Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Apua mitoitukseen (Helsinki)  (Luettu 3623 kertaa)

Poissa tsu14

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 6
  • Maalämpöfoorumi
Apua mitoitukseen (Helsinki)
« : 19.10.19 - klo:15:23 »
Hei,

olen siirtymässä öljystä todennäköisesti maalämpöön ja kaipaisin vähän mitoitusapuja. Alla lähtötietoja, saisiko näistä jonkinlaista laskelmaa tehtyä?

-kaitsu

- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen. Sääolosuhteet ovat Suomen alueella hyvinkin erilaisia. Helsinki.
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo? 1969, osittain.
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tämä tieto on varsin hyödyllinen. 3500 litraa öljyä lokakuun alusta huhtikuun loppuun (7kk eli 500 l/kk). Lämmin käyttövesi lämpenee öljykattilasta täysin erillään läpi vuoden 300 litran Metro-varaajassa (3kW, https://www.nibe.fi/tuotteet/lamminvesivaraajat/lamminvesivaraajat/metro/metro-modul/)
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys? Patterilämmitys + kylpyhuoneissa sähköinen lattialämmitys (1kW).
- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto? Painovoimainen.
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus. Kerrosala 150m2.
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? Alkuperäinen.
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? 2.
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)? 130m2 (yläkerta) + 85m2 (alakerta) + 30m2 (autotalli) = 245m2.
- Huonekorkeudet kerroksittain? Yläkerta n. 2,65m, alakerta n. 2,35m.
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? Maanvarainen, alkuperäinen.
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? Alkuperäinen.
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi? 2-lasiset, huomattavan suuret ikkunat.
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä? Autotalli (mukana pinta-alassa).
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.) 20C, autotalliin riittää periaatteessa patterin termostaatilla säädettynä 15C.
« Viimeksi muokattu: 19.10.19 - klo:20:55 kirjoittanut tomppeli »

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 864
  • yli-ikämies
Vs: Apua mitoitukseen (Helsinki)
« Vastaus #1 : 19.10.19 - klo:20:56 »
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 14 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Laskelma antaa lämpökaivon aktiivisyvyyden. Kaivon yläosaan jäävää kuivaa osuutta ei lasketa aktiivisyvyydeksi.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:

Talo  ”tsu14”   HELSINKI   (Uusimaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -26 °C
- Autotalli 1969: Patterilämmitys, 15 °C, 30 m2, 71 m3:      1,59 kW   3 372 kWh
- Alakerta 1969: Patterilämmitys, 20 °C, 85 m2, 200 m3:      4,66 kW   12 575 kWh
- Yläkerta 1969: Patterilämmitys, 20 °C, 130 m2, 345 m3:   9,63 kW   23 283 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   15,9 kW   39 230 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 45 °C   -  menovesi lämpötila max 54 °C
• Kiinteistö,  245 m2,  615 m3       3,5 COP   14,36 kW   39 230 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,3 m3 / 55 °C   2,5 COP   0,78 kW   6 000 kWh
- Yhteensä   3,3 SCOP   15,1 kWh   45 230 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -3 140 kWh   1,05 kW   42 090 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   42 048 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan      14,00 kW   42 005 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      42 kWh
  Yhteensä      42 048 kWh

Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   15,1 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Lähes täysteho)   14,0 kW

- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -23 °C
▪ Maasta kerätään    ( 3,3 COP)   10,0 kW   29 241 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      12 806 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  42 kWh)      12 849 kWh

Tarvitaan 238 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,75 l/s (= 45 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle.  Etäisyys kaivolle = 10 m   2 kpl   PE50x4.6   20 m

Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,75 l/s = 45 l/min = 2700 l/h:
• Kaivon painehäviö 0,75 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K      166 kPa (1,66 bar)
• Kaivon painehäviö 0,75 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K      92 kPa (0,92 bar)

• Kaivon painehäviö 0,75 l/sek virtauksella ja PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K      52 kPa (0,52 bar)
• Kaivon painehäviö 0,75 l/sek virtauksella ja PE50*2.5 GeoDuo pariputki, ΔT = 3,3 K   49 kPa (0,49 bar)
...
Lämmönkeruupiirin painehäviö muodostuu vähän liian suureksi yhdella lämpökaivolla. Siksi kaivon putkitus tulee olla vähintään 50 millinen koko pituudeltaan ja silloinkin painehäviö on liian suuri yli 13 kW -lämmitysteholla. Huomioikaa keruupiirin suuri painehäviö maalämpökoneen valinnassa. Painehäviöongelmaa ei ole laittamalla 2 x 150 aktiivimetrin kaivot.
...
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 662 metriä  = 2 x 400 m PEM40x3.7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1 m.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

Poissa tsu14

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 6
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Apua mitoitukseen (Helsinki)
« Vastaus #2 : 19.10.19 - klo:22:17 »
Hei,

ja kiitos mitoituksesta! Mistä tuo 4952 litran öljynkulutus siis tulee, öljykattila on päällä vain 7 kuukautta vuodesta jolloin kuluu ~3500l.

