Tervehdys foorumilaiset!
Pyydän apua uudiskohteeni maalämpöasioissa. Seuraavassa on tarkempia tietoja kohteesta sekä katsaus toimittajaehdokkaiden näkemyksistä,
joille nyt mm. haen ulkopuolista arviointia.
Uusi, rakennusvaiheessa oleva loma-asunto Naantalissa. Rakennusta tultaneen käyttämään lähes omakotitalon tapaan.
Lämmitettävä tila 105 m2 ja 428 m3 (seinät ei niin leveällä, mutta katto paikoin aika korkealla).
Lisäksi puolilämmin kellaritila 35 m2 ja 80 m3 (tekninen tila ym.), jossa 100 m Uponorin 20 mm PEX-putkea kahdessa piirissä betonilattiassa.
Asunto-osassa on rossipermanto, jossa lattialämmitysputket 22 mm lastulevyn ja laminaatin alla lämmönluovutuslevyjen päällä.
Rossilattiassa ei siis ole juurikaan lämpöä varaavaa massaa.
Painovoimainen ilmanvaihto, keittiössä poistoimuri ja olohuoneessa ilmankierrätys, joka siirtää korkean huoneen katonrajailmaa lattiatasolle.
Rakennuksesta ei ole laadittu energialaskelmaa (loma-asunto), mutta ulkokuoren lämmöneristävyys vastannee ainakin lähes 2010 pientalon
vaatimuksia (Ovet ja ikkunat U = 0,08 0,8 W/m2K. Alapohjassa selluvillaa 400 mm, seinissä selluvillalevyä 200 mm, yläpohjassa polyuretaanilevyä 250 mm).
Lisähaastetta (korroosioriski) tuo se, että oman porakaivoveden kloridipitoisuus oli ainakin analyysihetkellä 260 mg/litra.
Neuvotteluja on käyty mm. Boschin, Alpha Innotecin ja Niben koneista.
Porareiän aktiivisyvyyden tarpeesta on esitetty arvioita välillä 120 - 160 m.
Puskurisäiliötä ehdotetaan ja tilavuusajatukset vaihtelevat välillä 60 - 300 litraa.
MLP:n tehoksi ehdotetaan pääosin 6 kW, mutta myös 8 kW on ollut esillä.
Tarkempia yksityiskohtiakin on jo pohdittu, mutta ehkä palaamme niihin, kun tärkeimmät mitoitusarvot toivottavasti ensin hahmottuvat kohdilleen.
Täystehomitoitukseen pyritään. Tosin kovimmilla pakkasilla tällä tuulisella rannalla varaudutaan käyttämään takkauunia lisälämmönlähteenä ja jos klapinheittäjä ei ole paikalla, saa huonelämpötila kyllä laskeakin jopa n. +15 asteen tuntumaan.
Terveisin Timoteus
Sain tomppelilta mitoituslaskelman. Kiitos siitä!
Olen itsekin koettanut muutella laskelman parametreja ja huomannut, että aika pienetkin muutokset vaikuttavat aika lailla lopputuloksiin. On siis syytä tarkkaan selvittää lähtöarvot.
Minulla on aika iso lasitettu terassi julkisivun edessä, joten ko. kohdassa seinä on suojassa tuulelta. Tämä on syytä huomioida laskelmassa parantamalla seinän U-arvoa tässä osassa.
Tomppelin laskelmasta selvisi, että
kaivoon on syytä lisätä pituutta n. 40 m verrattuna eniten arvattuun syvyyteen.
Jos jatkamme eteenpäin myytinmurtajien tiellä,
esitän joukon uusia kysymyksiä:
1.
Lämminvesivaraaja. Koska käyttöveden kloridipitoisuus on aika korkea, olen päättänyt hankkia erillisen käyttövesivaraajan.
Silloin en ole pakotettu hankkimaan MLP:n valmistajan varaosaa, jos säiliö tai kierukka posahtaa.
Tarkoitus on hankkia n. 180 L varaaja. Myös kaksivaippaista mallia on tarjottu. Oma ajatukseni on, että kierukkamallinen olisi tehokkaampi. Kierukassa virtaus on turbulenttia. Siinä toteutuu vastavirtaperiaate (kuuma lämmitysvesi ylhäältä sisään ja alempana se pystyy vielä siirtämään lämpöä viileämpään veteen). Kierukka on pystyasennossa säiliön sisällä, joten veden kierto säiliössä toimii niin tehokkaasti, kuin nyt ominaispainoeroon perustuvassa kierrossa on mahdollista.
Keittiöhommista tuttu vesihaude taas on todella hidas vaikka "vaipan" vesi kiehuu erityisesti, jos sisäsäiliön sisältöä ei sekoita innokkaasti.
Rinnastan kaksoisvaippasäiliön ainakin etäisesti tähän kokemukseen.
Olenko keksinyt myytin (niin kuin myyjä väittää), jonka kokemuksenne perusteella pystytte helposti kumoamaan?
2.
Puskurisäiliö. Puskurisäiliön koosta suositushaarukka on 60 - 300 L. Iso säiliö mahdollistaa ajon veden pienemmällä lämpötilavaihtelulla, ja vähentää MLP:n käyntijaksoja. Teknisessä tilassa on runsaasti neliöitä. Säiliöiden hinnat eivät ole kovin isoja (musta rauta, pieni paine), joten euro ei ainakaan laitehankinnassa paljon ratkaise.
Invertteriohjattu MLP on edelleen mukana harkinnassa ja se varmaan toimisi paremmin pienemmälläkin varaajalla. Olisiko siis kuitenkin niin, että isompi on parempi varsinkin, kun katsoo kohtaa 3 seuraavana?
3.
Lämmitysvesipumppu. Koska lattia ei varaa juurikaan lämpöä, olen ajatellut laittaa puskurin taakse oman kiertovesipumpun (LVP), joka kierrättää lämmitysvettä myös silloin, kun MLP ja KP askartelevat käyttövettä.
Kytkentä olisi 4-putkikytkentä ja MLP:n kiertopumppu (KP) olisi pysäytettynä silloin, kun MLP huilaa. KP vain sekoittaisi puskurisäiliön kerrostuneisuuden. LVP pyörisi koko ajan. Näinkö tämä voisi toimia?
4.
Kytkentä ja anturit. Puskurisäiliön kytkentä olisi siis 4-putkikytkentä. Vesi MLP:lta ylös ja lämmitysvesi ylhäältä ulos.
Mitenkä lämpötilojen mittaus pitäisi hoitaa, jotta järjestelmä saa oikeaa tietoa siitä, milloin puskuri on kokonaan latautunut ja toisaalta milloin on aika aloittaa uusi latausjakso? Tarvitaanko 2 anturia ja mahdollisesti joku vaihtorele, jos pumpun automatiikassa ei ole riittävästi anturien sisäänmenoja?
Jos on tietoa tai kokemusta edellä olevista kysymyksistä tai edes osasta niitä, toivon saavani kommentteja.
Terveisin Timoteus
