Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: OKT vm. 1961 Itä-Savossa ja kommentit pätkäkäytöstä (lämmin/ylläpito)  (Luettu 1647 kertaa)

Poissa JP67

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 2
  • Maalämpöfoorumi
Hei,

Laitan alle  standarditiedot mahdollista laskentaa varten. mutta esittely ja kysymys ensin.
 
Kyseessä isohko 60-luvun rapattu talo, öljylämmityksellä, 2 kerrosta ja kellarikerros.
Talo ollut reilun vuoden vajaakäytöllä, jolloin kesällä öljykattila kokonaan pois päältä ja lämmityskaudella ollessa tyhjillään (joskus useita viikkoja) pidetty viileämpänä. Tulevat vuodet tuo "pätkäkäyttö" tulee jatkumaan, joten kiinnostaa miten MLP reagoi, kun sitä kytketään päälle ja pois kesäkautena (tai onko fiksumpaa pitää esim kierrot päällä ilman lämmitystä), että ei turhaan pidetä varaaja kuumana, kun ei ole mitään käyttöä) ja lämmityskautena pidetään viileänä ja esim lämmitettään joka toinen viikonloppu ja välissä viileämpänä. Tarkoitus että systeemi toimisi hyvin itsestään, kuluja pyritään minimoimaan, koska talo tyhjillään pitkiä aikoja, mutta mahdollisesti joku etäseuranta käytössä.
Vaihtoehtona MLP porakaivolla ( ei keruukenttää) tai VILP.

Kommentteja /vinkkejä otetaan mielellään vastaan.
Mitoitukseen riittää suuntaa-antava malli tai jonkun vastaavan mitoitus tai kulutustiedot.

**
Talon tiedot:
- Rakennus Itä-Savossa
- Öljykattila vm.1985 (noin), poltin vm. 2010 (noin)
- Rakennusvuosi 1961
- 2 kerrosta + kellarikerros (puolittain maan sisällä)
- Keskimääräinen vuosikulutus n. 4500 L vuodessa (2017-2019 aikana) 1-2 hengen kulutuksella.
- Kulutusseurannasta (öljysäiliön mittari) tehty lineaarinen malli vrk-kulutukselle (-0,694*ulkolämpötila(C) + 15,6 = L/vuorokausi).
- Seurantajakson keskilämpötila ollut noin +4,7 astetta, tuolla mallista tulisi (-0,694*4,7) + 15,6 =12,34 L/d, eli 4504 L/ vuosi. Tuosta saanee lämmitystarpeen melko suoraan.
- Seurannan jälkeen talo ollut vuoden tyhjillään, vajaakäytöllä ja lämmöt pois kesällä ja muutenkin viileämpänä, yhden ilmalämpöpumpun avustuksella, vuosikulutus ehkä alle 3000L/vuosi. (noin ~ malli vuorokautisille kulutukselle (L) =−0,521*(ulkolämpötila) + 10,2)
- Patterilämmitys kauttaaltaan, enemmän 2 kun 1 lehtisiä.
- Painovoimainen ilmanvaihto, hyvin vähän  hallittuja tuloilmaventtiilejä
- 1 kerroksessa ilmalämpöpumppu (joka ei vielä käytössä aiemmassa kulutusseurannassa), hankittu lähinnä viilentämään, eikä paikoitettu optimaalisesti lämmityskäyttöön. mutta käytetty myös peruslämmön pitoon viimeisen vuoden aikana.
- Ulkoseinissä ehkä 15 cm runko, purueristyksellä, molemmin puolin laudoitus, ulkopinta rapattu. Kokonaispaksuus arviolta 23 cm.
- Kellarikerroksen seinän paksuus arviolta 33 cm (betonivalu ja tiilikerros)
- Talon mitat 8*11 metriä + eteis-uloke (1 kerros & kellari,  3.5*2.2 metriä) , piiri 38 metriä (eteis-ulokkeen kanssa 42.4 metriä)
- Kahden asuinkerroksen lämmin kokonaispinta-ala n. 142 m2 (keskikorkeus 2.45 m),
- Kellarissa: Lämmintä: 29m2; Puolilämmintä: 35m2, Kylmä: 21 m2, (keskikorkeus 2.1 m)
- Kuutioita yhteensä koko talossa: 412 m3 lämmintä, 87 m3 puolilämmintä 10-15 C. (mkl autotalli)
- Alapohja maata vasten, oletettavasti 2 betonivalukerrosta (yht 15 cm)
- Yläpohjassa purua oletettavasti 40 cm
- Ikkunat 1. ja 2. kerroksessa normaalikokoset sen ajan rakennuksiin, 3 erillistä lasia (ei kaasuja tai kalvoja)
- kellarissa 6 pientä ikkunaa
- Kaikki tilat saman vaipan sisällä.
- Lisälämmöneristystä ei ole suunniteltu, mutta 2 kerroksien ullakoiden kautta voisi saada "helposti" enimmillään 30m2 seinäpintaa eristettyä esim. 25 runkoleijonalla tai jollain muulla max 50 mm eristeellä (kylmälle puolelle)
***
« Viimeksi muokattu: 20.03.21 - klo:10:08 kirjoittanut tomppeli »

