Uusi nimimerkki foorumilla suunnittelee maalämmön hankkimista ja yrittää selvittää mitä pitäisi tehdä ja millainen kokonaisuus olisi sopivin.
Viime joulukuusta alkaen on asuttu (2 henk.) 2004 rakennettua Lammin lämpöharkkotaloa (350 mm) Helsingissä. 3 kerrosta, ilmoitettu ala 326 m2. Sähkölämmitys, YPV-40 puukattila ja Akvaterm 3 m3 varaaja, jonka kierukalla käyttövesi. Akvaterm on pidetty lämpimänä kesälläkin. Lattialämmitys kaikissa tiloissa. Alapohjassa 100 mm EPS, katon rajassa 250 mm villa. Paljon ikkunapintaa (55,5 m2), 3 lasia. Puukiuas ja kaksi takkaa. Enervent LTR6.
Välittäjän myyntiesitteen mukaan on sähköä mennyt 29 MWh/v, energiatodistuksen mukaan sähköä ja puita 47 ja 10 MWh/v. Totuus on kai jossain tuolla välillä.
Huonekorkeus alakerta 2,5 m, keskikerros 2,8 m ja yläkerta viisto katto 3,4 ... 0 m. Kummallakin lappeella on 9 m2 ikkunallinen huone jonka seinissä (10 m2) eristeenä kai 150 mmm villaa. Yläkerran tiedot eivät ole tarkkoja, koska kuvat puutteelliset. Oletan että eristeet muuten kattokannattimien välissä kauttaaltaan. Rakennusluvassa mainittu tilavuus 1100 m3 (kai ulkomittojen mukaan ja yläkanttiin). Tilavuudeksi laskin yläkerta 227, keskikrs 322 ja pohjakerros 288 m3, yhteensä 837 m3.
Seuraavat tiedot löysin energiatodistuksesta:
Ulkoseinät 241 m2, U=0,27
Yläpohja 155, 0,20, talossa kurkihirsi, katon kaltevuus 32 (ikk. huoneet 12) astetta.
Alapohja 117, 0,27
Ikkunat 55,5, 1,4
Ulko-ovet 9,5 1,4
Täytin bergheat taulukkoa sikäli kun osasin (liite). Kysymys taulukosta: kun yläpohjan eriste on vinolla osuudella, niin sen ala on luonnollisesti suurempi kuin lattian ala. Taulukko ei salli asettaa eri suuruista alaa kuin lattian ala. Miten tämä pitäisi huomioida? Enkö vain osannut?
*********************
Porakaivolle ei löydy hyvää paikkaa pieneltä tontilta. Kahta puolen naapureilla on kaivo, johon etäisyys olisi vain 15 ja 18 m. Kaivot kai jo haittaavat toisiaan? Kaivolta taloon olisi 10 m. Vaihtoehto on pyytää naapurin suostumus muutama metri tontin rajasta kadun puolelle. Silloin em. kaivot olisi 17 ja 26 m päässä ja reikä aivan talon vieressä.
*********************
Vuotuista energian kulutusta voi arvioida myös neljän kuukauden mitatun sähkön ja puun kulutuksen perusteella. Aluksi tein säätöjä pari kk, joten se on nähtävä muutosaikana. Laskin kunkin kk lämmitystarveluvun osuuden normaalivuoden luvusta 3878 ja sen perusteella laskin mitä vuosikulutus olisi keskimääräisenä vuotena. Taloussähkö sisältyy lukuihin, edellisessä talossa sitä kului 5 MWh/v tasolla. Puiden energiaksi oletin 4,1 kWh/kg ja kattilan, takan ja kiukaan painotetuksi hyötysuhteeksi laitoin 70%. Lisäksi en malta olla tässä kertomatta outoja havaintoja kun talon lämmitykseen olen tutustunut.
Joulukuu sähkö 4184 kWh, puita jotain 1460 kWh. Lämmitystarveluku 551, osuus keskimääräisestä vuodesta 14%. Laskin vuosikulutusarvioksi 40300 kWh. Melkein koko kuukausi edellisen omistajan asetuksilla. Loppukuussa aloin pienentämään pesutilojen lämpöä, joka oli lähes 35 C. Termostaatit ei toimineet ja virtausmittarit oli täysin auki. Menovesiputki tuntui kädellä yllättävän lämpimältä (sain anturin kiinni putkeen vasta myöhemmin ja paljastui kumma käytös). Devireg termarit tarvii 3 piuhan kytkennän ja saunan pesuhuoneeseen oli vedetty vain kaksi. Vedin putkeen uuden piuhan. Yläkerran ph termarille tuli 3 piuhaa mutta yhteenkään ei tullut 230 V. Kai kytkemättä jossain näkymättömässä paikassa. Tämän hoidin muulla tavalla.
