maalämmön tulo suomeen

[hp]

moi.

Tietääkö joku teosta tai sivua, jossa kerrottaisiin maalämmön tulosta Suomeen? Millä vauhdilla pumput yleistyivät ja milloin?

Olen kuullut, että pumppuja aikoinaan lähes tulkoon käytettiin väärin. Kun ne eivät sitten toimineet, suomalaiset hylkäsivät koko homman huonona ideana.   Mikä oikeastaan meni pieleen? Samaan aikaan ruotsalaiset kehittelivät pumppua edelleen ja ovat nyt huomattavasti edellä ainakin määrässä. Ovat kuulemma myös säästyneet maalämmön ansiosta yhdeltä ydinvoimalalta.

Onkohan tarinassa perää?

Kiitos avusta!  

*HP*

[Pehtoori]

Eräs ensimmäisistä maalämpöpumpuista Suomessa rakennettiin omakotitaloon Oulunkylässä 1960-luvulla. Putkisto asennettiin niin, että maa suli vasta heinäkuulla. Tässä on kyllä edistymistä sen jälkeen alalla tapahtunut.  

[KimmoK]

Mitoitus lienee tärkein asia mistä on otettu oppia.

On sittemmin huomattu että suomessa kuluu enemmän lämpöenergiaa kuin eteläeurooppalaisessa ruotsissa.

Nykyisin esim. lämmönkeruuputket mitoitetaan aina TÄYDELLE vuotuiselle lämmitys tehon tarpeelle + huomioidaan lämmönlähteen ominaisuudet 8maaperän laatu yms).

[pihi]

Kimmo K kirjoitti mielenkiintoisen lauseen:

<Nykyisin esim. lämmönkeruuputket mitoitetaan aina TÄYDELLE vuotuiselle lämmitys tehon tarpeelle + huomioidaan lämmönlähteen ominaisuudet 8maaperän laatu yms).>

Mistähän tieto on peräisin?

[KimmoK]

@MOT

Sotkamon porakaivo (myy 98% osatehothermiaa + kaivoporauksia) sanoi sen suullisesti Oulun rakentajamessuilla y2004.
Ekowell osatehopumppu: LÄMMÖNKERUUPUTKISTO ON AINA "TÄYSTEHOMITOITETTU" ALAN AMMATTILAISEN TOIMESTA.   (suora lainaus web sivulta)

Minulla ei ole tässä saatavana suunnitteluohjeita pumpuista, mutta saman ohjeen olen löytänyt monelta valmistajalta.

Onhan päivän selvää että 2% on turha yrittää nipistää pois kaivon syvyydestä, saavutettava säästö on olematon = sitä ei ole.

[pihi]

Mielenkiintoinen asia.

Täälläkin on toisessa viestiketjussa mitoitettu kaksi melkein samankokoisen talon lämpökaivoa huomattavasti eri syvyisiksi.

Talo 153 neliötä, lämpökaivo 117 metriä.
Talo 156 neliötä, lämpökaivo 177 metriä.

Ensimmäisen talon lämpökaivo todennäköisesti alimitoitettu  n. 15 metriä, toisen talon lämpökaivo ylimitoitettu lähes 50 metriä.

Siis kaksi lämpökaivoa, molempien mitoitus mielestäni epäonnistunut.

Itse lämmitän yli 200 neliön taloa 9 kW:n lämpöpumpulla, lämpökaivon syvyys 176 metriä.
Tätä mitoitusta pidän suunnilleen oikeana, lämpökaivoni vedentuotto oli porattaessa 10 000 litraa/ tunti.
Palaavan liuoksen lämpötila ei ole koskaan laskenut alle 0 asteen. Tulevan liuoksen lämpötila parhaimmillaan + 7,5 astetta.

Sähkönkulutus 4 vuoden keskiarvo nykyisellä sähkönhinnalla n. 400 euroa/ vuosi (erillinen mittari lämpöpumpulla). talon lämmitys ja riittävä lämmin käyttövesi.

[KimmoK]

Minulle on laskettu riittäväksi 215m vesisyys kaivossa.
(talo230m2 700m3)

Kaivon kokonaissyvyys tulee ymmärtääkseni olemaan 225-232 metrin luokkaa (harjulla tuskin on pohjavettä ennen kuin kallio tulee vastaan arvolta 8m kohdalla ja sakkavaraksi taisi sotkamon porakaivo sanoa joitain metrejä, ei 10 metriä niinkuin jostain normikaivon ohjeesta luin), jos ei reikä osoittaudu erittäin vesiseksi lähteeksi.


Saapas näkee... kiviseen rinteeseen olisi hankala pintaputkea värkätä ... savisempi maakin pitäisi pölliä jostain missä kaivetaan talolle pohjaa saveen/rapalilluun...

" Talo 153 neliötä, lämpökaivo 117 metriä.
Talo 156 neliötä, lämpökaivo 177 metriä.
 ...
Siis kaksi lämpökaivoa, molempien mitoitus mielestäni epäonnistunut. "

Pienellä tuurilla se ensimmäinenkin toimii hyvin.

Jälkimmäisessä ehkä maksettiin turhaan siitä viimeisestä 50 metristä, mikäli kaikki 177 metriä on vedessä olevaa pituutta. Vastapainoksi saataneen himpun parempi hyötysuhde, ehkä.

[pihi]

Sinullekin  lämpökaivon syvyys on mielestäni ylimitoitettu reilusti.
Mitoitusohjelma antaa aktiivireiän syvyydeksi n.175 metriä ja kun siihen lisätään normaali lisäsyvyys, n.15-20 metriä, olisi lämpökaivosi syvyys alle 200 metriä, edyllyttäen, että vesi kaivossa nousee alle 10 metrin maanpinnasta.
Tämä on laskettu vielä täysteholle mitoitettuna, 9 kW optimitehopumpun mukaan.
Laskelma perustuu 33000 kWh:n energiantarpeeseen/ vuosi.
Todennäköisesti teet takan tai muun tulisijan taloosi.