Lämpöjärjestelmän saneeraus, öljystä maalämpöön Parainen

[kurre orava]

Tervehdys kaikille, uusi foorumilainen ilmoittautuu.

Tuli tehtyä talokauppoja kun vaimo halusi muuttaa ja kun ei varsinaisesti riidoissakaan oltu niin luontevinta oli toki että itsekin muutan mukana uuteen osoitteeseen. Nykyinen talo myytiin ja kuukauden päästä pitäisi sitten päästä asettumaan "uuteen" taloon.

Vanhassa talossa ollut itse suunniteltu lämmitysjärjestelmä jossa lämmönlähteenä ollut ilma/vesi lämpöpumppu ja lämmönjakokanavina radiaattorit sekä lattialämmitys kosteissa tiloissa. Energiankulutus ollut kaiken kaikkiaan hyvin maltillinen, sähköä on mennyt vuotta kohden 10-11 MWh, toki pinta alakin ollut pienehkö, 145M2 yhdessä tasossa.

Uudessa kohteessa on öljylämmitys, öljyä on palanut edellisten omistajien antamien tietojen mukaan noin 3000 litraa vuodessa. Oma persaus ei moista kestä joten lienee parasta ottaa tuohon lämmöntuottoon heti alkuun kiinni. Sähköä on lisäksi mennyt noin 9000 kWh / vuosi. Sekin lukema tuntuu itsestäni aika kovalta mutta ehkä ovat olleet kovia saunomaan.

Hiukan tietoja talosta:
- Sijainti Parainen, veden äärellä.
- Kellarikerros muurattu kevytsoraharkoilla ja ylemmät kerrokset puurunkoiset ja tiiliverhoiltu.
- Rakennusvuosi 1979 ja eristeet rakennusajan tavan mukaan aika ohuet, 125 vuorivillaa seinissä ja 150mm yläpohjassa. Ikkunat uusittu sentään selektiivilaseiksi.
- Asuinneliöitä 176m2 ja kokonaispinta alaa 300m2, kolmessa kerroksessa. Alin kerros osittain maan sisällä.
- Talo rakennettu rinteessä, kallion päälle ja tuo kallio ainakin osittain paljaana joten maaporausta ja putkitusta ei pitäisi olla juurikaan tiedossa.
- Lämmönjako osittain lattialämmityksellä, kellari saneerattu 5 vuotta sitten jolloin asennettu vesikiertoinen lattialämmitys, keskikerroksessakin osa lattialämmöllä. Muutoin pattereilla (yksilehtisillä).
- Patterit on tarkoitus vaihtaa ainakin osittain samalla kun tuota muuta lämmitysjärjestelmää saneeraa. Ainakin keskikerroksiin suunnitteilla kaksilehtiset konvektoreilla, esim Purmon C22.
- Ainakin yhden ILP:n laitan yläkertaan, lähinnä jäähdytystä varten, keskikerroksen jäähdytystä voisi mahdollisesti hoitaa maakylmälläkin.

Mielelläni kuulisin ehdotuksia porakaivon mitoituksesta ja minkä kokoista pumppua tuohon kannattaisi hankkia. Tarkoitus on kyllä pyytää paikallisilta toimijoiltakin tarjouksia, sekä avaimet käteen että osiin pilkottuina. Jotta tarjouksiin pystyy ottamaan järkevästi kantaa niin täytynee kuitenkin muodostaa omakin kuva tarpeista eli sillä tiellä ollaan. Jonkinlaista varaajaa tyyliin Jäspi GTV 500 Hybrid meinasin pumpun kylkeen istuttaa, lähinnä järjestelmän tilavuutta suurentamaan ja varmistaakseni monipuoliset kytkentämahdollisuudet jos jossain vaiheessa tulee halu kokeilla jotain uutta.

Alun perin suunnittelin tuohonkin kohteeseen asentavani VILP:n mutta tarkemmin kun rupesi kustannuksia laskemaan niin päädyin siihen että maalämpö olisi varmasti kokonaistaloudellisin ratkaisu tuohon. Esim Niben F2120 pumppu + varaaja + tarvittavat kilkkeet olisi kustantanut lähemmäs 10ke tukkurilta hankittuna.