Tammikuu 3322 kWh, puita 2500 kWh, ltl 670, osuus 17%, vuosiarvio 34250 kWh. Yläkerran termarien säätämisestä en saanut tolkkua. Jonkin ajan kuluttua tajusin, että Greentech termarit toimivat väärinpäin suhteessa Muovitech toimilaitteisiin (NC). Tuumin että ei ongelma, muistaa vain säätää "väärään" suuntaan. Mutta tuli aurinkoinen päivä, lämpö nousi ja nousi ja termarit antoi vaan mennä. Niin se kai on, että kun termarit ohjaa väärinpäin, niin ne ei rajoita lämmön nousua. Onneksi avasin termarin kotelon ja sieltä löytyi invertoiva nasta. Vaihdoin lähtöpiuhan siihen ja kaikki hyvin. Taisi edellinen omistaja olla kovin suurpiirteinen kun sieti tuota kai 15 v.
Helmikuu 2493 kWh, puita 1260 kWh, ltl 466, osuus 12%, vuosiarvio 31300 kWh. Termarien toiminta ei tyydyttänyt ja päätin avata ne enimmäkseen ja säätää Ouman EH-80 käyrällä ja virtausmittareilla huonelämmöt. B-käyrä ja alempi nuppi keskellä on sopiva. Ouman oli jossain sekotilassa, joka paljastui kun sain anturin menovesiputkeen kiinni. Menovesi heilui 30...70 C välillä 15 min jaksoissa. Tämä aiheutti pienen järkytyksen kun ajattelin, että kuuma vesi voi olla aiheuttanut putkistolle vaurioita. Kauanko se oli heilunut, en tiedä, ehkä pitkään. Irrotin laitteen, mitään erikoista ei näkynyt. Asensin takaisin ohjeen mukaan ja laite toimi vakaasti siitä eteenpäin.
Maaliskuu 2288 kWh, puita 1530 kWh, ltl 513, osuus 13%, vuosiarvio 29400 kWh. Reilusti energiatodistuksen luvun alle ja melkein sama kuin myyjä ilmoitti (paitsi että ei mainittu puita poltetun). Sattumaako?
Poltin puita talven aikana noin 7 pino-m3. Suurin osa oli ylivuotista koivupilkettä mutta myös muita puulajeja oli.
********************
Lopuksi laitan tähän kysymyksiä ja pohdintoja siitä millainen järjestelmä olisi tavoitteeksi asetettava.
Ajatukseni on säilyttää Akvaterm ja puukattila. Ne on vain 15 v vanhat. Harvennettavaa koivikkoa on mökillä ja hyvin joudan tekemään pilkkeitä. Rahallisesti siinä ei tosin paljon säästä. Varautuminen ties mihin? Vaikeutena on tilanahtaus pannuhuoneessa sekä vapaiden yhteiden puuttuminen Akvatermistä. Jos poistaisi siitä kaksi vastusta (jäisi 9 + 9 kW), voisiko pumpun liittää samoihin 2" yhteisiin? Toinen yhde sijaitsee Akvaterm puolivälissä ja toinen alaosassa. Ei hyvä sijainti mutta kelpaisiko? Jos ei kelpaa, pitää kai ottaa kattilan yhteet pumpulle. Kattila on nyt oudosti liitetty kattilan päältä alayhteeseen.
Jos kattila ja Akvaterm jää, niin sopisiko siihen parhaiten on/off vaihtoventtiilipumppu, jossa kv-varaaja?. Se liitettäisi Akvatermin kierukkaan. Pumppu ja satunnaisesti kattilakin lämmittäisi Akvatermia. Jos puilla lämmittäen nostaa Akvatermin lämpötilaa, niin pumppu kai automaattisesti alkaa huilata.
Miten sopisi esim. LämpöÄssä VSi? Onko sitä edes suunniteltu liitettäväksi varaajaan? Voisiko Akvatermiä kuitenkin hyödyntää? Voisiko kv ja lämmitysveden kierrättää Akvatermin kautta?
