Maakeruupiirin käyttö viilentämiseen

[Ruisku85]

Olen pitkäaikainen lukija, ensikertalainen kirjoittaja.

Yksikerroksiseen omakotitaloomme (~170m2) asennettiin Lämpöässän V13 pumppu vuonna 2012. Järjestelmään kuuluu kaksi 300 metrin maakeruulenkkiä, eli yhteensä 600 metriä. Maakeruupiiri on asennettu sinne 120 sentin syvyyteen ja maa-aines on pääosin hyvin tiivistä savea.
Lämmitykseen järjestelmä on toiminut mitä mainioimmin, ainakin sen jälkeen kun saatiin keruupiiristä ilmakuplat pois. Ei moitteita.

Mutta nyt on herännyt ajatus käyttää järjestelmää myös talon viilentämiseen. Eri lähteistä olemme saaneet hiukan ristiriitaista tietoa liittyen tuohon maakeruupiirin riittävyyteen viilennykseen. Käytännössä pari putkifirmaa kertoo, että järjestelmä toimii, mutta noin heinäkuun puolessa välissä viileä maassa loppuu ja samalla loppuu teho konvektoreista. Lämpöässältä sanottiin, että kyllä se teho heikkenee, mutta kyllä sillä silti vielä taloa viilentää.

Kysymys kuuluukin, onko foorumilaisilla kokemuksia maakeruupiirin käytöstä talon viilennyksessä?

Tarkoitus ei ehkä olisikaan saada jääkaappilämpötilaa koko taloon, mutta jos hellejaksoista saisi pahimman tukaluuden pois ja yöllä jopa nukuttua.

[marko.]

Itselläni on suurinpiirtein samanlainen laitteisto.
Näillä helteillä ajattelin myös että saisiko tuosta systeemistä viileää sisälle.

Periaatteessahan jos lattiaputkiston liittäisi maalämpöputkistoon niin eikö silloin kylmä litku viilentäisi sisätiloja?

[marko.]

Paitsi että etanoli pohjaista litkua ei saa laittaa lattialämmityskiertoon. Mutta lämmönvaihtimen kautta kyllä.

Nähdäkseni ei olisi mikään isokaan operaation.  Onko kokemuksia miten vanhaan maalämpöpumppuun sais liitettya lattiaviilennyksen.
Sama putkisto käynee. Joten ei tuossa muuta tarvita kuin lämmönvaihdin josta se kylmä saadaan lattiavesikiersoon.

[kaupunkitila]

Mua mietityttäisi
- laatassa on massaa paljon -> hitaus
- sisätiloissa ilma olisi kutakuinkin vastaava kosteus kuin ulkona ( kosteus ei pienene, toisin kuin kaivo-kylmän konvektorin kennon läpi puhallettaessa )
- kesällä voi yli 30 -asteen helteillä - ukonilman lähestyessä - ilman suhteellisen kosteuden kasvaessa - kastepiste olla tyyliin +25C

Jos ajattelisi laatta olisi esimerkiksi 18C (jotta sillä olisi jotain viilennystä), voi tulla haasteita kondenssin kanssa.

Voihan vastaavaa haastetta tulla jossain mittakaavassa huoneilmaakin viilennettäessä, jos rakenteet pitkän jäähdytyksen jäljiltä ovat kovin viileät.

[Nakke vaan]

No minullahan on nyt toista kesää käytössä itse tehty lattiaviilennys, on siis ihan kokemuksiakin, ja käppyröitäkin, ei tarvitse mutuilla.
Laatassa on massaa, mutta koska termostaatit on keksitty niin riittää että kerran asettaa arvot kohdalleen ja kytkee järjestelmän päälle kuten lämmityksessäkin ja suht tasaisena lämpö pysyy, noin puolen asteen sisään. Ja mikä ilahduttavinta niin talo on joka nurkasta tasaisen viileä, makkarissakin yöllä ovi kiinni.
Veikkaan että lämpö on tasaisempi kuin ilppilämmittäjillä edes siellä ilpin olintilassa, saati muualla talossa. Omakin  käppyrä olisi vielä tasaisempi jos olkkarissa ei olisi kolmea verhotonta 2m leveetä ikkunaa lattiasta kattoon ja jos olisin löytänyt langattoman termarin jonka hystereesi on pienempi kuin 0.3c. Laittakaapa joku ilppi/konvektoriviilentäjä verrokkikäppyrä olkkarin lämmöistä viimeisen viikon ajalta.
Mutta siis, kesän alussa päälle ja syksyllä pois, termarit hoitaa.


Kosteus sisällä ei ole sama kun kosteus ulkona ainakaan suhteellinen
Olen pari kertaa pyytänyt josko joku ilppi/konvektoriviilentäjä  laittaisi verrokiksi oman sisäkosteuskäppyrän niin voitaisiin ihmetellä onko tuo minun kämpän kosteus taivaissa, ei ole näkynyt. Nyt olisi taas hyvä tilaisuus laittaa viimeisen viikon käppyrä tähän verrattavaksi. Tuolla stiebeli osiossa on minun koko viime vuoden sisäkosteuskäppyrä. En kiistä etteikö kosteus olisi korkeampi mutta ei sillä ole väliä jos se kuitenkin pysyy riittävän alhaalla.







Kastepisteen kanssa ei tule mitään ongelmia, laattaa ei todellakaan ajeta 18c kylmäksi, sisällä jäätyisi.
Itselläni lattian pintalämpötila on jossain 20-20.5 välillä ja nyt on sentään 30c ja vähän ylikin lämpöjä ulkona ja tuolla saavutetaan ~22c sisälämpö joka sekin on useimmille liian kylmä.
Huoneilma on siis noin 1.5 astetta lämpimämpi kuin lattian pinta.

Tuo ihan alimmainen kuvaaja, ”maalämpö” kertoo lattiasta tulevan veden lämpötilan. Huomaa hyvin että joka yö termostaatti katkaisee viilennyksen.
Ilmanvaihto on normi teholla kokoajan, kosteustehostus tietty lähtee aina nostamaan kierroksia joka saunan tai suihkun jälkeen. Eikä valloxin vähäistä viileäntalteenottoa voikaan näköjään käyttää vanhassa talossa kun se tekee melkoisen kovan alipaineen, hajuhaittoja, jos antaa yöllä avata kennonohitusluukun. Tuo valloxi on kyllä surullinen.

[luu5]

Jos suhteellinen kosteus on 50% tienoissa, niin kastepiste on noin 9 astetta alle nykyisen lämpötilan. Jos taas RH on 80% niin kastepiste on noin 4 astetta alle lämpötilan.

