Mitoituslaskelma rmt Turku

[Veehoo]

Moi,

Jaahas, nyt härkää sarvista.

Nyt olisi tarvetta uudelle lämmitysjärjestelmälle, kun meidän rintamiestalon saneeraus etenee. Tällä hetkellä käytössä on varaava sähkölämmitys + puukattila. Varaaja on n. 2m3 pönttö, mistä pitää kyllä luopua kun se on alunperin tehty avoimena järjestelmänä ja avopaisunta-astia on talon 2. kerroksessa keskellä asuintiloja. Ajatus on vaihtaa järjestelmä siten että poltan kattilaa vielä talven pari ja sitten maalämpö. Vanhan kattilan heivaan sitten pihalle.
Vähän mitoitusapua täältä kyselisin, niin saan systeemin suunnittelun liikkeelle. En saanut bergheat ohjelmaa ladattua. Mistähän se johtuu? Itse voisi mielellään mitoitella, kun aihe kiinnostaa ja vähän liippaa noin työnkin puolesta.

Vähän tietoja:
-   Nykyinen energiankulutus ei oikein tiedossa, kun ei olla kunnolla asuttu. Oma veikkaus on jotain luokkaa 16000kWh + 12m3 sekapuuta + käyttösähkö.
-   nelihenkinen perhe, Turku
-   Ajatus laittaa keräysputki peltoon. Uskon maan olevan kosteaa, mutta varmaa tietoa ei ole.
-   Rakennettu -48 ja laajennettu -68 keskikerroksesta.
-   laitetaan keskikerrokseen lattialämmitys, osassa betoniin, osa lämmönluovutuslevyin. Kellari ja yläkerta pattereilla. Yritän mitoitella patterit siten että pärjään yhdellä lämpötilatasolla.
-   painovoimainen ilmanvaihto
-   talo kolmessa kerroksessa, kellarikorkeus 2m, keskikerros 2.8m, yläkerta harjakatolla, ka 2m.
-   kellari 64m2, keskikerros 110m2 ja yläkerta 64m2. Laskin rakennuksen kok mitat n. 237m2 ja 560m3.
-   Seinärakenne ulkoa: tuulensuoja, 100mm puru/ekovilla, kipsilevy. Kellari 120mm betoni, eristetty ulkopuolelta 80% EPS100mm
-   Yläpohjan 45m2 300mm puru + 64m2 (200mm ekovilla)
-   isoja ikkunoita, 3-lasiset jatkossa, nyt osa vanhoja 2-lasisia
-   kellari +18C, muut tilat n +20C

Ajattelin laittaa järjestelmän niin että uusi n.1500 litran varaaja jää ja sinne esilämmityskierukka käyttövedelle. Priimaus sitten integroidussa varaajassa. Sitten varaajasta suntataan vettä lämmityspiiriin. Lattiaan ja pattereille omat piirit ja pumput, mutta sama lämpötilataso. Ajatuksia?
Minkälaisia kustannuksia porukalla on tullut vaakakeräyspiirin asennuksesta?

[tomppeli]

Nyt olisi tarvetta uudelle lämmitysjärjestelmälle, kun meidän rintamiestalon saneeraus etenee. Tällä hetkellä käytössä on varaava sähkölämmitys + puukattila. Varaaja on n. 2m3 pönttö, mistä pitää kyllä luopua kun se on alunperin tehty avoimena järjestelmänä ja avopaisunta-astia on talon 2. kerroksessa keskellä asuintiloja. Ajatus on vaihtaa järjestelmä siten että poltan kattilaa vielä talven pari ja sitten maalämpö. Vanhan kattilan heivaan sitten pihalle.
Vähän mitoitusapua täältä kyselisin, niin saan systeemin suunnittelun liikkeelle. En saanut bergheat ohjelmaa ladattua. Mistähän se johtuu? Itse voisi mielellään mitoitella, kun aihe kiinnostaa ja vähän liippaa noin työnkin puolesta.

Vähän tietoja:
-   Nykyinen energiankulutus ei oikein tiedossa, kun ei olla kunnolla asuttu. Oma veikkaus on jotain luokkaa 16000kWh + 12m3 sekapuuta + käyttösähkö.
-   nelihenkinen perhe, Turku
-   Ajatus laittaa keräysputki peltoon. Uskon maan olevan kosteaa, mutta varmaa tietoa ei ole.
-   Rakennettu -48 ja laajennettu -68 keskikerroksesta.
-   laitetaan keskikerrokseen lattialämmitys, osassa betoniin, osa lämmönluovutuslevyin. Kellari ja yläkerta pattereilla. Yritän mitoitella patterit siten että pärjään yhdellä lämpötilatasolla.
-   painovoimainen ilmanvaihto
-   talo kolmessa kerroksessa, kellarikorkeus 2m, keskikerros 2.8m, yläkerta harjakatolla, ka 2m.
-   kellari 64m2, keskikerros 110m2 ja yläkerta 64m2. Laskin rakennuksen kok mitat n. 237m2 ja 560m3.
-   Seinärakenne ulkoa: tuulensuoja, 100mm puru/ekovilla, kipsilevy. Kellari 120mm betoni, eristetty ulkopuolelta 80% EPS100mm
-   Yläpohjan 45m2 300mm puru + 64m2 (200mm ekovilla)
-   isoja ikkunoita, 3-lasiset jatkossa, nyt osa vanhoja 2-lasisia
-   kellari +18C, muut tilat n +20C