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 865
  • yli-ikämies
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Oli hyvä, kun viestisi liitteenä on RAK -kuva: OK_MLP_Mitoitus_1.pdf

Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 12,0 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”JP67”   RAUTAVAARA   (Pohjois-Savo)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 44 °C  -  menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -32 °C
- Kellari (ei halot) 1961: Patterilämmitys, 18°C, 57 m2, 120 m3:   3,50 kW   8 745 kWh
- 1 -kerros 1961: Patterilämmitys, 22°C, 85 m2, 208 m3:   6,45 kW   17 598 kWh
- 2 -kerros 1961: Patterilämmitys, 22°C, 57 m2, 134 m3:   3,60 kW   9 941 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ      13,55 kW   36 284 kWh

• Kiinteistö,  199 m2,  462 m3          3,7 COP   13,26 kW   36 284 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,082 m3 / 50 °C   2,8 COP   0,55 kW   2 400 kWh
- Yhteensä         3,5 SCOP   13,8 kW   38 684 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 792 kWh   0,64 kW   36 892 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   36 742 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            12,00 kW   36 593 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      150 kWh
  Yhteensä  ( epävirallinen E luku = 173   Luokka = E )      36 742 kWh

Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      13,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Osatehoinen )   12,0 kW 

- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -24 °C
- Maasta kerätään          ( 3,5 COP)   8,7 kW   26 485 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      10 257 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  150 kWh)   10 407 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä  sähköllä!    0 kWh

Tarvitaan 287 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 10 m maaporausta.   Poraussyvyys   287 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 287 metriä.   Putkea kaivossa yhteensä   574 m 

- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 2,7 kPa)   2 kpl   PE50x4.6   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,59 l/s = 35,4 l/min = 2124 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,59 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,6 K. Liitäntäputki mukana. Volyymi 610 litraa   115 kPa = Ei toimi
- Kaivo, painehäviö 0,59 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,6 K. Liitäntäputki mukana. Volyymi 724 litraa   61 kPa = Välttävä
- Kaivo, painehäviö 0,59 l/s virtaus PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,6 K. Liitäntäputki mukana. Volyymi 901 litraa   36 kPa = 0,36 bar
Tai:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 716 metriä  = 2 x 350 m PE40x3.7  SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,2 m   29 kPa = 0,29 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

Poissa JP67

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 2
  • Maalämpöfoorumi
Todella iso kiitos.
Sulattelen ja opiskelen mitoituslaskelmaa, kun olen päässyt detaljeista perille niin kysyn sitten jos jotain jää auki.

T. JP

Poissa aksutre

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 902
  • Maalämpöfoorumi
Hei,

Laitan alle  standarditiedot mahdollista laskentaa varten. mutta esittely ja kysymys ensin.
 
Kyseessä isohko 60-luvun rapattu talo, öljylämmityksellä, 2 kerrosta ja kellarikerros.
Talo ollut reilun vuoden vajaakäytöllä, jolloin kesällä öljykattila kokonaan pois päältä ja lämmityskaudella ollessa tyhjillään (joskus useita viikkoja) pidetty viileämpänä. Tulevat vuodet tuo "pätkäkäyttö" tulee jatkumaan, joten kiinnostaa miten MLP reagoi, kun sitä kytketään päälle ja pois kesäkautena (tai onko fiksumpaa pitää esim kierrot päällä ilman lämmitystä), että ei turhaan pidetä varaaja kuumana, kun ei ole mitään käyttöä) ja lämmityskautena pidetään viileänä ja esim lämmitettään joka toinen viikonloppu ja välissä viileämpänä. Tarkoitus että systeemi toimisi hyvin itsestään, kuluja pyritään minimoimaan, koska talo tyhjillään pitkiä aikoja, mutta mahdollisesti joku etäseuranta käytössä.
Vaihtoehtona MLP porakaivolla ( ei keruukenttää) tai VILP.

Kommentteja /vinkkejä otetaan mielellään vastaan.
Mitoitukseen riittää suuntaa-antava malli tai jonkun vastaavan mitoitus tai kulutustiedot.


Ainakin Boschissa on lomaohjelma, jolla pumppu pitää asetettua ylläpitolämpötilaa eikä lämmitä käyttövettä. Kannattaa varmistaa että teknisessä tilassa on lämmitys öljylämmityksen jäljiltä, esim. patteri, muutoin jäätymisvaara! Boschissa myös etäohjaus, tosin suppea jos pumppu verkossa. Husdatalla voi sitten pumppua verkosta tarkkailla. husdata.se ja oikea yläkulma show list niin näet millaiset tiedot pumpusta verkossa. Invertteripumppu esim. 4-16 ko. vajaakäyttöön taloudellisin.

Ai niin vikailmoitukset tulevat suoraan kännykkään, hyödyllinen kovilla pakkasilla jos sattuu vikaa tulemaan. Vikatillassa sähkövastuksella sitten lämmitellään.
Bosch 4-16 LWM, 210m kaivo, 6 kWp lasipaneelit 2-puoli  half cell, rak. v2007,187m2, Vallox 180 DC Energiatehokkuusluokka A 2018, E-luku 55 kWh/m2/v. Ympäristöstä otettu energia netto 93 kWh/m2/v, plusenergiatalo