Lamellihirsitalo 2019

[marip]

Oulu, maanpeitteen paksuus 10-20m,
tasamaan tontti   
2019

TALO
- 155m2, 8,1m x 19.2m, lämmitetty nettoala 144m2
- 1krs Huonekorkeus 3.53m keskimäärin
- Lamellihirsi paksuus 205mm
- Energiatodistus arvio talolle. Tämä ei sisällä piharakennusta.
    - vakioidulle käytöllä laskettu ostoenergia 13406kWh/vuosi
    - energiamuodon kerroin 1.2
- Lattialämmitys
- Koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla
- Alapohja: maanvarainen laatta, solumuovi 200mm
- Yläpohja: puukuitueriste 450mm
- Normaali ikkunapinta-ala U arvo vähintään 0.92

PIHARAKENNUS
- 5.3m x 11.1m
- 1krs huonekorkeus 2.63m
- autotalli puolilämmin - 35m2
- sauna lämmin - neliömäärä 23m2
- ikkunapinta-ala 1.8m2
- puurunkoinen
- ulkoseinässä mineraalivilla 150mm
- alapohja: maanvarainen laatta, eriste solumuovi 150mm   
- lämmönsiirtokanaali 8m josta puolet talon alla
- lattialämmitys
- huippuimuri

Muutamassa tarjouksessa kokonaisenergiaterve laskettu 25000-30000 kWh. Ovat tarjonneet 8kW pumppua 200m kaivolla.

Kiitos!

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Tuotan varmaankin sinulle negatiivisen yllätyksen tällä laskelmalla.!
Tarvitaan 2 lämpökaivoa. Jos tehdään yhdellä, tulisi siitä noin 330 m syvä.
Sellainen kaivo ei toimi. 50 mm putkituksellakin nousisi painehäviö yli 100 kPa arvoon.
Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”marip”      OULU   (Pohjois-Pohjanmaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -35 C°
- Päärakennus 2019: Lattialämmitys, 22 C°, 144 m2, 508 m3:   10,16 kW   30 417 kWh
- Sauna 2019: Lattialämmitys, 20 C°, 23 m2, 60 m3:   1,71 kW   4 900 kWh
- Autotalli 2019: Lattialämmitys, 12 C°, 35 m2, 92 m3:   2,36 kW   5 021 kWh
- Lämmönsiirtokanaali CALPEX6 QUADRIGA H25+25/S28+22/142, +40 C°, 8 m:   0,09 kW   768 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   14,3 kW   41 107 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 31 Cº   -  menovesi lämpötila max 35 Cº
• Kiinteistö,  202 m2,  661 m3    4,8 COP   13,84 kW   41 107 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   1,31 kW   6 000 kWh
- Yhteensä   4,3 SCOP   15,1 kWh   47 107 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -908 kWh   0,29 kW   46 199 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   46 198 kWh
- Pumpulla tuotetaan       15,00 kW   46 197 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   1 kWh
  Yhteensä      46 198 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   15,1 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)      15,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka               -35 C°
▪ Maasta kerätään    ( 4,3 COP)   11,9 kW   35 528 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      10 670 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  1 kWh)   10 671 kWh
Tarvitaan 2 kpl 210 aktiivimetrin syvyistä kaivoa. Virtaus vähintään 0,89 l/s ja kaivoa kohden vähintään 0,44 l/s.
Liitäntäputkitus pumpulta kaivoille.   Etäisyys 10 m   2 kpl   PEM50x4.6   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille yhtä kaivoa kohden (0,89 l/s / 2):
• Kaivon painehäviö 0,44 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K   50 kPa (0,5 bar)
• Kaivon painehäviö 0,44 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, ΔT = 3,3 K   29 kPa (0,29 bar)
• Kaivon painehäviö 0,44 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, ΔT = 3,3 K   19 kPa (0,19 bar)
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 1039 metriä  = 3 x 400 m PEM40x3,7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,4 m.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[marip]

Kiitos laskelmasta.

