällä muinoin projektoin itse ja lompakko keveni paljon vähemmän kuin tarjoukset.

GTK ei paljon tässä lisäinfoo anna peitteen paksuudesta kun kaveri kertoi kallion olevan pinnassa 

Eikä nuo lähtökohdat ole sen huonommat/paremmat on/off:lle kuin invertterille...ihan samalla lähtöviivalla. Tuo on huono merkki jos 'pumppu ei rasita' kaivoa, sehän on päinvastoin sitä enemmän sieltä tulee ilmaista mitä enemmän kaivoa vuositasolla rasittaa. Vähän tommosia myyntiheikin heittoja nuo muutamat väittämät. 

EDIT:
Tuossa kiteytys vähennyksistä:
https://ekolammox.fi/tietopaketit/oljylammityksen-korvaaminen-tai-vaihto/

Näköjään pariskunta 7000€ kotitalousvähennystä alkaen 2022, ja siis kaivonporaus on suurelta osin tuohon sopivaa työtä...jos 200m ja a'35€ niin tulee 7000€ ja oliskos se 80% kelpaa työksi niin siitä tulisi työkustannusta 5600€ (ei takuuta laskelmalle kun ei ihan kaikki tiedossa). Ei siinä kumminkaan koko 7000€ vähennystä taida kasaan saada, vaatisi yli 11k€ työkustannuksia.

Taitais Ely - keskuksen 4000e olla kuitenkin helpoin, vähiten byrokratiaa ja voi tehdä heti eli säästöä syntyy heti syksystä alkaen.

[aksutre]

Kun energiaa tuotetaan sen verran mitä tarvitaan on se tehokkaampaa ja taloudellisempaa.

https://gebwell.fi/ajankohtaista/invertteriohjauksella-tehoa-tarpeen-mukaan/

https://blog.bosch-climate.fi/mita-hyotya-on-inverter-kompressorista

[Roori]

Kun energiaa tuotetaan sen verran mitä tarvitaan on se tehokkaampaa ja taloudellisempaa.

https://gebwell.fi/ajankohtaista/invertteriohjauksella-tehoa-tarpeen-mukaan/

https://blog.bosch-climate.fi/mita-hyotya-on-inverter-kompressorista

Markkinaheikkien höpinää tuo tehokkuus asia, jollakin merkillä se voi merkin sisällä pitää paikkansakin jos on tuotekehityksessä valintoja muutenkin parannettu kuten ohjaus.

Eipä suurta eroa ole tuohon "on se tehokkaampaa ja taloudellisempaa" väitteeseen, kokeilin erään valmistajan laskuria 30MWh patterilämmitys vuosikulutukseen:
Ero oli kokonaista 14kWh invertterin eduksi, ja on/off oli jopa energianpeitolta hiukan vajaatehoinen (97%)

Toinenkin vamistajan laskuri antoi ihan samansuuntaisen eron, 30kWh/a invertterin eduksi.

Eli kyllä invertterin edut pitää hakee jostain muualta, jollain muilla valinnoilla voi tuohon tehokkuuteenkin olla paljon isompi vaikutus hyvässä/pahassa.
Mm. tämä ajan hammasta koskevaa kestävyyttä ei ole vielä inverttereillä todistettu, on senverran tuoreita vehkeitä nämä invertterit, eipä silti hyvin vähän tähän mennessä on yleisesti raportoitu ongelmapesiä kestävyysmielessä.

Tärkeintä on saada kuhunkin kohteeseen sopiva ja hyvä mitoitus+konevalinta+asennus+säätö(+seuranta), noista jos yksikin menee vähän pieleen niin kokonaisuus kärsii ja sitten kyrsii.