Kuumissa maissa konvektoreita ohjataan joko 3-tieventtiilillä tai 2-tieventtiilillä. Siellä lämpö tuotetaan vedenjäähdyttimillä (periaatteessa sama laite kuin Suomessakin tunnettu ilmavesilämpöpumppu käytettynä jäähdytysmoodissa), kun kylmää ei ole missään luonnostaan, vaa se on tehtävä. Lähtökohtanahan on, että joka konvektorilla on termostaatti, jolla yhden laitteen tapauksessa voi ohjata kiertopumppua, mutta suuremmassa järjestelmässä sillä ohjataan magneettiventtiiliä tai termomoottorin ohjaaman venttiilin lämmitintä. Edellinen on nopea, kolahtaa venttiiliä avattaessa ja suljettaessa ja vie tyypillisesti hiukan enemmän sähköä aktivoituneena; jälkimmäinen taas on hidas (avautuminen ja sulkeutuminen vie minuutteja), äänetön ja vie tyypillisesti vähemmän sähköä aktivoituneena (laitteet kuluttavat sähköä vain, kun konvektorin termostaatti sitä päästää toimilaitteella. Hitaudella ei ole tässä tapauksessa mitään merkitystä ja pidän termomoottoria ehdottomasti parempana ohjautlaitteena useimmissa tapauksissa.
3-tieventtiilillä konvektorit kytketään sarjaan ja venttiilin tehtävänä on joko päästää virtaus konvektorin kennolle tai ohittaa kenno. Konvektorin termostaatti ohjaa kaikkea. Tuon systeemi etuna on, että systeemin kautta kulkee vakiovirtaus riippumatta jäähdyttävien konvektorien määrästä, vain painehäviö vaihtelee. 2-tieventtiiliratkaisu toimii kuten tavanomaisen radiaattori- ja lattialämmitysjärjestelmän ohjaus, eli venttiili joko päästää virtauksen laitteeseen tai kuristaa sitä enemmän tai vähemmän. Eri päätelaitteet on sitten kytketty putkistoon rinnan aivan kuten lämmitysradiaattoritkin yleensä kytketään (tuo 3-tieventtiiliratkaisu puolestaan muistuttaa läheisesti aikaisemmin joskus sovellettua ns. 1-putkijärjestelmää lämmitysradiaattoreiden verkkokytkennälle). Liikerakennuksissa radiaattoreiden ohjaus on usein hoidettu sähköisellä termostaatilla ja termomoottorilla, eli ratkaisu on melkein sama kuin tuossa konvektoreiden 2-tieventtiiliratkaisussa toteutettuna termomoottoreilla. Systeemillähän tavoitellaan tarkkuutta ja sitä, että radiaattorit sammutetaan silloin, kun jäähdytys on päällä. Lämmitysjärjestelmissä on tyypillisesti shuntti ja ulkoilman lämpötilan mukaan ohjattu lämmityskäyrä, jos lämpö tuotetaan kaukolämmönvaihtimella tai polttoaineella lämmitetyllä kattilalle. Lämpöpumpuilla ja sähkövartuksilla taas on kätetvämpää tuottaa suoraan oikean lämpöistä vettä.
Kyseenalaistan tarpeen lisätä maaliousjäähdytysjärjestelmiin minkäänlaista shunttia puhumattakaan laitekohtaisesta shuntista. Nuo edellä olevat 2-tie- tai 3-tieventtiiliratkaisut ovat yleisesti käytössä siellä päin maailmaa, missä jäähdytys on todella tarpeen. Jäähdytyksen yhtenä tehtävä on poistaa ilmasta kosteutta riittävän tehokkaasti ja tuo onnistuu sitä paremmin, mitä kylmempää vettä patteri saa. Jäähdytysjärjestelmää on järkevintä ohjata ON/OFF, eli jäähdytys joko on päällä tai sitten ei (konvektoreiden puhallin taas pidetään yleensä päällä koko jäähdytyskauden, jotta termostaatin mittaelin saa tiedon huoneen lämpötilasta ja pystyy ohjaamaan venttiiliä ilman turhia viiveitä tai vääristynyttä tietoa huoneen lämpötilasta ja myös jäähdytyskennon kuivattamiseksi sen jälkeen, kun jäähdytyksen lämpötilatavoite on saavutettu). Kiertävän liuoksen lämpötilaa nostava mahdollinen shuntti vie kosteuden poistotehon olemattomaksi tavanomaisella keskimääräisellä kesäkelillä ja mikä pahinta, loppukesän hiostavien ukkosta edeltävien kelien aikana, ja kosteuden poisto toimii kunnolla vain, kun jäähdytyssysteemiä käytetään lähes täydellä tehollaan. Ei tuollaista hölmöyttä pidä menne ehdoin tahdoin toteuttamaan.
Suomessa ei välttämättä saa ammattilaisiltakaan kunnon neuvoja asunnon jäähdytysjärjestelmien ohjaukseen. Syynä on, että näitä järjestelmiä on rakennettu lähinnä julkisiin rakennuksiin ja erityisesti suuriin yleisötiloihin, joissa käyttötilanteet ja ohjaustarpeet ovat erilaisia kuin asunnoissa ja pienemmissä huoneissa. Lisäksi noissa suurissa järjestelmissä on tyypillisesti erillinen kosteudenpoistokenno ja joskus tuon jälkeen jälkilämmitys, jolloin shuntit sun muut ovat oikeastaan pakollinen varuste ohjauksen toteuttamiseksi niin, että lämpötila saadaan tasaiseksi koko avarassa salissa samalla kun tilassa tarvitaan väenpaljouden takia erittäin voimakas ilmanvaihto (tätähän ei asunnossa tyypillisesti haluta, vaan kuhunkin tilaan sille soveltuva lämpötila eikä tarvita kansoitetulle teatterisalille ominaista ilmanvaihdon määrää).