Koetin tehdä laskelman.
Aikaisempi kulutustieto on hyödyllinen.
Tuo kulutustieto on ilmeisesti peräisin viime vuosilta, jotka ovat olleet normivuosia lämpöisempiä. Siksi niitä joutuu vähän korjaamaan.
Liitin laskelman tulosteen omaan viestiisi.

Koeta ladata Bergheat -ohjelma täältä. Se toimii vain LibreOfficella tai OpenOfficella.
Jos haluat voin lähettää koko laskelman johonkin tavalliseen sähköpostiisi.
Se on liian iso, jotta sen voisi ladata tämän foorumin liitetiedostoksi.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei mikään takuumitoitus.

[Veehoo]

Kiitos Tomppeli. Nyt sain itse laskettua myös.
Pientä hienosäätöä mutta samansuuntainen tulos. Siis puhtaasti epätarkoista lähtötideoista johtuen eroa.

Jotenkin en olis uskonut että tehoa pitää olla tosiaan 12kW.
Tämä siis perustui itsellä puhtaasti hihasta ravisteluun. Mielenkiintoista nähdä minkälaisia mitoituksia tulee pumpputoimittajilta.

Laskennassa käytetään n. 3 COP:a patterilämmitystaloon. Minkälaisia todellisia arvoja on muilla maalämmittäjillä saneerauskohteissa, joissa on patteri- ja lattialämmityksen yhdistelmä?
Ajatuksena siis käyttää pattereita samalla lämmöllä kuin lattialämpöä. Onko se käytännössä mahdollista?

Mikä on ns standardi maapiirin keruuputki peltoon asennettaessa? Miten porukalla on kaksipiiriset maalenkit yhdistetty. Itse ajattelin viedä yhdellä putkella litkun pellon reunaan ja siellä jakaa kahteen lenkkiin, kun siirtoetäisyys on sen verran pitkä. Vai voisiko laittaa kaksi putkea samaan kaivantoon suoraan pumpulta asti?

[tomppeli]

Kiitos Tomppeli. Nyt sain itse laskettua myös.
Pientä hienosäätöä mutta samansuuntainen tulos. Siis puhtaasti epätarkoista lähtötideoista johtuen eroa.

Jos foorumilla on muitakin, jotka voivat ja haluavat itsekin viritellä mitoituslaskelmaan tarkempia ja oikeampia arvoja,
ilmoitelkaa, niin lähetän tavallisen sähköpostin liitteenä koko laskelman. Tiedosto on niin iso, että sitä ei voi liittää maalämpöfoorumille liitetiedostoksi.
Laskelman pyörittämiseen tarvitaan ilmaiseksi netistä saatavissa oleva LibreOffice -toimisto-ohjelmisto.

...
Jos todellakin laitat reilusti mitoitetut lämpöpatterit, paranee COP jopa melkoisesti.
Muuta siinä tapauksessa taulukon etusivulla olevan D86 -solun alasvetovalikosta nyt siinä oleva arvo 3,1 jonnekin 3,5 ... 4,0 -kieppeille.
Uusi arvo riippuu ihan siitä, kuinka isot patteri laitat ja kuinka alas pääset lähtevän kiertoveden lämpötilassa.
Huomaa samalla, että, kun nostat COP -arvoa, kaivon syvyys kasvaa.
Se johtuu siitä, että paremmalla hyötysuhteella otetaan kaivosta enemmän energiaa ja sähkölaitokselta tulee vastaavasti vähemmän.

Tästä alla olevasta kuvaajasta näet, kuinka lähtevän kiertoveden lämpötila vaikuttaa COP -arvoon.:

[jm82]

Kyllä ne kaksi keruulenkkiä voi yhdistää siinä pellonreunassakin. Joku huoltokaivo vaikka yhdistämistä varten ja sinne sulkuhana kumpaankin piiriin. Esim 2x 300 metrin lenkit. Varaajasta ei välttämättä kannattaisi shuntata lämpöä vaan ottaa suoraan. Ei tuo 11-12kW teho varmaan kaukana ole, kun nelioitä kumminkin on jonkun verran.

Toinen vaihtoehto uuden 1500 litran varaajan tilalle voisi olla vaikka 300 litran puskuri ja käyttöveden esilämmitys jollain konstilla lämmönvaihtimella.