Joten aika iso marginaali on 23 asteen sisälämpötilassa ja 50% suhteellisella kosteudella. Tietysti jos lähtee jäähdyttämään suoraan 30 asteen ja 80% lähtötilasta, niin heti ei ehkä kannata ajaa sitä 20 asteista vettä lattiaan. Tosin betonilattian viive voisi olla riittävä tuossakin.

[Lappanen]

^^ Alkoi ihan kiinnostamaan, miten saisi pienimmällä vaivalla ja rahalla lattiaan viilennyksen tai ainakin pienen lämpötilan pudotuksen.

Mulla iv-koneeseen integroitu tuloilman viilennys energiakaivon kierrolla joka pitää pahimmillakin pitkillä helteillä sisälämmöt alle 25C ja kosteus 40-45%. Makkarissa pari astetta viileämpää aina kun siellä pimennysverhot koko ajan kiinni ja sälekaihtimet ikkunoissa (toisin kuin muualla kämpässä).

Lattiat betonilla ja lattioissa kierto päällä kesälläkin, mitään mukavuuslämpöjä ei tarvita eli kierto vain tasoittelee lämpötiloja kaksikerroksisessa talossa. Termostaatteja ei ole missään käytössä, jakotukeilta hienosäädetty huonelämmöt tasapainoon ja MLP:n käyrällä sitten lämmöt kohdilleen. Hyvin toimii noilta osin.

Lattialämmityskierrossa lämpötila pysyttelee hyvin lähellä huonelämpötilaa kesällä eikä tuota kiertoa tarvitsisi kuin 2-3 astetta tiputtaa johonkin 22C asteen hujakoille jotta ehkä jo viilentäisi sisäilmaa iv-viilennyksen rinnalla sen tarvittavat pari astetta. 23C olisi aika optimi sisälämpö kesät talvet, viileämpi alkaa tuntumaan jo kylmältä.


MLP:n päältä lähtee lattialämmityksen menoputki joka sitten 1,5 metrin päässä haarautuu yläkertaan yhdelle ja alakertaan kahdelle jakotukille. Voisikohan tuohon menoputkeen ennen haarautumista kytkeä lämmönvaihtimen ja lämmönvaihtimeen toiselle puolelle sitten varastaisi viilennyskierron iv-koneelta palaavasta viilennyshaaralta eli sarjaan iv-viilennyksen kanssa. Iv-viilennyksen kiertopumpussa kyllä riittää potkua kierrättämään vaihtimenkin läpi litkua, tarvittaessa MLP:n sisäinen keruupumppu avustaa. Tuohon tarvittaisiin kyllä joku 3-tieventtiili säätämään kiertoa vaihtimen läpi/ohi lattiaan menevän kierron lämpötilan mukaan.

Liitteenä pro-mallinen paint-taideteos mitä hahmottelin päässäni. Toimisiko noin (sulkuja sinne tänne toki), olisiko tehtävissä (halvalla) ja onko näkyvissä ongelmia minkään suhteen? Kai tuollaisia 3-tiesäätöventtiileitä jotka säätävät itseään lämpötilan mukaan on valmiina saatavilla, kuvittelisi ainakin. 3-tieventtiilin saisi sitten talvella ohjattua iv-koneen viilennysohjauksen avulla siihen asentoon eli virrattomaksi että kierto menisi vaihtimen ohi.

Haluaisin iv-viilennyksen pitää pääviilennyksenä kun se hyvin toimii ja pitää ilmankosteuden kurissa. Tuo lattiaviilennys saisi sitten tyytyä iv-kierrosta tuleviin jämiin.

Asennus olisi kyllä aika helppo rasti kun kaikki putket hyvin näkyvillä sekä lähellä toisiaan ja tilaakin on. Noita on tullut jo jonkin verran itse itselleen tehtyä joten työkin olisi ilmaista ja takuu pitkä.

[Nakke vaan]

Nämä nyt ei vastaa kyselyihisi mutta jos niistä joku jotain irti saa niin laitan palikkaluettelon tiedoksi.
Lämmönvaihdin on kytketty kaivosta tulevaan putkeen ja siihen se menee puolen metrin päästä takaisinkin. Siinä välissä on sitten jättimäinen takaisku, perussettiä. Aluksi arvelutti kuinka paljon Stiebelin sisään kondensoi vettä kun tuo viina kiertää sitä kautta mennessään takaisin kaivoon mutta huoli oli turha, viina lämpee kennossa noin 20 asteiseksi, tietenkin, joten mitään kondenssia ei tapahdu.

Minulla on tuommoinen pumppu
https://lampotori.fi/tuote/kiertovesipumppu-wilo-stratos-para-25-1-11-t3-oh/
Se pyörii pienimmällä eli mittarinkin mukaan 8w teholla. Lattiaviilennys ei ainakaan vaadi viinapumpulta mitään. Jos laittaa vähänkään kierroksia niin kiertoon lähtee liian kylmää, olisi pitänyt ostaa pienempi pumppu.
Toimii toki noinkin mutta ei jää säätövaraa alaspäin.

Lämmönvaihtimena on tuo, halusin 11/4 liitännän, turhaan, pienempikin liitäntä olisi riittänyt juuri koska tuo ei vaadi kummoistakaan kiertoa. Muutenkin tuo fyysinen koko tuli ostettua ihan hatusta vetämällä, siinäkin olisi riittänyt varmaan puolet pienempi. Toisaalta nyt saa viilentää 8w teholla.
https://profil.fi/lammonvaihtimet-levylammonvaihtimet/lammonvaihdin-538-1631bar-vakioyhde-1-1-4

Sisätermostaattina toimii tuo, hystereesi iso mutta en löytänyt parempaakaan tuollain väärinpäin toimivana.
https://profil.fi/lattialammitys-v-k-l-lammityksen-ohjaus-and-saato/huonetermostaatti-a200-rth-langaton-vastaanotin

Tämä sitten puolestaan katkoo ettei kiertoon lähde liian kylmää vettä. Tämä tuntuu erikoisen hyvältä, helppokäyttöiseltä ja varmalta peliltä. Toimii jopa kännysovelluksella.
https://mallaspuoti.fi/verkkokauppa/inkbird-itc-308-wifi/
Nämä termarit on  seikkaperäisesti sarjaankytketty ja kun molempien termareiden ehdot täyttyy niin kiertovesipumppu saa virtaa pyörimiseen. Tai kun jomman kumman ehdot ei täyty niin kiertovesipumppu ei saa virtaa. Itse kytkin


Noilla palikoilla Stiebelin lattiakiertovesipumpun täytyy olla täysillä, kierto 24.3 l/min, muuten taas lähtee liian kylmää matkaan. Pikkuisen liian puhdikkaan rojut ostin kun säädöt joutuu pitämään tapissaan mutta onneksi
toimii hyvin.