Ei kuulosta hyvälle. Pitääpä jutella tarjoajien kanssa mitoituksesta uudelleen.

Kuutiomäärän laskennalla saattaa olla tekemistä mitoituksen eroissa. Lasketaanko mukaan koko yläpohjan eristyksen alla oleva alue voiko siitä vähentää lämpimän puolella oleva sisäkaton alaslaskut?

[tomppeli]

Niissä on huonelämpö, ei niitä voi laskea pois.
Lämpöeristys on vasta niiden yläpuolella.
Laskentaan pitää ottaa kaikki se tilavuus, joka on lämpöeristyksen sisäpuolella.

[vaakaputkiaivo]

Arkkitehti 13406kWh/vuosi
Pumppukauppias 25000-30000 kWh/vuosi
Maalämpöfoorumi 46 199 kWh/vuosi

[fraatti]

Arkkitehti 13406kWh/vuosi
Pumppukauppias 25000-30000 kWh/vuosi
Maalämpöfoorumi 46 199 kWh/vuosi

Arkkitehdin arvo on energiatodistukseen laskettu arvo joka ottaa huomioon kaikenmaailman kertoimia. Ts. sillä ei ole mitään tekemistä todellisen energiankulutuksen kanssa.

Jos kohteeseen valitsee invertterin koneeksi tuolloin teho esim 4-16kW riittää varmasti eikä se ole niin nöpön nuukaa että mihin teholuokkaan tuo menee. Jos luottaa naftimpaan koneeseen niin sitten 3-12kW.

Samoin jo aloituksessa on mainittu että kaivon alussa on "tyhjää" eli maanpeitteen paksuus on suuri joka syö kaivon aktiivisyvyyttä pois. Oulussa on myös muutamia paikkoja mitkä eivät ole niin suotuisia maalämmölle -> http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6615.msg112641#msg112641

[Joonas T]

Hei,

Marin kanssa tosiaan suunnitellaan maalämpöä tulevaan hirsitaloon. Kiitokset laskelmista ja kommenteista jo tähän mennessä!

Laskin hieman tarkempia lukuja bergheatilla saaden tulokseksi 39135kWh
Asuinrakennus: 27019 kWh
Piharakennus (autotalli + sauna): 6476 kWh
Lämmin käyttövesi: 6000 kWh

Vastaava luku maalämmön tarjoajalta on 29398kWh. Perustuu piirustuksiin ja energiatodistukseen.

Energiatodistuksen mukaan asuinrakennuksen tarve on 12727 kWh. Piharakennuksesta ei ole energiatodistusta. Joten arvioidaan se bergheatin kautta 6476 kWh.
Lämmin vesi lisättynä saadaan tulokseksi 25203 kWh.

Eli laskelmissa on paljon vaihtelua.

39135 kWh laskelmilla täysteho olisi 13 kW ja porakaivon syvyys 304 aktiivimetriä.
Kyseiselle tontille on haastavaa ellei mahdotonta porata kahta kaivoa. Eli käytännössä meidän pitäisi pärjätä yhdellä kaivolla. Joten tämä tarkoittaisi osatehoista pumppua.

Juttelin maalämmön tarjoajan kanssa asiasta, ja heidän mielestä Thermian Diplomat 8 + 200m porakaivo on yhä edelleen se sopivin meille. Porakaivo on kuulemma jo nyt varman päälle, kun aiemmin tarjosivat 170m porakaivoa. Eivät haluaisi turhaan tarjota isompaa pumppua ja sitä kautta syvempää porakaivoa, kun rahaa siinä ei säästäisi. Voi toki olla, että haluavat pitää hinnan sopivana muihin tarjouksiin verrattuna.


Olisi mukava kuulla mielipiteitä, että toimiiko tuo Thermian Diplomat 8 + 200m, vai olisiko järkevämpää ottaa tehokkaampi pumppu (esim optimum 10), ja kasvattaa kaivon syvyyttä? Minua ei häiritse laittaa tässä vaiheessa hieman enemmän rahaa pumppuun ja porakaivoon, jos sillä saadaan varmuutta lämmitykseen. Toki rahan pitää tulla jossain vaiheessa takaisin.

http://www.thermia.fi/media/68774/thermia_do_ddo_datablad_fin_15122015.pdf Kaikissa pumpuissahan on lämmitysvastukset mukana jos tulee tarve. Ilmeisesti tarkoituksena on löytää optimikoko rahansäästön suhteen ottaen huomioon mahdollinen kaivon syvyys ja ulkolämpötila sekä lämmitystarve?

Muutenkin kaikki kommentit ovat tervetulleita. Ei ole helppoa tehdä päätöstä seuraaville vuosikymmenille asiasta jota ei vielä ymmärrä täysin.

[tomppeli]

Hyvä, että laskit itse.
Vielä laskentaan lisävihje.
Rakennukset sivulla on kaksi solua, joissa valitaan ns. kylmäsiltojen osuus.
Nämä solut ovat Rakennukset:L177 ja Rakennukset:L179. Niillä lisätään prosentuaalisesti ulkoseinien lämpövuodon tehoa (P) ja energiamäärää (E).
Jos rakenteeseen ei muodostu kylmäsiltoja, voit muuttaa noihin soluihin pienemmän arvon.
Olin nyt käyttänyt niissä arvoa 7.

Kaivon syvyyttä ei voi vähentää sillä perusteella, että valitaan vähän alitehoinen maalämpökone.
Kaivon syvyyden määrää pääasiassa kaivosta vuodessa otettavan lämpöenergian määrä.
Jos valitsette 10 kW lämmitystehoisen maalämpökoneen, tarvitaan silloin vuodessa ehkäpä noin 1500 kWh vastuksilla tapahtuvaa lämmitystä.
Tuosta energiamäärästä noin 4/5 osan verran saa vähentää kaivon mitoituksessa. Se ei paljoakaan vaikuta kaivon syvyyteen.

Kun tulee syvä kaivo, olisi syytä valita invertteri -tyyppinen maalämpökone.
Näin siksi, että kaivolle tarvitaan isolla lämmitysteholla myöskin kova, lähes 1 litra/sek kierto.
Invertterikone käy suurimman osan vuodesta aika kohtuullisella lämmitysteholla.
10 kW lämmitysteho riittää teillä ainakin -20 C ulkolämpötilaan saakka.

- 10 kW lämmitysteholla COP 4,8 ja dT arvolla 3,3 K tarvitaan 0,6 l/s kierto ja keruun ulkoiseksi painehäviöksi tulee silloin 300 metrin kaivolla ja 50 mm putkituksella vajaa 40 kPa.

- 15 kW lämmitysteholla COP 4,8 ja dT arvolla 3,3 K tarvitaan 0,9 l/s kierto ja keruun ulkoiseksi painehäviöksi tulee silloin 300 metrin kaivolla ja 50 mm putkituksella lähes 100 kPa.

- 15 kW lämmitysteholla COP 4,8 ja dT arvolla 4,5 K tarvitaan 0,65 l/s kierto ja keruun ulkoiseksi painehäviöksi tulee silloin 300 metrin kaivolla ja 50 mm putkituksella vajaa 50 kPa.

Näillä koetan kertoa, että olisi hyvä valita se invertterikone, kun on noin syvä kaivo.
Vakiotehoinen riittävä iso kone toimii vähän huonommalla hyötysuhteella.

[Joonas T]

Haluaisin vielä ymmärtää, että tuleeko tuo ~100m ero kaivon syvyydessä pelkästään tuosta 10000 kWh erosta (39135kWh - 29398kWh) laskelmien välillä?

