Tekniset kysymykset > Lämmönjako

'76 talon alakerta lattialämmitykselle, järkeä vai ei?

(1/7) > >>

JiiP:
Kiinnostaa tietää, että kannattaako vanhan 2krs '76 talon alakerran lattia laittaa lattialämmitykselle nykyisen patteriverkoston sijaan. Alunperin alakertaan oli tarkoitus jättää patterit ja ylös tulee lattialämmitys (vielä siis patterit), mutta nyt kun alakertaan pesutiloihin roilotettiin 20m2 ja laitettiin lattialämmitys niin se olikin aika helppoa hommaa niin tuli ajatus josko vetäisi koko alakertaan roilot ja lattialämmityksen ja täten koko talo tulisi lopulta lattialämmitykselle. Lämpövuodon vaikutus lattian heikoista eristeistä johtuen tietysti vähän mietityttää.

Jotain perustietoa:
- Rinne betonielementtitalo Ylöjärvellä.
- AK120m2 + YK120m2 + 40m2 puolilämmintätilaa. MLP asennettu 10/2020, vuosittainen MLP energiankulutus tulee olemaan 8500kWh/vuosi sis.käyttövesi (kun kesäkuukausien kulutuksen ennustin mukaan). Ei mikään mahdoton kulutus omasta mielestä kun talo on alkuperäiskunnossa kaikilta muilta osin.
- Alakerta ei ole erityisen korkeaa tilaa niin korkeutta ei oikein haluta nostaa.
- Lattian rakenne betoni + 70mm styroksi ja joku 50-70mm pintabetoni. Alakerran ulkoseinä 70mm betoni, 40mm jotain villaa tmv. ja 150mm betoni.

Jos nyt ei työmäärä ota huomioon niin onko tuossa alakerran lattialämmityksessä energiankulutuksellisesti jotain sudenkuoppaa tai muuten? Kun nyt ei ole ihan rintamamiestalo kyseessä niin onko sillä väliä jos/kun ikkunoiden alta poistuu patterit? Saavutetaanko tiheämmällä putkituksella hyötyä?

tomppeli:
Tässä alakerran 120 m2 alueen lämmitystarve lattielämmitteisenä ja patteriöämmitteisenä:
- Talon alakerta 1976: Lattialämmitys, 21°C, 120 m2, 276 m3:   5,94 kW   20 335 kWh
- Talon alakerta 1976: Patterilämmitys, 21°C, 120 m2, 276 m3:   5,41 kW   16 499 kWh

Puolilämmin tila ei ole mukana laskelmassa!
Molemmat laskettuna muutoin ihan samoilla arvoilla. Erona vain lämmitystapa.

JiiP:
Onko sillä väliä jos putkea on tiheämmin lattiassa ja vaikka sitten pienemmällä halkaisijalla?

Ja onko sillä kokonaistehokkuudeen kannalta merkitystä jos koko talo olisi lopulta lattialämmityksessä? Kun eikös se hyötysuhde ole parempi jos ei tarvitse ollenkaan lämmittää patteriverkoston lämpöiseksi vettä..?

tomppeli:

--- Lainaus käyttäjältä: JiiP - 05.05.21 - klo:08:18 ---Onko sillä väliä jos putkea on tiheämmin lattiassa ja vaikka sitten pienemmällä halkaisijalla?

Ja onko sillä kokonaistehokkuudeen kannalta merkitystä jos koko talo olisi lopulta lattialämmityksessä? Kun eikös se hyötysuhde ole parempi jos ei tarvitse ollenkaan lämmittää patteriverkoston lämpöiseksi vettä..?

--- Lainaus päättyy ---

Ei ole vaikutusta, jos putkea on tiheämmin lattiassa ja vaikka sitten pienemmällä halkaisijalla. Lattian lämpötila ratkaisee ja lattia tulee olla niin lämmin, että se pitää koko huoneen sopivan lämpöisenä. Kovalla pakkasella lattian lämpötila on +35 C kieppeillä.
Jos lattia peitetään matoilla, tarvitaan lattiaan korkeampi lämpötila ja häviöt kasvavat entisestään.

On kokonaistehokkuuden kannalta merkitystä, jos koko talo olisi lattialämmityksessä.
SCOP -arvo muuttuu patterilämmityksen arvosta noin 3,3 lattialämmityksen arvoon noin 5.
Kokonaan lattialämmitykseen siirryttäessä COP -arvon nousun takia tarvitaan syvempi lämpökaivo, kuin on tarpeen patterilämmityksellä.

jmaja:
Putkikoko, putkiväli, asennussyvyys, pintamateriaali ja eristys alaspäin kaikki vaikuttavat tarvittavaan menolämpötilaan.

Roilottanalla putket jäävät pintaan, jolloin on syytä käyttää melko tiheää asennusväliä, jotta pintalämpötila on tasainen.

Pattereita on myös kovin erilaisia.

Ääripäässä patterit vaativat 70 C ja lattiaan riittää 30 C menovesi kovimmilla pakkasilla. Toisessa ääripäässä patterihin riittää jopa alle 40 C, mutta lattia vaatii 50 C.

Lähtökohtaisesti patterit ovat hieman tehokkaammat, koska lattialämmitys lisää merkittävästi alapohjan lämpöhäviöitä.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu