Patteriverkkoon tuuppaavan pumpun kierrokset?

[EVTA1000+169m]

Onko tietoa kannattaako kiertovesipumpun kierroksia mennä säätämään pienemmälle?

Taustaa:
   Saneerauskohde, jossa öljylämmitys vaihdettiin maalämpöön ja vanhat vesikiertoiset patterit jäivät huolehtimaan edelleen lämmön jakelusta. Ja pattereiden kohinan hiljentämiseksi siis ruuvasin kierrätyspumpun tehot 3 -> 1.

Lähinnä kiinnostaisi se onko kierrätyspumpun tehojen säädöstä mahdollisesti jotain haittaa maalämpöpumpun toiminnalle/hyötysuhteelle?  

[Tutkija]

Lienee pumppukohtainen kysymys. IVT-C-sarjassa koneen sisällä olevan kiertovesipumpun täytyy olla pienemmällä kuin sen jälkeen olevalla ulkoisella kiertovesipumpulla. Tosin IVT:ssä kiertovesipumppu on patteripiiriin työntämässä vettä, useilla lienee paluupuolella.

Onko tietoa kannattaako kiertovesipumpun kierroksia mennä säätämään pienemmälle?

Taustaa:
   Saneerauskohde, jossa öljylämmitys vaihdettiin maalämpöön ja vanhat vesikiertoiset patterit jäivät huolehtimaan edelleen lämmön jakelusta. Ja pattereiden kohinan hiljentämiseksi siis ruuvasin kierrätyspumpun tehot 3 -> 1.

Lähinnä kiinnostaisi se onko kierrätyspumpun tehojen säädöstä mahdollisesti jotain haittaa maalämpöpumpun toiminnalle/hyötysuhteelle?  

[Kuumaa_kalliosta]

Patterijakoisessa saneerauskohteessa suurin pulma on usein lämmönjako pakkasilla. Siksi kiertovesipumpun kierroksien on hyvä olla täysillä kylminä vuodenaikoina.

Nääs jos patterivesi kiertää verkalleen, patterin alaosan lämmöt jäävät alas ja patteri ei luovuta yhtä paljon lämpöä kuin tasaisemmin lämmin patteri. Samoin hitaassa kierrossa patteriveden lämpö putoaa enemmän verkoston loppupäässä. Silloin kierron viimeiset patterit eivät paljoa lämmitä.

Miksi patterit kohisevat? Onko verkostossa ilmaa vai kantautuvatko kiertovesipumpun äänet pitkin putkia asuntoon? Pumpun ja putkien kiinnitys kannattaa katsoa. Samaten vanha kiertovesipumppu voi pitää älämölöä elämänsä lopputaipaleella. Sellainen olisi hyvä vaihtaa ennen kuin kuukahtaa lopullisesti.

Kesäaikana laitan kiertovesipumpun pienemmälle.

[pölötis]

Jos Öljylämmityksen aikaan sinulla on kaikki patterit lämmenneet 1 nopeudella kokonaan ylhäältä alas kunnolla, ei todennäköisesti ole tarvetta / hyötyä
lisätä veden kiertonopeutta pattereissa tarpeettomasti, luulisin(en tiedä onko)  että on pumpulle/hyötysuhteelle parempi,
jos se saa hiukan jäähtyneemmän paluuveden pattereita.
Tärkeintä on tietty tasainen lämpötila kodissa.

Testaamallahan sen vain voi selville saada.

[ziffy]

Ruottin pojat ovat hyötysuhteen maksimoiseksi pienentäneet lämmönjakopuolen kiertovesipumpun nopeudet mahdollisimman pieneksi. Puhuvat siellä delta-t:sta, eli lämmönjakopuolen meno- ja paluuveden lämpötilaerosta.

Mitä suurempi ero, sitä parempi hyötysuhde. Ja eroa saa suuremmaksi kiertovesipumpun nopeutta pienentämällä mutta silloin saattaa tulla Kuumaa_kalliosta mainitsemia ongelmia. Eli vähän tapauskohtaisesti joutuu hakemaan parhaat säädöt.

Muistelisin että tuon delta-t:n kasvattamisella ei kuitenkaan 5% enempää hyötysuhteen paranemista voisi saavuttaa. Pumput toimisivat hyvällä hyötysuhteella kun delta-t on noin 6-7.

[EVTA1000+169m]

ap vielä,


Vasta reilun vuoden olen tässä omakotitalon lämmitystä opetellut, joten vielä löytyy opiskeltavaa.
Öljykamiinan aikana kikkailin kyllä kiertovesipumpun säädöllä ja huomasin kiertonopeuden vaikuttavan pattereiden "lämpiämisasteeseen".