[kotte]

Toimisiko noin (sulkuja sinne tänne toki), olisiko tehtävissä (halvalla) ja onko näkyvissä ongelmia minkään suhteen?

Tuon tapaisen kytkennän saa taatusti toimimaan ja tuskin voi halvemmallakaan vastaavaa toteuttaa asiallisella tavalla. Saa toki miettiä, miten saa venttiilit toimimaan niin, että eivät falskaa talvella eivätkä kurista jäähdytystä liikaa tai liian vähän kesällä jäähdytystarpeesta riippuen, hoitaa ilmaukset asennusvaiheen jälkeen ja ennen muuta kehittää asiallisesti toimivan ohjauksen. Kolmitieventtiilit tai vaihtoventtiilit kummallakin kiertopuolella toki hoitavat homman ja saahan säädön toimimaan jopa ON/OFF-tyyliin (välillä liuoskierto lämmönvaihtimen kautta, välillä suoraan takaisin kaivoon). Jokin vakiolämmönsäätäjäkin hoitaisi homman portaattomasti, kunhan siihen olisi sisäänrakennettu jäähdytyksen ohjausmahdollisuus edes sillä tavalla, että venttiilimoottorin toimintasuunnat saa vaihdetuksi keskenään (venttiili auki, kun lämmitysvesi on tavoitetta lämpimämpi ja kiinni, kun lämmitysvesi on tavoitetta viileämpää). Automaation pitäisi mielellään myös sulkea liuoskierto kokonaan, kun ulkolämpötila laskee sanotaanko alle n. 15 ... 20 asteen, mitä saattaa olla vaikeampi kaivaa esille vakiolämmönsäätimistä, jotka toimivat juuri toisin päin, eli sulkevat venttiilin lämpötilan ylittäessä kesälle asetetun raja-arvon.

[Lappanen]

Kiitoksia vastauksista, selvensi asiaa niin systeemin kuin sen komponenttienkin osalta.

Kesä/talviasennon ohjauksen saisi suoraan IV-koneen jäähdytyksen ohjauksesta, toisinsanoen viilennyspiirin pumpun ohjauksesta (230V), tuo pyörii aina kun iv-viilennys on päällä. Lattialämmityspuolelle tulisi vaihtoventtiili joka virrattomana ohittaisi lämmönvaihtimen ja kun se saa virran viilennyspumpulta virtaus kääntyisi lämmönvaihtimen läpi. Viilennyspiirin 3-tiesäätöventtiilin saisi samalla ohjauksella virrattomaksi eli ohittamaan lämmönvaihtimen kun kytkisi viilennyspumpulta tulevan ohjauksen releelle joka katkaisisi 3-tiesäätöventtiilille tulevan syötön. Virrallisena 3-tiesäätöventtiili säätelisi keruunesteen virtausta lattialämmitysveden lämpötilan mukaan vaihtimen läpi, ohi tai sekoittaen.

IV-viilennys on sallittu kun ulkona on yli 11 astetta, tuon on pakko olla noin matala raja koska keväällä aurinko alkaa paahtaa isoista ikkunoista ja viilennys on jo silloin hyvä ratkaisu. Ei tuo täysillä kuitenkaan silloin viilennä portaattoman säädön ansiosta. Mutta tuolloin saattaa olla vielä lämmitystarvetta jolloinka viilennyspiirin 3-tiesäätöventtiili haistelisi mielestään liian korkeaa lattialämmitysveden lämpötilaa ja yrittäisi viilentää sitä, ei hjuva. Tuon voisi ehkä saada ratkaistua sillä, että MLP:n lähdöistä tai muualta sisuskaluista löytyisi signaali milloin lattialämmitysmoodi on päällä ja tuolla saisi viilennyksen 3-tiesäätöventtiilin myös virrattomaksi eli ohittamaan lämmönvaihdin kokonaan.
Eli talvella lattiaviilennys olisi virrattomana = ohitettu koska iv-viilennyskin on pois päältä ja 3-tiesäätöventtiili olisi varmasti virattomana eli levari ohitettu koska lattialämmitysmoodi päällä MLP:ssä. Keväällä ja syksyllä lattiaviilennys olisi osittain päällä sen mukaan onko viilenystarvetta ja/tai lattianlämmitystarvetta ja säätyisi viilennystarpeen mukaan. Kesällä lattiaviilennys olisi päällä ja säätyisi viilennystarpeen mukaan.

Lattialämmityksen putket ovat 28mm kuparia kuten myös iv-viilennyksen haarat. Eikös tuohon menisi silloin 1-tuuman lähdöillä oleva levari? Vai olisiko parempi laittaa 1 1/4 tuumaisilla lähdöillä ettei kurista, vai tuleeko tuossa sitten hankaluuksia säätöjen hakemisessa kuten Nakke Vaan:lla kävi? Ei ole mitään käryä miten paljon nuo levarit kuristaa virtausta, oletus on että ei hirveästi tulisi kuristusta.


Tuollaiset nyt alustavasti bongasin tuolta annetusta linkistä joilla homma voisi lähteä käyntiin:
Levari 1-tuuman lähdöillä: https://profil.fi/lammonvaihtimet-levylammonvaihtimet/lammonvaihdin-nb-138-20-vakioyhde-1?zenid=020116urjjee9sk1g6e929ir57
3-tievaihtoventtiili: https://profil.fi/venttiilit-moottoriventtiilit/3-tie-vaihto-venttiili-1-dn25-moottorilla?zenid=020116urjjee9sk1g6e929ir57
3-tiesäätöventtiili: https://profil.fi/lammityksen-automaatio-lammonsaatimet/saadin-promix-acc10?cPath=100_55&&zenid=020116urjjee9sk1g6e929ir57

Kyllä tuollekin paketille se 800€ rahteineen hintaa tulisi, siihen vielä kasa liittimiä ja sulkuja päälle niin tonni menee rikki. Tuo toki vasta yksi paikka mistä noita katsellut. Parempi etten sano hallitukselle mitään tästä pikku projektipähkäilystä

[Nakke vaan]

Levarin vastuksista sen verran että kun itselläni lattiaputkisto pyörii vapaasti, jos saa kaikkialla pyöriä niin se pyörii 33.72 l/min vauhdilla. Sitten kun laittaa kierron levarin kautta niin se on 27.42 l/min. Putket levarille on 32mm ja metrin pätkät, eli kyllä tuosta omasta levarista vastustakin selvästi tulee.

