Kyllähän omakotitaloihin saataisiin aika aika hyviäkin energialuokkia, jos sen virallisen ET-luvun saisikin laskea toteutuneen energiankulutuksen mukaan. Toistaiseksi se toteutuneen kulutuksen mukaan laskettu ET-luku on varattu vain 6 asuntoa tai enemmän käsittäville asuinrakennuksille.
Jos laki ja ympäristäministeriön ohjeet eivät äskettäin ole muuttuneet?
Täällä foorumilla on useasti kyselty talojen energian kulutuksista, että onko kulutus normaalia.
Tai sitten on kauhisteltu tolkuttoman suuria sähkönkulutuksia.
Pitäisi olla jokin helppo tapa vertailla erilaisia taloja joillakin yhteismitallisilla vertailuluvuilla.
ET-luku on yksi tälläinen.
Aiemmin laskemani ET-luvut eivät taatusti ole oikeita mutta ne on laskettu samoilla perusteilla ja sen vuoksi voidaan sanoa, että minun ja kukkumäen talot ovat ominaisenergiankulutukseltaan lähes samanlaisia.
Kallioniemi sinä kun tunnet pykälät ja normit, onko sinulla esittää jokin helppokäyttöinen tunnusluluku eri talojen kulutusten vertailuun.
ATS
Taloa ihan rakennuksena ajatellen sinun vertailusi oli varmasti hyvinkin oikeaan osunut. Tuntuu vaan siltä, että ympäristöministeriön katsannossa pitää energiatehokkuutta vertailla eli ET-lukua määrittää
enemmän muilla kuin itse rakennuksen ominaisuuksien perusteella.
Se helppokäyttöinen tunnusluku on tietysti talon asukaslukuun suhteutettu energiankulutus jaettuna pinta-alalla, esimerkiksi bruttoalalla. Asukaslukuun suhteutettuna siksi, että mikään asuttu talo ei tule toimeen pelkällä tilojen lämmitysenergiankulutuksella.
Tunnusluvut täytyy tietysti laskea käyttäen paikkakuntakohtaista korjauskerrointa, niin kuin olit ilmeisesti tehnytkin vertaillessasi omaasi ja Kukkumäen taloa.
Lain ja asetuksen mukaista ET-lukua laskettaessa sitten joudutaankin lähes loputtomaan laskentaviidakkoon ja lopputuloksena on ainakin minun mielestäni turhan suuri laskennallinen energiankulutus todelliseen verrattuna. Siis huolimatta rakennuksen lämmöneristys-ym. ominaisuuksista.
Otan tässä esimerkin omasta talostani, joka on suunniteltu 1973 ja aloitettu rakentamaan 1976. Talo on 2-kerroksinen ja pieneltä osalta alakerran seinät ovat maanvastaiset. Seinien keskimääräinen U-arvo 0,33, yläpohjan 0,17, alapohjan 0,3.
Ilmanvaihtona koneellinen poisto, ei lämmön talteenottoa.
Ikkunoiden U= 1,4, ovien 1,6.
Ennen maalämpöä öljynkulutus oli 2800 l/vuosi ja sähkönkulutus 6500 kWh.
Nyt IVT käyttää 7000 kWh/vuosi ja muu sähkö edelleen 6500.
Jos kerrotaan mlp:n kulutus kolmella, saadaan kokonaiskulutukseksi
27500 kWh/vuosi.
Taiteen sääntöjen mukaan ET-lukua varten laskettu kulutus näytti lukemaa 50550 kWh.
Teki sitten tarkaksi ET-luvuksi 208. Uskoisin, että lähes samanlaisten normien mukaan rakennetussa talossa kuin teidänkin. Lisäksi minun taloni on aikalailla kuution muotoinen, siis ulkoilmaa vasten olevaa seinämää paljon vähemmän kuin 1-kerroksisessa.
Kukkumäen pumppu tuntuu tosiaan olevan melkoisessa vireessä.
Näillä Pirkanmaan pakkaslukemilla meidän talon 210 sisäneliötä tuhlasivat lämpöä 43,3 kWh/vrk., vaikka siitä ajasta talo oli 16 päivää tyhjillään.