Vai tarjoaako toimittaja pienempää kaivoa jostain toisesta syystä?
Johtuuko esimerkiksi siitä, että toimittajan oletus on hoitaa osa lämmityksestä sähkövastuksella, ja bergheatin laskelmissa maksimoidaan kaivon käyttö ja minimoidaan sähkövastus?

Kuten jo aiemmin mainitsin, olen valmis tilaamaan tarpeeksi syvän kaivon jos sellainen tarvitaan, kunhan ymmärrän miksi.

Kaivon syvyyttä ei voi vähentää sillä perusteella, että valitaan vähän alitehoinen maalämpökone.
Kaivon syvyyden määrää pääasiassa kaivosta vuodessa otettavan lämpöenergian määrä.
Jos valitsette 10 kW lämmitystehoisen maalämpökoneen, tarvitaan silloin vuodessa ehkäpä noin 1500 kWh vastuksilla tapahtuvaa lämmitystä.
Tuosta energiamäärästä noin 4/5 osan verran saa vähentää kaivon mitoituksessa. Se ei paljoakaan vaikuta kaivon syvyyteen.

Itse olin ymmärtänyt tämän niin, että kaivon syvyys määritellään maalämpöpumpun tehon mukaan, mutta ilmeisesti kyseessä on sama asia. Maalämpöpumppu konfiguroidaan ottamaan tietty määrä energiaa kaivosta ja tietty määrä sähkövastuksesta? Eikä niin, että ensin tyhjennetään kaivo energiasta ja sitten laitetaan sähkövastus avuksi?

[tomppeli]

En osaa sanoa, mistä tuo ero.
On yleistä, että maalämpökauppiaat eivät osaa mitoittaa massiivihirsitaloa oikein.
Hirsi on mahtavan upea, hengittävä ja arvokas talomateriaali, mutta sen lämmöneristyskyky ei ole hyvä.
Täällä paljon tietoa puun ominaisuuksista ja puurakentamisesta.: https://www.puuinfo.fi/

Uusien villaeristeisen seinän lämmönvuotoluku, U -arvo on 0,13 - 0,16 alueella.
205 millisen lamellihirren vastaava luku U arvo on 0,55.
Lamellihirsiseinä vuotaa siis noin 3,5 kertaa enemmän lämpöä harakoille, kuin tuo villaeristeinen ulkoseinä.
Tätä eivät pumppukauppiaat yleensä ota huomioon.

Lämpökaivo. 
Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä kylmemmäksi kallioperä muuttuu.
Sitäkään eivät pumppukauppiaat läheskään aina ota huomioon.



Yllä olevan kuvan kartoissa näkyy ilman keskilämpötila ja maakerroksen keskilämpötila muutaman metrin syvyydessä.
Tällä Geologisen tutkimuskeskuksen kartalla koetan kertoa sitä, miksi pohjoisemmassa tarvitaan aina syvemmät energiakaivot, kuin etelässä.
Kaivosta ei saisi ottaa niin paljon lämpöenergiaa, että se menee jäähän. Kun kaivo on alle nollan lämpötilassa, on se jäässä.
Keräimen putkitus saattaa vaurioitua jäätymisen seurauksena.
Suomessa on monia lämpökaivoja, jotka kärsivät jäätymisen seurauksista. Oikeustapauksiakin on monia, jopa kerrostaloyhtiöissä.

Kehottaisin teitä ottamaan yhteyttä osaavaan lämmitysalan suunnittelutoimistoon, jotta he laativat teille vastuullisena luotettavan ja uskottavan mitoituksen ja maalämpösuunnittelun taloanne varten.

[euroshopperi]

Haluaisin vielä ymmärtää, että tuleeko tuo ~100m ero kaivon syvyydessä pelkästään tuosta 10000 kWh erosta (39135kWh - 29398kWh) laskelmien välillä?

Vai tarjoaako toimittaja pienempää kaivoa jostain toisesta syystä?
Johtuuko esimerkiksi siitä, että toimittajan oletus on hoitaa osa lämmityksestä sähkövastuksella, ja bergheatin laskelmissa maksimoidaan kaivon käyttö ja minimoidaan sähkövastus?

