Mitoituspyyntö, 1971 rakennettu okt Espoossa

[Termostaatti]

Hei,

Olen jonkin aikaa seuraillut tätä foorumia kun lämmitysmuodon vaihtaminen on tullut itsellenikin ajankohtaiseksi. Rohkaistuin nyt kyselemään näkemyksiä tarvittavan maalämmityksen mitoituksesta. Talossa on alkuperäinen öljykattila ja poltin on vaihdettu vuosien kuluessa muutamaan kertaan. Nykyinen järjestelmä on siten väistämättä vähintään ison päivityksen tarpeessa.

Maalämmön suunnittelu on vielä alkumetreillä, enkä ole vielä ollut yhteydessä maalämpöfirmoihin. Keskustelut niiden kanssa on tarkoitus aloittaa seuraavaksi.

Kohde on 70-luvun omakotitalo kaikkine sen ajan ”ominaisuuksineen”. Eli tasakatto, valesokkeli tiiliverhoiltu puurunko ja asuintiloissa suhteellisen matala, noin 240cm huonekorkeus. Tässä tietoja laskelman tekemiseksi.

- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla?
Etelä-Suomi, Espoo
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?
1971. Loiva rinne, mutta isolta osin maan alle jääviä seiniä ei ole merkittävästi.
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn vuosikulutus?
Öljy, noin 3000L/v
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys?
Patterilämmitys mutta esimerkiksi kylpyhuoneessa lattian alla kulkeva lämmitysvesiputki lämmittää myös lattiaa.
- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?
Painovoimainen ilmanvaihto, ei talteenottoa
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
52m
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
Tarkka paksuus ei tiedossa, mutta ulkopinta on tiiltä ja kantava rakenne on puurunko, joka on eristetty. Sisäpuolella on lastulevy.
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?
1 1/2 kerrosta.
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
Ylempi asuinkerros 130m2 ja alemmassa puolikkaassa kerroksessa kellari, autotalli jne. 60m2 muutaman asteen viileämpää tilaa.
- Huonekorkeudet kerroksittain?
Ylempi kerros 2,4m, alempi kerros 2,2m
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?
Maanvarainen pohja. Erityksen laadusta ei muuta tietoa kuin, että pohjassa on käytetty myös merkittävä määrä Leca-soraa.
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
30cm (lasi?)villa.
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)?
2-lasiset ikkunat. Muutama ikkuna on iso.
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli?
Yllä mainitut kellari ja autotalli, yhteensä 60m2
- Tilojen lämpötilat?
Asuintilat 130m2 21C ja muut tilat 15-18C.

Kiitokset vaivannäöstä jo ennakkoon!

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 10,8 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”Termostaatti”   ESPOO   (Uusimaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 44 °C  -  menovesi lämpötila max 54 °C               
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -26 °C               
- Kellarikerros 1982: Patterilämmitys, 17°C, 60 m2, 132 m3:   2,49 kW   4 983 kWh
- Asuinkerros 1982: Patterilämmitys, 21°C, 130 m2, 312 m3:   7,62 kW   16 739 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   10,11 kW   21 723 kWh

• Kiinteistö,  190 m2,  444 m3          3,7 COP   9,75 kW   21 723 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,174 m3 / 50 °C   2,8 COP   1,10 kW   4 800 kWh
- Yhteensä         3,5 SCOP   10,8 kW   26 523 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 720 kWh   0,70 kW   24 803 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   24 803 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            10,80 kW   24 803 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
  Yhteensä  ( epävirallinen E luku = 105   Luokka = C )      24 803 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         10,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   10,8 kW 
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -25 °C
- Maasta kerätään          ( 3,5 COP)   7,9 kW   17 637 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         7 166 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   7 166 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä  sähköllä!    0 kWh

• Tarvitaan 167 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 5 m vedetöntä ja 6 m maaporausta.   Poraussyvyys   167 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 167 metriä.   Putkea kaivossa yhteensä   334 m 
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 8,5 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,58 l/s = 34,8 l/min = 2088 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,58 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 361 litraa      71 kPa = Huono
- Kaivo, painehäviö 0,58 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 453 litraa      41 kPa = 0,41 bar
Tai:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 378 metriä  = 2 x 200 m PE40x3.7  SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 0,9 m      23 kPa = 0,23 bar
...
Lämmitysöljyn vuosikulutus, 3000 litraa, vaikuttaa aika suurelta. Aiheutuisiko se rakennuksen ilmavuodoista tai runsaasta tulettamisesta. Esimerkiksi liesituulettimen runsas käyttö hukkaa reippaasti lämpöenergiaa.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Termostaatti]

Suuri kiitos laskelmasta! Siitä on varmasti hyötyä, kun käynnistän keskustelun järjestelmän toteutuksesta.

Öljynkulutus on tosiaan melko suuri. Arvelen, että osaltaan se johtuu 50 vuotta vanhasta öljykattilasta ja osin ehkä siitä, että vähän aikaa sitten kun tutkin pattereita, osassa oli paljon ilmaa.

Onnistuin löytämään kuitit öljytilauksista 10 vuoden ajalta ja niiden perusteella laskemalla todellinen öljynkulutus on noin 2800L/vuosi. Kohtuu paljon tosin sekin. Todennäköisesti jossakin vaiheessa pitää panostaa vielä ikkunaremonttiin ja tutkia voiko eristystä parantaa.

En tiedä onko ajatuksena älytön, mutta mieluiten ylimitoitan varsinkin lämpökaivon 10-20%. Osin siksi, että on mahdollista, että laajennan rakennusta jossakin vaiheessa. Ilmeisesti lämpöpumpun ylimitoituksesta ei kuitenkaan saa hyötyä?

Kiinnostaisi myös kuulla, onko palstalaisilla ollut tapana toteuttaa maalämmön rinnalle mitään varmistavia lämmitystapoja? Lähinnä mieleen tulee, kiertoveden lämmitys sähkövastuksella jos lämpöpumppu pettää. Vähintään siinä määrin, että kovimmilla talvipakkasilla sisälämpötila pysyy aina selvästi plussan puolella. Itse ainakin olen varma, että jos lämmitysjärjestelmä joskus vikaantuu, se tapahtuu talven kylmimpänä päivänä silloin kun kukaan ei ole paikalla.

[tomppeli]

Syvä kaivo on hyvä satsaus, varsinkin, jos mahdollisesti tulee lisää lämmitystarvetta. Kaivon syventäminen jälkikäteen on erittäin kallista ja toisinaan mahdotontakin, kun vanhaa keräintä ei aina saa pois kaivosta.

Kaivoon olisi syytä laittaa 45 millinen keräin.
Jos liitäntäputkitus kaivolle on 10 metriä tai enemmän, tulisi se olla PE50x4.6.