Paljonko sinulla on kaikkiaan lattiapiirien virtaus? Siis niiden mitä ehkä kuvittelisit viilentäväsi?
Ymmärsinkö oikein että hoitaisit levarin ja iv-kennon viinankierron yhdellä kiertovesipumpulla?
Onko se iv-kennon nykyinen pumppu kuinka kovalla teholla nyt käytössä, onko siinä nyt tehoja reservissä jos levari tarvii oman 1-4 l/min kiertonsa? Omassa levarissa viina virtaa siis 4.05 l/min. Paljonko iv-kennossa on nyt virtausta?

[Lappanen]

Vähän tuli suunnitelmiin muutoksia, kun noissa shunttitoimilaitteissa ei olekaan palautusjousta joten se ei toimi sähköttä kuten ajattelin, joten levarin lattiamenohaaraan tulisi nyt sitten vaihtoventtiili huolehtimaan, että levarissa kuumalla puolella on virtaus vain silloin kun siellä saa sitä olla ja muuten se ohitetaan. Säätöventtiili säätää lämmönkeruunesteen kiertoa levarin kylmällä puolella lattiakierron lämpötilan mukaan silloin kun iv-viilennys on sallittu ja tuolla ei taida paljoa olla väliä kiertääkö keruuneste levarin kautta vai ohittuuko silloin kun kuuma puoli on ohitettu.


Aika tasaiseen on noin 20 l/min kiertänyt lämmitysvesi lattioissa, MLP:n oman mittarin mukaan.
28mm kuparilla jakotukeille ja lattioissa Roth X-PERT S5 20 mm letkut joiden sisähalkaisija 16 mm.

IV-koneen viilennyspumppuna toimii Wilo Yonos PICO 25/1-8-130 joka taitaa nyt pyöriä 20W teholla eli olisiko 1/4...1/3 teholla vakiovirtausasetuksella. Tuota buustaa nyt myös MLP:n sisäinen keruupumppu 30% teholla ainakin näiden pahimpien helteiden yli kun se laskee tuloilmaa 0,5C ja keruuneste pysyy 9,5C tai alle.

IV-kennon virtausta en pysty mittaamaan, siinä on kyllä ahdistavana kohtana noin 1,5 metriä suuntaansa 15mm kuparivedot koneelle ja siitä sitten haarautuu kahdelle viilennyskennolle yhteensä 4 kpl 15mm kupariputkea viilennyspattereille.


Tässä kun asiaa ja noita virtauksia mietti, niin pitäisikö tuo viilennyshaaraan asennus kuitenkin unohtaa jos siitä ei riitä virtausta ja asentaa se kaivolta tulevaan linjaan samaan tapaan kuin se nyt olisi viilennyshaaraankin tulossa? Wilo antaa max 4 m3/h enkä sitä melun takia viitsi kyllä täysilläkään huudattaa. MLP:n keruupumppu ei paljoa ääntä pidä.


Onko täällä joku virtaus/enegialaskumaisteri joka osaisi lonkalta heittää mitä vaaditaan, että lattian vesi viilenisi 25-26C -> 22-23C kun sitä 8-10C keruuliuoksella yritetään viilentää. Lattiassa kiertää noin 270 litraa vettä tuolla 20 l/min virtauksella.

[Nakke vaan]

Onko täällä joku virtaus/enegialaskumaisteri joka osaisi lonkalta heittää mitä vaaditaan, että lattian vesi viilenisi 25-26C -> 22-23C kun sitä 8-10C keruuliuoksella yritetään viilentää. Lattiassa kiertää noin 270 litraa vettä tuolla 20 l/min virtauksella.

En ihan ymmärrä mitä tarkoitat mutta…….
Aika laiska virtaus tuo 20l/min, jos levari ahdistaa sitä samat ~20% mitä minulla niin jäädään sinne 16 l/min hujakoille.
Ajatellaan että lattian dt pitää olla pieni koska kylmää ei voi laittaa matkaan kondenssin takia, lasketaan tuolla samalla 1.7dt arvolla mitä minun pumput pystyy ylläpitämään, tehot on sitten mitä on. Nekin toki voi laskea.

Vaaditaan viinan virtaus 8c > 23c lämpenemällä  16/ (15 /1.7)~1.8 l/min
ja 10c > 22c lämpenemällä 16/ (12/1.7) ~2.3 l/min, käytännssä siis jotain tuolta väliltä.

Eli suuruusluokka on tuo, et tosin pääse tuolla 16 l/min virtaamalla tuohon 1.7dt arvoon, taitaa mennä yli kakkosen.
Mutta noilla laskettuna ollaan jossain 108-138 l/tunnissa, tuohon pystyy hyvin millä tahansa.
Tässä nyt oletettiin että levari toimii 100% hyötysuhteella mitä se ei varmaan ihan ole mutta edelleen lopputulema on jokatapauksessa että viinan virtauksen suuruusluokka on hyvin pieni.

Vaaditaan siis malttia ja hyvä säätö levarin viinankiertoon, ehkä joku pieni linjasäätöventtiili.


Tiedä sitten pystyisikö tuon kytkemään sarjaan sen iv-kennon kanssa, kuinkas kylmää sen paluuvesi on?

[seppaant]

Onko täällä joku virtaus/enegialaskumaisteri joka osaisi lonkalta heittää mitä vaaditaan, että lattian vesi viilenisi 25-26C -> 22-23C kun sitä 8-10C keruuliuoksella yritetään viilentää. Lattiassa kiertää noin 270 litraa vettä tuolla 20 l/min virtauksella.

Minä laskisin sen näin:
Lattiasta "imetty" teho on: 0,33l/s*4,2 kJ/kgC*3C = 4,2 kW

Levari siirtää saman tehon keruupiiriin
Yhtälössä on yksi vakio, keruun lämpötila 9C, ja kaksi muuttuvaa tekijää Dt ja virtaus.
Annetaan keruunesteen lämmetä esim 20C:een -> Dt=11C
F*4,1*11=4,2  -> F=0,093 l/s = 5,6 l/min
Jos keruunesteen annetaan lämmetä esim 14 C:een on virtaus 0,20 l/s  = 12,3 l/min

ATS

[Lappanen]

Kiitos taas.

Tuota juuri hain, että onko järkeä lähteä levaria sovittelemaan iv-patterin paluulinjaan eli sarjaan sen kanssa. Ilmeisesti se siinä toimisi, virtauksia sitten vaan säätelisi kohdilleen.