Ekowell EVTA1000 on nyt pauhannut helmikuun alkupuolelta ja siinähän ei ole kuin yksi kiertovesipumppu. Ja pumpun säätönamikka on koteloitu (4 ruuvia joutuu aukaseen ), joten tuli vain mieleen, että eikö tehtaan porukka halua sitä kopeloitavan, kun ei ole heti käden ulottuvilla??

Sen olen jo huomannut, että meno-/paluuveden lämpötilaero kasvoi pumpun kierroksia laskiessa. Eli  pienemmät kierrokset olisivat hyötysuhteen kannalta paremmat.  Ja säästäähän siinä muutaman Watinkin, kun 3.nopeus WILOssa = 195W ja 1.nopeus = 120W  .

Pattereita olen kyllä ilmannut, mutta kohina hiljeni silti selvästi pumpun kierroksien laskiessa, eli putkistoiden asennuksessa kait toivomisen varaa? Toki vm.-80 olevan talon putket ovat jo muutenkin parhaat aikansa nähneet.

[pete]

Itse asiassa pienemmät kierrokset ovat hyötysuhteen
kannalta huonompi, koska saman lämmitystehon saadakseen on
hitaammalla kierrolla käytettävä kuumempaa lämmitysverkon menovettä, ts. on
käytettävä jyrkempää säätökäyrää, jolloin taas lauhdutuslämpötila on korkeampi.
Kesäksi toki kannattaa kiertopumppu panna minimiin.

[ziffy]

Kyllä, mikäli lämmönjakopuolen meno- ja paluulämpötilaero ei muuttuisi mihinkään kiertovesipumpun nopeutta pienentämällä.

Mitä suurempi lämmönjakopuolen meno- ja paluulämpötilaero on, sitä enemmän ulkoa lämmönkeruupiiristä kerättyä energiaa on saatu siirrettyä sisälle. Niin kauan kuin sisälle siirrettävä keskimääräinen energiamäärä pienemmällä kiertonopeudella on suurempi tai yhtä suuri kuin nopeammalla kiertovesipumpun nopeudella niin säätökäyrään ei tarvitse koskea.

Ja se missä vaiheessa säätökäyrään täytyy koskea, riippuu lämmitysjärjestelmän kokoonpanosta.

[pete]

En tiedä, tiedätkö miten ekowellin pumpussa lämmönjakopiiri toimii? Ekowellin systeemillä, jossa vesi kiertää varaajan kautta ei lämmönjakopiirin suuresta lämpöhäviöstä ole etua, paitsi siinä tapauksessa, että laitteessa on alijäähdytin ja se on kytketty lämmitysverkoston paluuseen. Alijäähdytin on lisävaruste EVT-malleihin käsittääkseni.

[ziffy]

Juu en tunne syvällisesti Ekowelliä mutta näin teoreettiselta pohjalta tarkasteltuna en ymmärrä (ainakaan vielä) miksei lämmönjakopiirin suuremmasta meno- ja paluulämpötilan erosta olisi hyötyä myöskin laitteistossa joka varaa varaajaan lämpöä.

Suuremmalla meno- ja paluulämpötilan erolla saavutetaan pienempi paluulämpötila varaajaan sekä yhden kierron aikana siirretty enemmän energiaa sisälle huoneisiin - ellei olla tilanteessa jolloin sisälle siirrettävä keskimääräinen energian määrä on pienempi kuin suuremmalla kiertonopeudella ja pienemmällä meno- ja paluulämpötilan erolla.

Ainakin viestiketjun aloittaja oli huomannut että meno- ja paluulämpötilaero kasvoi kiertovesipumpun nopeutta pienentämällä. Oletan että hän ei koskenut säätökäyrään. Jotta ero on voinut kasvaa on joko menolämpötila automaattisesti noussut ja/tai paluulämpötila laskenut.

[pete]

Väännänpä rautalangasta omat perusteluni:
1. Ekowell-pumput säätävät lämmitysverkoston menoveden lämpötilaa -> tämä määrää minimilauhdutuslämmön, joka taas sanelee pitkälti maksimihyötysuhteen.
2. Jos patteriverkoston kiertoa hidastetaan -> paluuvesi on viileämpää -> pattereiden keskimääräinen lämpötila alenee -> kämppä viilenee -> pitää korottaa säätökäyrää -> lauhdutuslämpötila nousee  -> hyötysuhde huononee.