[tomppeli]

Voitko kertoa kunkin kolmen kerroksen lämmitettävät alat erikseen ja niihin halutut sisälämpötilat.

[kurre orava]

Toki, jäi erittelemättä.

Kellarikerros kokonaispinta ala 100,1m2 josta 54,3m2 lattialämmityksellä, 31,6m2 pattereilla (autotalli) ja loput lämmittämättä (pannuhuone, kylmävarasto ja öljysäiliön tila). Loput kellarikerroksesta ns räjäyttämätöntä alaa.

Keskikerros 105,8 m2 josta 25m2 lattialämmityksellä ja loput pattereilla.

Yläkerta 64,3m2, kaikki pattereilla.

Pinta alat otettu rakennepiirroksista eli lienee nettoalat.

Nykytalossa ollaan pidetty aika tarkkaan 22C, varmaan tulevaisuudessakin pyritään pitämään aika samoilla lämpötiloilla. Autotalli voi toki olla huomattavasti viileämpi.

edit: yläkerran wc / suihkussa sähköinen lattialämmitys, noin 4,2m2

[tomppeli]

Kiitos tiedoista.
Alan tekemään laskelmaa, mutta saanen sen tänne vasta huomenna, lauanataina.

[kurre orava]

Kiitos, omalta osalta ei ole kiirettä kun tosiaan vasta kuukauden kuluttua on muutto ja tämä talvi mennään varmaan öljyllä.

Keväällä pitää sit ensimmäisenä asentaa ainakin yksi ILP jäähdyttämään ja kevään / kesän aikana asentaa maalämpö ja uudet patterit.

Kaivon voinee toki porauttaa jo aiemmin jos sattuu hyvä tilaisuus.

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!

Korjasin virheeni laskelmasta. Kaivoon tuli vähän syvyyttä lisää.
Nyt näyttäisi tämän liitteen mukaiselta.
Jos laskelman lähtötiedoissa on vieläkin virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 11 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”kurre orava”   PARAINEN      (Varsinais-Suomi)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -27 C°
- Kellari saunaosasto 1979: Patterilämmitys, 22 C°, 54 m2, 119 m3:   2,57 kW   7 726 kWh
- Kellari autotalli 1979: Lattialämmitys, 13 C°, 32 m2, 81 m3:      0,59 kW   1 623 kWh
- Keskikerros 1979: Patterilämmitys, 22 C°, 106 m2, 270 m3:      4,39 kW   12 213 kWh
- Yläkerta 1979: Patterilämmitys, 22 C°, 64 m2, 141 m3:      2,94 kW   7 883 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   10,5 kW   29 446 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 46 Cº   -  menovesi lämpötila max 54 Cº
• Kiinteistö,  256 m2,  611 m3       3,3 COP   9,89 kW   29 446 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   1,34 kW   6 000 kWh
- Yhteensä   3,1 SCOP   11,2 kWh   35 446 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 124 kWh   0,36 kW   34 322 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   34 320 kWh
- Pumpulla tuotetaan       11,00 kW   34 318 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      2 kWh
  Yhteensä   34 320 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   11,2 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)      11,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -26 C°
▪ Maasta kerätään    ( 3,1 COP)   7,7 kW   23 419 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      10 900 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  2 kWh)      10 903 kWh
Tarvitaan 219 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,57 l/s (= 34,2 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle.   Etäisyys 10 m      2 kpl   PE50x4.6   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,57 l/s):               
• Kaivon painehäviö 0,57 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K      84 kPa (0,84 bar)
• Kaivon painehäviö 0,57 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, ΔT = 3,3 K      45 kPa (0,45 bar)
• Kaivon painehäviö 0,57 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, ΔT = 3,3 K      27 kPa (0,27 bar)
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 537 metriä  = 2 x 300 m PEM40x3,7  SINIRAITA.               
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1 m.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[kurre orava]

Iso kiitos laskelmasta!

Aika lähelle osui omat "arvaukset" jotka eivät sinänsä perustuneet mihinkään varsinaisiin faktoihin, olin mielessäni pyöritellyt ajatuksen siitä että kaivon syväyden määrittelisi noin 230 metriin tarjouksia kysyessään ja samalla linjalla voinee laskelman perusteella jatkaakin. Koko kaivo kuitenkaan tuskin on aktiivinen ja jos onkin muutama aktiivinen lisämetri niin siitä tuskin ole ainakaan haittaa.