Mulla ei tosiaan iv-kierrosta tarkkoja datoja ole. On siinä juuri ennen konetta kaksi mekaanista lämpömittaria, mutta en oikein usko että kaivolta tulisi vielä tässäkin vaiheessa 4C ja viilennyspatterilta palaisi 7-8C. Tuo dt voisi kuitenkin olla lähellä oikeaa. Mlp:n mittaamana sen läpi kiertää 9,5-10C keruuneste, osa tuosta tulee viilennyshaarasta ja osa "raakana" kaivosta, ainakin oletan niin kun mlp:n keruupumppu on nyt käytössä.

Eiköhän tässä uskalla alkaa jo palikoita haalimaan ostoskoriin ostohousujen pukemista odottelemaan.. Taitaa kyllä pahimmat helteet hellittää ennen kuin systeemi on tulilla, mutta mieluummin tuon tänä kesänä teen jo seuraavaa kesää varten. Talvella tuon parissa askartelu ei oikein nappaakkaan.

[Lappanen]

Olen nyt mielestäni saanut mielessäni asennuksen suunniteltua (liite), tosin noita MLP:ltä mahdollisesti tulevia ohjaussignaaleja en ole vielä tutkinut, mutta kyllä ne jotakin kautta saa toteutettua.
Palikatkin on itseasiassa jo tilattu, siis levari ja venttiilit toimilaitteineen 

Pitää odotella, että kämppä tyhjenee pariksi päiväksi niin saa sitten rauhassa asennella kunhan kaikki tilpehööri on käsillä.

Edit. Tuon ulko/sisälämpötilarajan voisi korvata asteminuuttirajalla (taas jos siitä saa jonkun ulostulo MLP:ltä kaivettua), sillä olisi helpoin sallia lattiaviilennys kun samanaikaista iv-viilennys- ja lattialämmitystarvetta ei varmasti ole eli kun asteminuutit =100.

[Nakke vaan]

Nyt on kyllä hyvä kuva. En keksi mikseikö noilla kytkennöillä toimisi jos kerran viinakin on luokkaa 10c vielä kaivoon mennessään. Onhan siinä mistä kylmää ottaa kun ei virtauksen kovinkaan ihmeellinen tarvi olla.


Hienot systeemit tulee, itse laitan tepselin seinään ja käännän kolme hanaa toiseen asentoon kun viilennys alkaa.
Ja tietty Stiebelin lämmityspyynnin 5.0 asteeseen. Onneksi noita ei tarvitse kuitenkaan tehdä kun keväällä ja syksyllä mutta kyllähän täysautomaattinen järjestelmä olisi nykyaikaa.

[Lappanen]

Onkos tuolla väliä miten päin virtaukset tulee levarille? Piirrosteknisistä syistä noin päin piirretty, mutta olisiko parempi että lämpimin neste ja kylmin neste kohtaisi ensin toisensa?

[Nakke vaan]

Joo tietenkin vastavirtakytkentä. Mutta levareihin on merkattu ne joten ei voi väärin mennä.

[Lappanen]

Vielä tuosta kastepisteestä, kun valmiissa systeemeissä on kastepistesäätö.

Mitä nyt olen nettiä selaamalla lukenut, niin menoveden minimi suositellaan +18C. Kastepiste ei kait tuota korkeammaksi Suomessa nouse?

Eli kunhan pidän menoveden lähtölämpötilan asetuksen minimissään +20C (joka varmasti liian kylmä koska 22C huonelämpö = lattiassa sama lämpö, tuntuu jo liian kylmältä), ei pitäisi olla missään tilanteessa huolta kondenssista?

[kotte]

Vielä tuosta kastepisteestä, kun valmiissa systeemeissä on kastepistesäätö.

Mitä nyt olen nettiä selaamalla lukenut, niin menoveden minimi suositellaan +18C. Kastepiste ei kait tuota korkeammaksi Suomessa nouse?

Oli se pariin otteeseen muutaman tunnin ajan tänä kesänä ainakin Helsingin seudulla yli +21C ja käväisi muutama päivä sitten lähes +22C. Merivesihän oli avomerellä yli vuorokauden verran yli +25C, joten tuo ei ole edes mikään ihme. Varmempi olisi rakentaa kastepistesäätö (esim. niin, että kastepiste joko katsotaan jostakin luotettavasta lähteestä netissä tai sitten lasketaan itse varjoon asennettujen ulkolämpötilamittarin ja kosteusanturin lukemien perusteella; eli jonkinlainen halpa tietokone kuten jokin Raspberry Pi:n versio tarvitaan osaksi säätöjärjestelmää, jos meinaa pärjätä kohtuuhinnalla ja rakentaa systeemin itse).

[Nakke vaan]

Lattiaviilennys on kuitenkin vissiin siellä talon sisällä? Ulkona oleva lämpötila, kosteus ja kastepiste on käytännössä merkityksetön.
Sisällä on käytännössä paljon kuivempaa joten kastepiste ei tule olemaan ongelma.

[Lappanen]

Talo Pirkanmaalla ja keväästä syksyyn iv-viilennys pitää sisäkosteuden alle 50RH% ja lämmön alle 26C (worst case). Eli käytännössä kun menovesi yli 20C niin asiasta ei tarvitse murehtia.

[jmaja]

Sisällä on käytännössä paljon kuivempaa joten kastepiste ei tule olemaan ongelma.

Yleensä kyllä sisällä on selvästi suurempi absoluuttinen kosteus kuin ulkona. Tietysti tehokkaalla IV-viilennyksellä voi suurella ulkoilman absoluuttisen kosteuden aikana sisällä olla alhaisempikin.

Yleensä arvioidaan, että asunnon kosteuslisä on n. 3 g/m3, mutta riippuu toki paljon ilmanvaihdosta ja siitä mitä asunnossa tehdään.

Kai sinne lattiaan pitää laittaa lattiaa kylmempää vettä, jos lattialla viilennetään?

Tällä voi näppärästi laskea kastepisteet ja miten ne muuttuvat kosteutta muutettaessa: http://www.humcal.com/

Eiköhän 18 C ole varsin turvallinen raja, varsinkin taloissa, joissa on IV-jäähdytys. Jos sitten parina päivänä vuodessa menisikin hiukan alle kastepisteen, eiköhän se kosteus ehdi hyvin kuivua muina päivinä.

[luu5]

Eiköhän 18 C ole varsin turvallinen raja, varsinkin taloissa, joissa on IV-jäähdytys. Jos sitten parina päivänä vuodessa menisikin hiukan alle kastepisteen, eiköhän se kosteus ehdi hyvin kuivua muina päivinä.

Valloxin IV-koneen mittauksista laskien, laittaisin minimiksi 20 astetta. Maksimi kastepisteet mitä noista laskin on ollut peräti 21,4C. Eli 57% ja 30C. Mittaustarkkuus aiheuttaa helposti asteen pari heittoja. Ja yksittäinen suihkussa käynti nostaa Valloxin arvoja.