Kuten jo aiemmin mainitsin, olen valmis tilaamaan tarpeeksi syvän kaivon jos sellainen tarvitaan, kunhan ymmärrän miksi.

Itse olin ymmärtänyt tämän niin, että kaivon syvyys määritellään maalämpöpumpun tehon mukaan, mutta ilmeisesti kyseessä on sama asia. Maalämpöpumppu konfiguroidaan ottamaan tietty määrä energiaa kaivosta ja tietty määrä sähkövastuksesta? Eikä niin, että ensin tyhjennetään kaivo energiasta ja sitten laitetaan sähkövastus avuksi?

Sinä taitaa kuitenkin käydä niin, että kun pumpun tehot loppuu ja kaivokaan ei sitä lisää anna, niin vastukset tulevat vasta sitten mukaan. Nykypäivänä ei kannata ottaa enää osatehoista, koska pätkäkäynnistä ei ole pelkoa invertterin tultua maalämpöön jäädäkseen. Kauppiaat myyvät edelleen osatehoisia, koska hinnalla kilpailu on kova pala.
Kaava voi olla seuraava.
98% energian peitto. 75% huipputehon peitto. Kaivoa pitäisi laskea tuon 98% mukaan esim 200 m täystehoisesta 2%  pois, eli oikea mitta on osatehoiselle 196 m. Kauppias kuitenkin pelkää menettävänsä kaupat ja laskee asiakasta pettäen 75% mukaan ja saadaan 150 m kaivo, joka sitten voittaa kaupat. Jos pystyt itsellesi perustelemaan hyvin osatehoisen mitoituksen edellä esitetyillä laskuilla, niin ota sellainen. Onko sitten järkevää säästää tuo 4 m on kyllä erikoinen ratkaisu jo sinänsä, mutta jos kaivosta otetaan 98% energiasta, niin sen tarvittava mitta on myös 98% täyden energian mitasta. Kauppiaan tarvitsee tehdä vain yksi kauppa ja sinne jää asiakas sen jälkeen.

[Joonas T]

Osaisitteko selittää painehäviön tuoman ongelman syvissä kaivoissa, ja pumpun tehon vaikutus siihen?

Tomppeli mainitsi eritoten inverterin syvän kaivon takia. Johtuuko tämä pumpun kiertotehosta verrattuna vakiotehoiseen, vai jostain muusta ominaisuudesta?

Miten Diplomat Inverter L - 5-17 kW toimisi tuon 320m kaivon kanssa (300m aktiivisyvyys)?
http://www.thermia.fi/media/68762/thermia_di_ddi_datablad_fin24082016.pdf

[tomppeli]

Invertterikoneen lämmitysteho muuttuu lämmitystarpeen mukaan.
Kovimmilla pakkasilla tarvitaan maksimiteho.
-5 C ulkolämpötilalla tarvitaan 50 % lämmitystehosta.
Kaivosta otettava lämpöteho muuttuu samassa suhteessa.
Keruupiirin virtaama on suorassa suhteessa kaivosta otettavan tehon määrään.
Kun leudolla säällä lämmitetään pienellä teholla, tarvitaan myöskin lämmönkeruuseen kaivolle pieni virtaama.
Kaivon kiertopumput laskevat siis kierrätystehoaan.
Pienentyneellä virtaamalla laskee keruupiirin painehäviö runsaasti.
Keruupiirin painehäviö kasvaa virtaaman toisessa potenssissa, eli kun virtaama kaksinkertaistuu nousee painehäviö nelinkertaiseksi.

Tästä syystä invertterikone olisi parempi hankinta.
Vähän liian suureksi nouseva keruun ulkoinen painehäviö nousee hiukan liian suureksi vain kovimmilla pakkasilla, jota yleensä kestää vain muutaman päivän vuodessa.