Lakselmassa kellarikerroksen lämpötila alueet olivat vaihtaneet paikkaa, oli ilmeisesti mennyt niin että autotalli osuus joka on pattereilla niin pidettiin laskennallisesti 22 asteessa ja muut tilat jotka ovat lattialämmityksellä olisivat olleet 14C. Nuo muut tilat ovat, sauna, pesuhuone ja pyykkitilat sekä oleskelutila. Tuota ei tullut mitoituspyynnössä kerrottua erikseen mutta oletan ettei se oleellisesti tuota laskelmaa muuta vaikka nuo lämpötila alueet vaihtoivatkin paikkaa siellä kellarissa.

Pumpun valintaa varten täytyy syventyä hiukan enemmän eri lämpöpumppujen teknisiin tietoihin. Harmillisen huonosti ilmoitetaan joidenkin pumppujen osalta tuota 0/55 tehoa, 0/35:han löytyy kyllä järjestäen. Orastava ajatus on ollut että Niben 1255-12 voisi olla yksi vaihtoehto, tuon saisin tukkurilta hankittua kohtuuhintaan jolloin voisin asentaa pumpun itse ja ostaa vaan kaivonporauksen/keräimen. Paikallinen "avaimet käteen" toimittaja kaupittelee Thermiaa, täytyy katsoa mitä siltä puolelta löytyy tarvittavassa kokoluokassa.

Tomppelille vielä kerran kiitos laskelmasta!

[tomppeli]

Korjaan laskelman helposti.

Kumpi näistä on autotalii:
- Kellari 1 1979: Lattialämmitys, 14 C°, 54 m2, 119 m3:      2,12 kW   5 250 kWh
- Kellari 2 1979: Patterilämmitys, 21 C°, 32 m2, 81 m3:      1,04 kW   2 900 kWh
Onko autotalli "kellari 1", jossa on + 22 C sisälämpö ja lattialämmitys?

[kurre orava]

Eli tuo autotalli on se kellari 2 patterilämmitys, 32m2

Voi olla että itse ymmärsin tuon mitoituksen erittelyn väärin mutta ajattelin että tuo lämpötila noiden neliöiden edessä on ikään kun tavoitelämpötila ja epäilen kyllä että vaimo valittaa jos pidän pesutiloissa 14C    Yleensä tulee kuittailua jo jos on jokin kokeilu menossa jossa sisälämpötila heilahtaa puoli astetta suuntaan tai toiseen tuosta 22C sisälämpötilasta.

Mutta autotallissa tuollainen 12-14C lienee ihan kelpo lämpötila.

[tomppeli]

Korjasin virheeni laskelmassa.
Vaihdoin tulosteen ja siitä kertovan mitoitustekstin.
Pahoittelen, että en ollut tarkkaavainen.!

[kurre orava]

Kiitos paljon jälleen kerran!

Eli käytännössä täytyy varmaan tähdätä johonkin 230 metriin kaivon suhteen.

Kooltaan kai tuollainen Niben 1255-12 pitäisi olla tuohon ihan ok jos nyt oikein osasin nuo heidän taulukot lukea?

Hiukan askarruttaa se että talon vierellä on jo käyttöveden porakaivo, tosin eri seinällä mihin lämpökaivoa kaavailin mutta jossain oli maininta että kaivojen väli pitäisi olla vähintään 30 metriä onko se yleinen käytäntö? Siinä tapauksessa tulee pidempi vaakaveto porakaivolle jos etäisyys toisesta kaivosta täytyy ehdottomasti olla tuo 30 metriä. Mutta ehkä se vaakaveto ei varsinaisesti haittaa tuossa. Kustannuksia varmaan hiukan nostaa jos kaivuutyötä tulee enemmän, toivottavasti tuolla kohti on kallion päällä maata kuitenkin sen verran että tuon vaakavedon saa kaivettua riittävän alas. Toisaalta ei oo tietysti mitään intressiä sotkea tuon nykyisen talousvesikaivon vedensaantia.

[tomppeli]

Painehalkaisua ei ainakaan saa tehdä lämpökaivolle.
Yleensäkin painehalkaisu on ihan tarpeeton lämpökaivolle.