Kosteuden poisto tuloilmasta olisi kyllä hyvä juttu. Jos kosteuskuorma talossa ja taloon on sama, eikä kosteutta poisteta mutta lämpötilaa lasketaan, niin suhteellinen kosteus kasvaa (eli lähestytään kastepistettä).

[Nakke vaan]

Yleensä kyllä sisällä on selvästi suurempi absoluuttinen kosteus kuin ulkona. Tietysti tehokkaalla IV-viilennyksellä voi suurella ulkoilman absoluuttisen kosteuden aikana sisällä olla alhaisempikin.

Yleensä arvioidaan, että asunnon kosteuslisä on n. 3 g/m3, mutta riippuu toki paljon ilmanvaihdosta ja siitä mitä asunnossa tehdään.

Kai sinne lattiaan pitää laittaa lattiaa kylmempää vettä, jos lattialla viilennetään?

Tällä voi näppärästi laskea kastepisteet ja miten ne muuttuvat kosteutta muutettaessa: http://www.humcal.com/

Eiköhän 18 C ole varsin turvallinen raja, varsinkin taloissa, joissa on IV-jäähdytys. Jos sitten parina päivänä vuodessa menisikin hiukan alle kastepisteen, eiköhän se kosteus ehdi hyvin kuivua muina päivinä.

Olet varmasti oikeassa. Oikeastaan mielessäni tarkoitin että silloin kun on nuo kriittiset hetket kastepisteen kannalta niin kosteus sisällä on pienempi kun ulkona.

Mielestä kriittinen paikka tuolle kosteuden tiivistymiselle on se jakotukki, ei lattia. Jakotukki on tietenkin kylmempi kuin lattia. Itselläni on Netatmon raadeltu anturi jakotukissa kiinni. Lämpöä mittaava komponentti on piitahnalla tukissa kiinni ja kosteusanturi vapaasti kiinni tukissa tai jossain millin päässä. En tiedä tarkemmin kun en tiedä mikä niistä osista mittaa kosteutta. Tuosta on sitten hälytys kännyyn jos kosteus, suhteellinen, nousee yli 80 prosentin. Vielä ei ole ole hälyä tullut, en tiedä onko tuo hyvä vai susi systeemi mutta muuta en keksinyt. Vuoden kun olen tilannetta seuraillut niin fiilis on että ei tuo kastepiste ole lähelläkään ikinä. Edes pannuhuoneessa missä ovi on usein ulos auki niin kosteus ei ole koskaan tiivistynyt lähteviin messinkeihin. Niissä minulla on sentin leveät sanomalehtipaperiliuskat teipattuna ja kova usko että niistä näkyisi jos olisivat joskus keränneet kosteutta.

Toki jos jostain löytyy valmis kastepistehälytin niin olen kiinnostunut.

[Nakke vaan]

Valloxin IV-koneen mittauksista laskien, laittaisin minimiksi 20 astetta. Maksimi kastepisteet mitä noista laskin on ollut peräti 21,4C. Eli 57% ja 30C. Mittaustarkkuus aiheuttaa helposti asteen pari heittoja. Ja yksittäinen suihkussa käynti nostaa Valloxin arvoja.

Kosteuden poisto tuloilmasta olisi kyllä hyvä juttu. Jos kosteuskuorma talossa ja taloon on sama, eikä kosteutta poisteta mutta lämpötilaa lasketaan, niin suhteellinen kosteus kasvaa (eli lähestytään kastepistettä).

Jos talossa on viilennys niin silloin 30c poistoilma ei liene mahdollista. Mutta muuten kyllä jos valloxin maksimeista laskee niin onhan tuo kastepiste korkea joka päivä kun käy suihkussa tai saunoo. Itselläni nyt viimeisen viikon suurin kastepistekin on melkoisen korkea, 19.3c,  ja tuota luokkaa se valloxista laskien on melkein päivittäin nyt helteillä ollut. 24c 75% eli kastepiste 19.3c. Mutta tilanne olohuoneessa on tuolla samalla hetkellä ollut 21.8c ja 51% eli kastepiste 11.2c. Ei kai noista valloxin lukemista oikein ole mielekästä laskea kun se imaisee suihkun höyryt itseensä? Itselle muistiin jälkipuinteja varten tuo hetki, 11.7 klo 11.25



Mielestäni kastepisteen olemassaolo on kuitenkin hyvä tiedostaan, ymmärtää ja käyttää järjestelmää järjen kanssa. Koko idea perustuu mahdollisimman lämpimään menoveteen > mahdollisimman pieneen dt arvoon >mahdollisimman tehokkaaseen kiertoon. Mikään pikaviilennys jollain 12c vedellä ei ole hyvä idea tämän systeemin kanssa.

[kotte]

Lattiaviilennys on kuitenkin vissiin siellä talon sisällä? Ulkona oleva lämpötila, kosteus ja kastepiste on käytännössä merkityksetön.
Sisällä on käytännössä paljon kuivempaa joten kastepiste ei tule olemaan ongelma.

Kuten mm. Jmaja kirjoittikin, tuloilmaviilennys suojaa aika pitkälti (edellyttäen, että järjestelmää käytetään niin, että kenno todellakin maksimoi kosteuden keräämisen eikä kennoa esimerkiksi ohjailla niin, että shunttikierrolla kennon lämpötila voi ajoittain olla merkittävästi maaliuoksen lämpötilaa korkeampi. Lto-laitteen jälkeen asennettu viilennyskenno on tässä suhteessa yksinään arveluttava, kun taas esijäähdytys ennen talteenottokennoa sallii kennon pitämisen maksimaalisen viileänä koko kesäkauden jäähdyttämättä tuloilmaa ajoittain liikaa, kun tuloilma voidaan lämmittää jäteilman lämmöllä tarvittaessa uudelleen). Ilman tuloilman viilennystä sisäilman absoluuttinen kosteus nousee väistämättä ennen pitkää ulkoilman tasolle eikä laske yhtä nopeasti kuin ulkoilma kuivahtaa, eli on jokseenkin varmaa, että pinnat ajoittain kastuvat Suomen kesässä, jos lattiat viilentää alle 20 asteen, kun sisältäkin haihtuu auttamatta lisää kosteutta asukkaista, viherkasveista, tarjoiltavasta ruoasta yms.