Vain yläkerrassa ikkunat ovat poikkeuksellisen suuret (osa lattiasta kattoon), alakerrassa pienet (osittain maan alla) ja autotallissa ei ole ikkunoita ollenkaan mutta siellä on toki yksi seinä pelkkää ovea.

45 asteen vesi osui myös silmään, olen ajanut pattereihin 60C vettä. Lähetä ihmeessä laskema sähköpostiini!

-kaitsu

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 864
  • yli-ikämies
Vs: Apua mitoitukseen (Helsinki)
« Vastaus #3 : 20.10.19 - klo:11:42 »
... 3500 litraa öljyä lokakuun alusta huhtikuun loppuun (7kk eli 500 l/kk). Lämmin käyttövesi lämpenee öljykattilasta täysin erillään läpi vuoden 300 litran Metro-varaajassa (3kW,...

7 -kuukaudessa oman ilmoittamasi mukaan kuluu 3500 litraa lämmitysöljyä.
Se on vain osan vuodesta; lämmityskausi on vähän pidempi. Laskin tuon perusteella kokonaiselle normaalivuodelle kulutuksen, jonka määräksi tuli 4314 litraa/a.

Lisäksi siitä puuttuu lämpimän käyttöveden tuotto kokonaan.
Oletin, että jatkossa tekisit lämpimän käyttöveden maalämmöllä.
Ison talon takia laskin talossa asuvan 5 henkilöä x 1200 kWh = 6000 kWh/a.

Olinko olettanut väärin?
Lähetän laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi.

Poissa tsu14

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 6
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Apua mitoitukseen (Helsinki)
« Vastaus #4 : 20.10.19 - klo:12:27 »
7 -kuukaudessa oman ilmoittamasi mukaan kuluu 3500 litraa lämmitysöljyä.
Se on vain osan vuodesta; lämmityskausi on vähän pidempi. Laskin tuon perusteella kokonaiselle normaalivuodelle kulutuksen, jonka määräksi tuli 4314 litraa/a.

Lisäksi siitä puuttuu lämpimän käyttöveden tuotto kokonaan.
Oletin, että jatkossa tekisit lämpimän käyttöveden maalämmöllä.
Ison talon takia laskin talossa asuvan 5 henkilöä x 1200 kWh = 6000 kWh/a.

Olinko olettanut väärin?
Lähetän laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi.

Kiitos, ehkä ilmaisin itseni huonosti. Öljykattila on päällä vain 7 kuukautta vuodesta (lokakuun alusta huhtikuun loppuun), 5 kuukautta vuodesta taloa ei tarvitse lämmittää lainkaan ja käyttövesi lämpenee tällä hetkellä öljystä erillään erillisessä sähkövaraajassa.

Poissa Kuumaa_kalliosta

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 634
Vs: Apua mitoitukseen (Helsinki)
« Vastaus #5 : 20.10.19 - klo:13:36 »
käyttövesi lämpenee tällä hetkellä öljystä erillään erillisessä sähkövaraajassa.

Maalämpöön siirtymisen jälkeen tuo ei ole järkevää, koska käyttövesi lämpiää huomattavasti edullisemmin maalämmöllä. Kaikki lämpöpumput hoitavat sen ilman erillisjärjestelyjä.

Poissa tsu14

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 6
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Apua mitoitukseen (Helsinki)
« Vastaus #6 : 20.10.19 - klo:13:55 »
Maalämpöön siirtymisen jälkeen tuo ei ole järkevää, koska käyttövesi lämpiää huomattavasti edullisemmin maalämmöllä. Kaikki lämpöpumput hoitavat sen ilman erillisjärjestelyjä.