Tässä tarkastelussa on jätetty huomiotta lämmityksen  kiertopumpun sähkönkulutuksen muutos, mutta sen osuus on pieni lämmityskaudella.
Samoin mahdollinen paluuveden kierrätys alijäähdyttimen läpi muuttaa tilannetta ratkaisevasti.
Alijäähdytintapauksessa optimikiertonopeuden hakeminen onkin haasteellista.

[pete]

Täydennän vielä vastaustani:
Lämpöpumpun hyötysuhteen maksimin määrää
1. Höyrystymislämpötila (~lämmönkeruun lämpö),
mitä korkeampi sen parempi
2. Kylmäaineen nesteytymislämpötila
(~lauhtumislämpö), mitä alhaisempi ,sen parempi.
(3. Kylmäaineen alijäähdytys, mitä alemmas, sen parempi)

Muut säädöt, kuten lämmönjakoverkoston kiertonopeus yms. vaikuttavat vain niiltä osin kuin ne vaikuttavat em. kolmeen tekijään. Tietysti kiertopumppujen ottama tehokin osaltaan vaikuttaa, joten ei kiertoa kannata järjettömän suureksi järjestää

[ziffy]

Väännänpä rautalangasta omat perusteluni:
1. Ekowell-pumput säätävät lämmitysverkoston menoveden lämpötilaa -> tämä määrää minimilauhdutuslämmön, joka taas sanelee pitkälti maksimihyötysuhteen.
2. Jos patteriverkoston kiertoa hidastetaan -> paluuvesi on viileämpää -> pattereiden keskimääräinen lämpötila alenee -> kämppä viilenee -> pitää korottaa säätökäyrää -> lauhdutuslämpötila nousee  -> hyötysuhde huononee.

1. pienemmällä lämmönjakopuolen meno- ja paluulämpötilaerolla (suuremmalla kiertonopeudella) varaajaan palaavan nesteen lämpötila ja sitä kautta lauhdutuslämpö on korkeampi

2. paluuvesi on viileämpää --> parempi hyötysuhde
pattereiden keskimääräinen lämpötila alenee -> Miksi pattereiden keskimääräinen lämpötila automaattisesti alenisi kun lämmänjakopuolen meno- ja paluulämpötilaeron kasvaminen kompensoi suurempaa kiertonopeutta?

Täydennän vielä vastaustani:
Lämpöpumpun hyötysuhteen maksimin määrää
1. Höyrystymislämpötila (~lämmönkeruun lämpö),
mitä korkeampi sen parempi
2. Kylmäaineen nesteytymislämpötila
(~lauhtumislämpö), mitä alhaisempi ,sen parempi.
(3. Kylmäaineen alijäähdytys, mitä alemmas, sen parempi)

Muut säädöt, kuten lämmönjakoverkoston kiertonopeus yms. vaikuttavat vain niiltä osin kuin ne vaikuttavat em. kolmeen tekijään. Tietysti kiertopumppujen ottama tehokin osaltaan vaikuttaa, joten ei kiertoa kannata järjettömän suureksi järjestää

Juuri näin ja lämmönjakopuolen kiertonopeudella on vaikutusta kohtaan 2, vaikkakin merkitys on pieni.

Joka tapauksessa lämmönjakopuolen kiertonopeudella ei ole kovin suurta merkitystä kokonaishyötysuhteeseen josta jo aikaisemmin mainittiin.

[pete]

Palaavan nesteen lämpötila vain ei määrää lauhtumislämpötilaa ekowellin pumpuissa.
Alasäiliön lämpötila (~lauhdutuslämpötila)
määräytyy lähtevän veden lämpötilan mukaan.
Tilanne saattaa olla toinen joissakin muissa lämpöpumpuissa.

[pete]

kysyit:
"Miksi pattereiden keskimääräinen lämpötila automaattisesti alenisi kun lämmänjakopuolen meno- ja paluulämpötilaeron kasvaminen kompensoi suurempaa kiertonopeutta?"

Jos nopealla kierrolla esim patteri meno = 40
ja paluu 38 -> pattereiden keskilämpötila on noin 39
astetta.

Jos hitaalla kierrolla meno = 40
ja paluu 30 -> pattereiden keskilämpötila on noin 35
astetta.

Ilmiselvää on että 39-asteinen patteri lämmittää isommalla teholla kuin 35-asteinen?

(Muistutan: ekowellin pumput säätää nimenomaan
lämmitysverkoston menoveden lämpötilaa)

[ziffy]

.