[luu5]

Kuten mm. Jmaja kirjoittikin, tuloilmaviilennys suojaa aika pitkälti (edellyttäen, että järjestelmää käytetään niin, että kenno todellakin maksimoi kosteuden keräämisen eikä kennoa esimerkiksi ohjailla niin, että shunttikierrolla kennon lämpötila voi ajoittain olla merkittävästi maaliuoksen lämpötilaa korkeampi. Lto-laitteen jälkeen asennettu viilennyskenno on tässä suhteessa yksinään arveluttava, kun taas esijäähdytys ennen talteenottokennoa sallii kennon pitämisen maksimaalisen viileänä koko kesäkauden jäähdyttämättä tuloilmaa ajoittain liikaa, kun tuloilma voidaan lämmittää jäteilman lämmöllä tarvittaessa uudelleen).

Tämä alkoi kiinnostamaan, eli Nakenkin mainitsema kosteudenpoisto tuloilmasta. Itselläni on perinteiset peltiputket IV-putkina (höyrysulun sisällä, mutta eristämättöminä). En siis kuvittele ajavani sinne kylmää ilmaa, mutta ehkä viileämpää ja ainakin kuivempaa.

Jos vaikka tuollaisen MLV:n asentaa ennen Valloxin MV:tä, niin MV:ssä voisi lämmön nostaa kastepisteen yläpuolelle. Ja tuloilman kosteus olisi kuivattu ennen MV:tä.

Mitenkäs talvella tuloilman lämmitys, onko siitä kuinka paljon haittaa tuolle MLP:n hyötysuhteelle? Kaikki maapiirin neste ei kuitenkaan taida kiertää MLV:n kautta?

[kotte]

Mitenkäs talvella tuloilman lämmitys, onko siitä kuinka paljon haittaa tuolle MLP:n hyötysuhteelle? Kaikki maapiirin neste ei kuitenkaan taida kiertää MLV:n kautta?

Riippuu aivan maapiirin tai kaivon mitoituksesta. Jos keruupiirin lämpötila pakkaa laskemaan talvella lähellä kriittisiä pakkaslukemia, ei ehkä ole viisasta kuormittaa keruupiiriä lisää. Toisaalta kierron katkaiseminen altista kennon jäätymiselle tai ainakin hyhmääntymiselle, mistä se ei välttämättä halkea kuten veden tapauksessa, mutta vannomatta paras.

Jos maapiriin kylmenemisestä ei sen sijaan ole ongelmaa, maaliuoksella tehty etulämmitys saattaa parantaa lto-laitteen toimintaa poistamalla mahdolliset jäätymisongelmat ja nostamalla tuloilman lämpötilaa kovilla pakkasilla jopa asteilla (ilman jälkilämmitystä; jälkilämmtystarvekin tietenkin silloin vähenee). Pohjoisimmassa Suomessa voisi olla silloin järkevää rakentaa esilämmityskennolle maapiriä vahvemmalla liuoksella täytetty oma kiertopiirinsä jäätymisriskin eliminoimiseksi kokonaan, mutta tällöin tarvitaan lisäksi lämmönvaihdin esilämmityspiirin ja väliin ja jollei haluta vielä yhtä ylimääräistä kiertopumppua, maalämpöpumpun maapiirin kiertopumppu on kytkettävä kesäksikin jatkuvalle käynnille, jotta kosteuden poisto toimisi tarkoitetulla tavalla. Esilämmitys ei normaalisti lisää maapiirin kuormitusta kuin korkeintaan muutamalla kymmenellä prosentilla ja pienen osan tästä saa takaisin vähentyneenä lämmitystarpeena maalämpöpumpulla tai lisälämmönlähteellä (kuten vähentyneenä tuloilman jälkilämmitystarpeena) tuloilman lämpenemisen välityksellä.

[Lappanen]

Nyt alkaa olla hilut kasassa ja enää Esben 3-tieventtiilin säätölaitetta odotellaan saapuvaksi (piti tulla jo viikko sitten..).

Sain silti vähän mittailtua asemia vanhojen putkivetojen keskelle ja lattiapiirin vaihtoventtiili on nyt paikoillaan.
https://i.ibb.co/599hbcF/IMG-20210727-225450.jpg

Tuosta sulkujen jälkeen vielä tyhjät putket odottaa, että saan keruupiirin samaan jamaan. Sitten vaan lämmönvaihdin seinään/telineeseen kiinni ja putkitus loppuun. Eli karkeasti 1/3 osaa tehty.

Onko mitään moraalista tai käytönnön estettä laittaa joustoletkuilla lattiapiirin veto noilta suluilta lämmönvaihtimelle? Helpottaisi hommaa huomattavasti ja muutenkin ne saisi tarvittaessa sitten helposti pois tieltä jos vaikka tuota paisaria joskus pitää uusia tai vastaavaa remppaa lämmönvaihtimen kanssa.
https://i.ibb.co/vkz30fC/IMG-20210727-225450-2.jpg

[Nakke vaan]

Ei kai joustoputkessa mitään esteitä ole jos satut vielä jostain löytämään happitiiviin ja murentumattoman niin miksei niitä voisi kaikkien sääntöjenkin mukaan käyttää. Tiedä sitten mikä on käytännön haitta vaikka ei olisi happitiivis, itselläni ainakin paisari ja sen orsi oli ihan ruskeata ruostevettä täynnä, varsinkin paisarista tuli aivan törkeän ruosteista vettä vaikka järjestelmä oli olevinaan happitiivis.

Olet jostain näköjään löytänyt rosterisen paisaritelineen, itsekin koitin mokomaa tilailla mutta eivät pystyneet toimittamaan joten laitoin paisarin suoraan seinään kiinni ja messinkiliittimistä sitten viritelmän mittarille ym. hiluille. Mistä löysit rosterisen?

[kaupunkitila]

Onko mitään moraalista tai käytönnön estettä laittaa joustoletkuilla lattiapiirin veto noilta suluilta lämmönvaihtimelle?

Mieleeni tulee lähinnä huomioitavina asioina:
- onko mahdollista kyseisillä kohdin on alipainetta missään tilanteessa (jolloin vetäisi ryttyyn letkut) - missä MLP:n oma pumppu on suhteessa kohtiin
- joustavan materiaalin tilavuus vaihtelee paineen mukaan - isot muoviputketkin pitkinä matkoina vaihtavat tilavuutta yllättävän paljon  (ei liene merkityksellinen noin lyhyillä matkoilla)
- letkun muoto muuttuu enemmän paineen vaihdellessa (jos lähellä on jotain mihin ne voivat ottaa kiinni) - vrt. esim. kasteluletku

Samaa miettinyt itsekin, asennusvaiheissa, että olispa letkut tässä kohdin..