Thermia antaa julkisuuteen aika niukasti laitteidensa dataa, eikä tuossakaan esitteessä ole mitään tietoja keruupiirin ulkoisesta painehäviöstä.

[euroshopperi]

Maalämpöpumpussa on nesteytyneen kaasun höyrytys pakollinen operaatio ennen kompressoria. Tuo höyrystyminen vaatii runsaasti lämpöä, joka otetaan sieltä kaivosta tulevasta liuoksesta. Tämän liuoksen määrä on määräävä tekijä lämpöpumpussa, että kuinka paljon pystytää sitä kylmäainetta kaasuksi muuttamaan. Höyrystimen läpi pitää virrata 17 kW koneella vähintään 0-asteista liuosta kiehuttamaan kaasua minimissään n. 45-60 L/min. Suljettu kierto, kun on, niin putket rupeaa vastustamaan pituuden funktiolla tuota kierron nopeutta, eli viimekädessä määrää. Voidaan toki vielä käyttää 3 tai 4 putkisiakin keräimiä, tai jakaa kierto kahteen kaivoon, kuten meillä on 16 kW ja virtaus on mittareiden mukaan 3600 L/ tunti. Tällä kierrolla saadaan n.4 asteen Dt keräimeen, joka on ihan hyväksyttävissä vielä.

[fraatti]

Olisi mukava kuulla mielipiteitä, että toimiiko tuo Thermian Diplomat 8 + 200m, vai olisiko järkevämpää ottaa tehokkaampi pumppu (esim optimum 10), ja kasvattaa kaivon syvyyttä? Minua ei häiritse laittaa tässä vaiheessa hieman enemmän rahaa pumppuun ja porakaivoon, jos sillä saadaan varmuutta lämmitykseen. Toki rahan pitää tulla jossain vaiheessa takaisin.

Unohtaisin tuon tarjoajan jos se ei itsekään tunnu ymmärtävän mitä sinulle kauppaa. (tarkoitan tässä alkuperäistä 170m kaivoa). Kauppiaita on myös muita joilta kannattaa kysyä tarjous. Edelleenkin mikäli tehontarve hiukankin epäilyttää niin tällöin koneeksi ehdottomasti invertteri joka säätää tehoa portaattomasti tarpeen mukaan. Kokoluokka siitä mitä aikaisemmin ehdotin aikaisemmin.

Kaivon mitoituksen määrää pääsääntöisesti vuotuinen energiamäärä mikä sieltä otetaan sekä ympäröivän maaperän lämpötila.

[Joonas T]

Kiitoksia vastauksista ja kommenteista. Kuva alkaa selkenemään.

Tarjouksia on tosiaan kysytty useammalta toimittajalta. Tarjoukset ovat olleet 170 - 240m kaivolla ja 8 - 10 kW pumpulla. Suurin osa suht linjassa toisiinsa nähden, mutta bergheatin laskelmiin huomattavaa eroa.

Tällä hetkellä pohdin mielessäni Diplomat Inverter L - 5-17 kW ja Nibe F1255 4-16 välillä.

Bergheatin mukaan 13 kW riittäisi -35C pakkasilla, ja tällöin kaivon pitäisi olla 299 aktiivimetriä syvä + tuo aiemmin mainittu 10-20m maata.

Onko tämä 310-320m kaivon syvyys ongelma painehäviön kanssa?

Laitoin eteenpäin uuden tarjouspyynnön 39135 kWh tarpeen kanssa. Laitoin samalla linkin tähän keskusteluun, jos löytäisivät uutta näkökulmaa tarjouksen tekoon.

[Joonas T]

Tarkennus vielä tuohon edelliseen kysymykseen.

Onko tuo 310-320m kaivon syvyys ongelma tuolla 13 kW teholla?


Bergheatista: "Tarvitaan 299 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0.77 l/s (= 46.2 l/minuutissa)."

[Gobi]

Tarkennus vielä tuohon edelliseen kysymykseen.