[volkkari]

Pete, Ekowell EVT sarjassa on staattinen lauhdutin
joka on  varustettu virtausvaipalla jota verkoston
paluuvesi huuhtelee vaikuttaen näin lauhtutumisläm-
pötilaan saaden aikaan jopa alijäähtymistä ihan
perusmalleissa

[pete]

volkkari,
kiitos tietojeni päivityksestä. Tästä uudenmallisesta
lauhduttimesta en ollut vielä kuullutkaan.
Minun ECT:ssäni lauhtumislämpö ei koskaan ole
alle alasäiliön lämpötilan. (käytännössä asteen
pari enemmän).
Epäilemättä hyödyllinen, erityisesti jos alasäliön vesi
on huomattavasti paluuvettä lämpimämpää.
Eli siltä osin olin väärässä: lämmitysverkoston paluuveden lämmöllä siis _on_ vaikutusta huötysuhteeseen myös ilman erillistä alijäähdytintä ainakin ekowell EVT-malleissa. Optimikiertonopeuden määrittäminen on siis EVT-malleissa hyvin vaikea määritellä.

[pete]

Jala,
Patterien luovuttaman lämpötehon määrää vain patterien
lämpötila. Et voi samoilla pattereilla muunnella lämmönpudostusta ja kiertonopeutta
mielivaltaisesti, sillä lämmönpudostus tapahtuu patterien
pintalämpötilan mukaan. Esittämäsi laskelmat
ovat makdollisia vain jos samalla vaihdat
patterit suurempiin hitaamman kierron tapauksessa.

[Kuumaa_kalliosta]

Pete on tuossa patterien lämmönluovutusta koskevassa asiassa oikeassa.

Ajatellaanpa toisin: hitaalla kierrolla vettä kiertää kolme kertaa vähemmän. Tietysti silloin kiertoveden lämpö putoaa enemmän. Tällöin myös patterien keskimääräinen lämpö on pienempi ja saman pinta-alan oleva patteri luovuttaa vähemmän lämpöä.

[ziffy]

Jala,
Patterien luovuttaman lämpötehon määrää vain patterien
lämpötila. Et voi samoilla pattereilla muunnella lämmönpudostusta ja kiertonopeutta
mielivaltaisesti, sillä lämmönpudostus tapahtuu patterien
pintalämpötilan mukaan. Esittämäsi laskelmat
ovat makdollisia vain jos samalla vaihdat
patterit suurempiin hitaamman kierron tapauksessa.

Pete, olet oikeassa tuosta lämpötehosta.

Tuo kiertovesipumpun vaikutus hyötysuhteeseen on aika kinkkinen asia. Pienemmällä kierrolla lämpöteho pienenee mutta toisaalta taas lauhdutuslämpötila laskee. Mielenkiintoiseksi asian tekee se että kun jossain tapauksissa kiertovesipumpun nopeutta laskemalla on ollut vaikutusta menolämpötilan nousuun.

Olisiko siihen mahdollisesti vaikuttanut pumpuissa käytössä oleva R407C kylmäaine ja sen 6-7 asteen "liuku" ominaisuus?Käsitääkseni ks. kylmäaine tarvitsee tuon 6-7 asteen eron lauhtuakseen täysin. Eli jos ero ei ollut nopeammalla kierrolla kuin esim. 3 astetta niin lauhduttimessa kaikki energia ei ollut ehtinyt siirtyä lämmityskiertoon ja kun nopeutta pienennettiin niin enemmän energiaa ehti siirtyä kiertoon joka nosti menolämpötilaa? Kyseessä oli vaihtuvalauhdutteinen pumppu jossa yksi lauhdutin.

Tuosta ECT mallista vielä sen verran että eikö siinäkin paluulämpötilalla ole kuitenkin "jäähdyttävä" vaikutus alasäiliöön? Eli mitä viileämpää palaa takaisin, sen parempi?

[pete]

Jala,
Ekowelleissa pumpun käynnistyslämpötilan määrittää lähtevän veden lämpötila, ei paluuvesi.
Vanhanmallisella lauhduttimella siis alin lauhtumislämpötila on sama kuin menoveden lämpötila. (Tilanne saattaa olla myös uudemmissa ECT-malleissa muuttunut, omani on vm. 2003).
EVT-mallin uusi edistyneempi lauhdutin sitten tuo aiempaan lisämausteen, eli sen, että lauhtumislämpötila ei välttämättä olekaan sama kuin alasäiliön lämpötila vaan jossain paluuveden lämpötilan ja alasäliön lämpötilan välissä. Tällöin optimikiertonopeuden määrittäminen on hyvin monimutkaista, tosin uusi lahdutin on silti aina parempi myös ei-optimaalisella kiertonopeudella.