Näin olen ymmärtänyt. Kun käyttöveden lämmitys on ollut erillään lämmityksestä niin olen voinut ajaa öljykattilasta vain 60-asteista vettä pattereihin mutta toisaalta tulevan maalämpöpumpun tulisi pystyä tuottamaan 60-asteista vettä jotta talo pysyy lämpimänä myös pahimmilla pakkasilla. Olen yrittänyt lueskella pumppujen eri tekniikoista (invertteri/on-off, vaihtoventtiili/tulistus, osatehomitoitus/täystehomitoitus jne.). Asettaako tämä jonkin pumpun/tekniikan paremmaksi kuin toisen? Invertteri ainakin lähtökohtaisesti kiinnostaisi, koska talon lämmitystarve vaihtelee paljon ja mitoitus lienee "turvallisempaa". Boschin invertteripumpusta sain tarjouksen mutta siinä oli mukana erillinen varaaja. Pitääkö paikkansa että Thermian HGW-tekniikalla pystytään tuottamaan huomattavasti enemmän lämmintä käyttövettä kuin muilla pumppumerkeillä? Boschiin minulle tarjottiin 240m kaivoa ja olen ymmärtänyt että yksi syvä kaivo olisi parempi kuin kaksi. NIBE:llä kaivon maksimisyvyys on ilmeisesti 200m? Mikä ylipäätään on kaivon maksimisyvyys?

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 864
  • yli-ikämies
Vs: Apua mitoitukseen (Helsinki)
« Vastaus #7 : 20.10.19 - klo:16:39 »
HGW -tekniikalla saadaan vähän kuumempaa käyttövettä, mutta lämmityksen kiertoveteen se ei vaikuta.
60 astetta on vähän hankala nakki maalämpökoneille. 60 astetta on kovastikin koneen toiminnan äärirajoilla ja kone tekee sitä aika huonolla hyötysuhteella.

300 metrisiä kaivoja porataan aivan yleisesti, mutta ongelmaksi muodostuu syvään kaivoon tarvittava pitkä keruulenkki.
Pitkään putkeen tulee suuri virtausvastus, painehäviö keruun kierrossa nousee liian suureksi.
Maalämpökoneen keruun kiertopumppu ei jaksa kierrättää tarpeeksi suurtaa virtaamaa putkessa.
Asiaa korjataan laittamalla kaivoon suurempi läpimittainen keruun putkitus.

Jos taloosi tarvitaan 14 kW lämmitystehoinen maalämpökone,
tarvitsee se keruun kierron virtaamaksi noin 0,75 l/sek (= 45 l/minuutti ja 2700 litraa/tunti),
jos järjestelmän COP = 3,5 ja keruun kierron menon ja paluun lämpötilojen erotus, dT = 3,3 astetta.

Keruun ulkoiset painehäviöt näyttävät noilla arvoilla laskelman mukaan tältä:
• Kaivon painehäviö 0,75 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K      166 kPa (1,66 bar)
• Kaivon painehäviö 0,75 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K      92 kPa (0,92 bar)
• Kaivon painehäviö 0,75 l/sek virtauksella ja PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K      52 kPa (0,52 bar)
• Kaivon painehäviö 0,75 l/sek virtauksella ja PE50*2.5 GeoDuo pariputki, ΔT = 3,3 K      49 kPa (0,49 bar)

Kysy pumppukauppiaaltasi, paljonko suunnittelemasi maalämpökone sietää keruulle ulkoista painehäviötä 0,75 l/s keruun virtaamalla.
PE40 ja PE 45 putkilla keruun kierron painehäviö on ihan liian suuri. Niillä kone ei ainakaan toimi.


Poissa tsu14

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 6
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Apua mitoitukseen (Helsinki)
« Vastaus #8 : 20.10.19 - klo:17:03 »
HGW -tekniikalla saadaan vähän kuumempaa käyttövettä, mutta lämmityksen kiertoveteen se ei vaikuta.
60 astetta on vähän hankala nakki maalämpökoneille. 60 astetta on kovastikin koneen toiminnan äärirajoilla ja kone tekee sitä aika huonolla hyötysuhteella.

300 metrisiä kaivoja porataan aivan yleisesti, mutta ongelmaksi muodostuu syvään kaivoon tarvittava pitkä keruulenkki.
Pitkään putkeen tulee suuri virtausvastus, painehäviö keruun kierrossa nousee liian suureksi.
Maalämpökoneen keruun kiertopumppu ei jaksa kierrättää tarpeeksi suurtaa virtaamaa putkessa.
Asiaa korjataan laittamalla kaivoon suurempi läpimittainen keruun putkitus.