[Lappanen]

Ei kai joustoputkessa mitään esteitä ole jos satut vielä jostain löytämään happitiiviin ja murentumattoman niin miksei niitä voisi kaikkien sääntöjenkin mukaan käyttää. Tiedä sitten mikä on käytännön haitta vaikka ei olisi happitiivis, itselläni ainakin paisari ja sen orsi oli ihan ruskeata ruostevettä täynnä, varsinkin paisarista tuli aivan törkeän ruosteista vettä vaikka järjestelmä oli olevinaan happitiivis.

Olet jostain näköjään löytänyt rosterisen paisaritelineen, itsekin koitin mokomaa tilailla mutta eivät pystyneet toimittamaan joten laitoin paisarin suoraan seinään kiinni ja messinkiliittimistä sitten viritelmän mittarille ym. hiluille. Mistä löysit rosterisen?

Vähän oli sellaista haalean kusen väristä vettä kun putkea lorotin tyhjäksi. Reilu kolme vuotta vedet virranneet, aika ruostepitoisella vedellä täytetty joten einkai tuonne hirveästi happi ole mistään päässyt.

Paisaritelineen hommasi putkari, luultavasti Ahlselilta kun paisarin kyljessä Ahlselin labelli.

[Lappanen]

Mieleeni tulee lähinnä huomioitavina asioina:
- onko mahdollista kyseisillä kohdin on alipainetta missään tilanteessa (jolloin vetäisi ryttyyn letkut) - missä MLP:n oma pumppu on suhteessa kohtiin
- joustavan materiaalin tilavuus vaihtelee paineen mukaan - isot muoviputketkin pitkinä matkoina vaihtavat tilavuutta yllättävän paljon  (ei liene merkityksellinen noin lyhyillä matkoilla)
- letkun muoto muuttuu enemmän paineen vaihdellessa (jos lähellä on jotain mihin ne voivat ottaa kiinni) - vrt. esim. kasteluletku

Samaa miettinyt itsekin, asennusvaiheissa, että olispa letkut tässä kohdin..

Letkut tulisi painepuolelle ja paineen vaihtelu niiden takia varmaan merkityksetöntä. Enää pitäisi siis löytää sopivat diffuusiosuojatut letkut

[Nakke vaan]

Vähän oli sellaista haalean kusen väristä vettä kun putkea lorotin tyhjäksi. Reilu kolme vuotta vedet virranneet, aika ruostepitoisella vedellä täytetty joten einkai tuonne hirveästi happi ole mistään päässyt.

Paisaritelineen hommasi putkari, luultavasti Ahlselilta kun paisarin kyljessä Ahlselin labelli.

Ei oo Ahlsellin valikoimissa rst telinettä.

Mutta noita joustavia asennusputkia kyllä
https://www.ahlsell.fi/34/lv/lammitys/kytkenta--ja-liitantaletkut/

[Lappanen]

Tuo näyttää olevan sama teline, en ole tuolta mitään kylläkään tilannut:
https://www.lvi-porssi.fi/lammitysjarjestelma-komponentteja/kalvopaisunta-astian-telineet/2357/kalvopaisunta-astian-rst-telineet-pikaliittimella


Ahlselilta laitoin tilaukseen 4 kpl noita eristettyjä diffuusiosuojattuja dn25 300mm letkuja, muita pituuksia en tähän hätään keksinyt. Noilla saan kyllä hyvin soviteltia putkivedot tarpeeksi syrjään kaikesta muusta mihin ehkä pitää päästä joskus vielä käsiksi.

[Lappanen]

Huhhei, juuri sain valmiiksi keruupuolen vaihtoventtiilin asennuksen ja levarikin on eristetty ja putkitettu, siinä myös kiinni 3-tiesäätöventtiili.

Eli seuraavaksi enää levari seinään kiinni, ilmausyhteet siihen ja putkitus niin että levarin saa kytkettyä joustoletkuilla putkiin kunhan letkut joskus saapuvat.

Eli helpoin osuus jäljellä, kun ei tarvitse lämmitys/keruupiirejä enää aukoa kun ovat nyt sulkujen takana saatavilla.

Pitää varmaan eristää tästä joku projektiosio sitten aikanaan, kun olen tämän ketjun törkeästi kaapannut asian päivittelyyn 

[Lappanen]

Nyt on systeemi tulilla, manuaalisäätöisenä toistaiseksi kun säätöventtiilin toimilaitetta ei Onniselta alkanut kuulua ja sen toimitus olisi vemynyt syyskuun alkuun. Tsekeistä löytyi varastosta samaan hintaan viikossa kotiin toimitettuna, eli siyä odotellessa vetelen iv-pumpulta jännitteen alakertaan vaihtoventtiileille.

Iv-koneen asetuksista saan säädettyä raitisilman eli noin ulkoilman mukaan milloin viilennys on sallittu, joten tuolla saan hienosäädettyä yhdessä mlp:n lämmityskäyrän kanssa homman niin ettei samaan aikaan lattiaa lämmitetä että jääähdytetä.

Aika tehokkaasti tuntuu lattiaan menevö vesi viilenevän nykyisillä tyhjäkäyntisäädöillä, eli lattian kiertopumppu 10% ja mlp leruupumppu 20% + iv-viiöemmyspumppu 25W/3,7m. Kun kaikki keruu kiersi levarin kautta, menovesi lattiaan viileni 23 asteesta 18 asteen paikkeille, en pitkään tuota pyörittänyt, ihan testiksi vaan, joten käytännön säädöt odottelee toimilaitetta ja helteitä.

Eipä tuolle nyt siis ole tarvetta niin säädin ihan minimivirtauksen levarin kautta jotta kaikki ilma poistuu varmasti piiristä.

Kaikenkaikkiaan opettavainen ja palkitseva rykäisy, ja toimiessaan tuosta on varmasti iloa tulevaisuudessa.

Kuvassa systeemi kytkettynä, vuotoja tarkkaillessa muutama kriittinen avattava liitin vielä paljaana. Nyt jos kokonaan eristetty.
https://i.ibb.co/N1z7Fj6/IMG-20210802-215459.jpg

Aika paljon mapress-osia meni, joten hintaa kertyi kaikkineen lähemmäs 1500e kun itse kaiken teki. Jäi kyllä varaosiksikin mutkia, noikin sen 20-40e/kpl niin kyllähän sitä hintaa nopeasti kertyy. Elämä on.

[Nakke vaan]

Hieno homma että projektin maali näkyy. Ensi kesä meneekin sitten naureskellen ja ihmetellen että onpa uskomattoman hyvä systeemi. Kaikkialla tasaisen viileätä ilman mitään puhinoita. Itse jouduin jopa välillä laittamaan pitkäkseni lattialle ihan vaan koska se tuntui niin omituiselta.