Jos taloosi tarvitaan 14 kW lämmitystehoinen maalämpökone,
tarvitsee se keruun kierron virtaamaksi noin 0,75 l/sek (= 45 l/minuutti ja 2700 litraa/tunti),
jos järjestelmän COP = 3,5 ja keruun kierron menon ja paluun lämpötilojen erotus, dT = 3,3 astetta.

Keruun ulkoiset painehäviöt näyttävät noilla arvoilla laskelman mukaan tältä:
• Kaivon painehäviö 0,75 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K      166 kPa (1,66 bar)
• Kaivon painehäviö 0,75 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K      92 kPa (0,92 bar)
• Kaivon painehäviö 0,75 l/sek virtauksella ja PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K      52 kPa (0,52 bar)
• Kaivon painehäviö 0,75 l/sek virtauksella ja PE50*2.5 GeoDuo pariputki, ΔT = 3,3 K      49 kPa (0,49 bar)

Kysy pumppukauppiaaltasi, paljonko suunnittelemasi maalämpökone sietää keruulle ulkoista painehäviötä 0,75 l/s keruun virtaamalla.
PE40 ja PE 45 putkilla keruun kierron painehäviö on ihan liian suuri. Niillä kone ei ainakaan toimi.

En usko, että 14kW tehoista pumppua tarvitaan (jos laskit sen tuolla 4314 litran öljynkulutuksella + lämmin käyttövesi tai 4952 litraa sis. lämpimän käyttöveden), kulutus lämmin käyttövesi huomioiden on ehkä pikemminkin tuota 4314l luokkaa. Olisitko ehtinyt korjaamaan laskelmaa tältä osin? Onko Danfoss/Thermia ainoat pumput joissa on tuo HGW (tai sitä vastaava tekniikka)? Jos esim. Diplomat Interter M:stä saa lupausten mukaan n. 500 litraa lämmintä käyttövettä niin en varmaankaan tarvitse erillistä varaajaa.
« Viimeksi muokattu: 20.10.19 - klo:18:01 kirjoittanut tomppeli »

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 864
  • yli-ikämies
Vs: Apua mitoitukseen (Helsinki)
« Vastaus #9 : 20.10.19 - klo:18:03 »
Muutin pyynnöstäsi laskelmaa, jotta saatiin lämmitysöljyn vuosikulutus laskemaan noin 4300 litraan.
Pääsin tähän vaihtamalla ikkunoiden U -arvon arvosta 2,5 arvoksi 1.4, joka on kuitenkin väärä 2 -lasisille ikkunoille.

Laskelma näyttää nyt tältä:

Talo  ”tsu14” versio B (Voi olla alimitoitus!)      HELSINKI   (Uusimaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -26 °C
- Autotalli 1969: Patterilämmitys, 15 °C, 30 m2, 71 m3:      1,50 kW   3 199 kWh
- Alakerta 1969: Patterilämmitys, 20 °C, 85 m2, 200 m3:      4,15 kW   11 371 kWh
- Yläkerta 1969: Patterilämmitys, 20 °C, 130 m2, 345 m3:   8,10 kW   19 671 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ            13,8 kW   34 241 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 45 °C   -  menovesi lämpötila max 54 °C
• Kiinteistö,  245 m2,  615 m3          3,5 COP   12,24 kW   34 241 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,3 m3 / 55 °C   2,5 COP   0,78 kW   6 000 kWh
- Yhteensä         3,3 SCOP   13,0 kWh   40 241 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus         -3 140 kWh   1,02 kW   37 101 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   37 101 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan      13,00 kW   37 101 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
  Yhteensä   37 101 kWh

Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   13,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)      13,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -26 °C
▪ Maasta kerätään    ( 3,3 COP)   9,3 kW   25 733 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   11 368 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)      11 368 kWh

Tarvitaan 215 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,69 l/s (= 41,4 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle.  Etäisyys kaivolle = 10 m      2 kpl   PE50x4.6   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               

Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,69 l/s = 41,4 l/min = 2484 l/h:               
• Kaivon painehäviö 0,69 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K      131 kPa (1,31 bar)
• Kaivon painehäviö 0,69 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K      68 kPa (0,68 bar)

• Kaivon painehäviö 0,69 l/sek virtauksella ja PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K      39 kPa (0,39 bar)
• Kaivon painehäviö 0,69 l/sek virtauksella ja PE50*2.5 GeoDuo pariputki, ΔT = 3,3 K   37 kPa (0,37 bar)
...
Laskelma on mahdollisesti alimitoitettu!
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

...
Edit.: Korjasin virheellisiä typoja..
« Viimeksi muokattu: 21.10.19 - klo:09:31 kirjoittanut tomppeli »