Onko tuo 310-320m kaivon syvyys ongelma tuolla 13 kW teholla?


Bergheatista: "Tarvitaan 299 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0.77 l/s (= 46.2 l/minuutissa)."

Voin antaa omasta laitoksesta esimerkin; omassa F1255 16Kw pumpussa ja 300m kaivossa liuospumppu kiertää 100% kun kompressori on vasta 78-80Hz tehoilla. Eli tuosta korkeammilla tehoilla alkaa liuospumppu jäämään jälkeen ja 3K dT alkaa karata, karaten 102Hz tehoilla reiluun 4K.

[tomppeli]

Tarkennus vielä tuohon edelliseen kysymykseen.
Onko tuo 310-320m kaivon syvyys ongelma tuolla 13 kW teholla?
Bergheatista: "Tarvitaan 299 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0.77 l/s (= 46.2 l/minuutissa)."

Tulee todennäköisesti kaivon kanssa vaikeuksia, mikäli hankintaan on/off -tyyppinen maalämpökone.
dT -arvo tulisi olemaan jatkuvasti noin 4 K, joka pahentaisi kaivon jäätymisriskiä.
dT pitäisi olla noin 3 K.
Invertterikone on parempi valinta.
Invertteri pyörii lähes aina alle 10 kW teholla ja silloin tuo dT -arvo 3 K saavutetaan.

[KiSaVa]

Laitoin samalla linkin tähän keskusteluun, jos löytäisivät uutta näkökulmaa tarjouksen tekoon.

Oma kokemus on, että heitä ei kiinnosta pask... pätkääkään nettikirjoittelut. Palstan laskentatavan eduksi on kyllä sanottava tieteellisyys ja täysi läpinäkyvyys. Kauppiailta ei saa mitään perusteluita kirjallisena. Vain vakuutteluja, että näin näitä on tehty tms.

[sam68]

Oma kokemus on, että heitä ei kiinnosta pask... pätkääkään nettikirjoittelut. Palstan laskentatavan eduksi on kyllä sanottava tieteellisyys ja täysi läpinäkyvyys. Kauppiailta ei saa mitään perusteluita kirjallisena. Vain vakuutteluja, että näin näitä on tehty tms.

Osaa kiinnostaa Tarjosin tähän syksyllä alustavasti 150+50m2 hirsitalon tarjouspynnöllä Thermia Optimum 8kW+220m kaivo. Nyt kun kuutiot on selvillä ja tarkat pohjat niin tiedän ettei tuo riitä. Minusta tuo Tomppelin laskelma on vähän reipas kun vertaan sitä kokemusperäiseen tietoon näistä hirsitaloista. Parempi tietysti niin mutta kun on porakaivo kohteesta kyse pitää mitoittaa vielä tarkemmin ja kun toista kaivoa ei pysty poraamaan...
Pitää vielä puntaroida.

[Joonas T]

Tulee todennäköisesti kaivon kanssa vaikeuksia, mikäli hankintaan on/off -tyyppinen maalämpökone.
dT -arvo tulisi olemaan jatkuvasti noin 4 K, joka pahentaisi kaivon jäätymisriskiä.
dT pitäisi olla noin 3 K.
Invertterikone on parempi valinta.
Invertteri pyörii lähes aina alle 10 kW teholla ja silloin tuo dT -arvo 3 K saavutetaan.

Tarkoitinkin juuri invertterikonetta.

[raippa]

ulkoseinässä mineraalivilla 50mm

Onkohan tässä kirovirhe? Ei taida 50mm eristeellä täyttyä rakennusmääräykset.

tomppelin laskelmassa MUT on -35, mutta ilmeisesti -32 on "riittävä" arvo mitoitukseen, vyöhykekartassa on tuo -32. Tämä pienentää huipputehon tarvetta hieman.

[euroshopperi]

Saisikohan tuonne 3-putkisen keräimen 50mm putkella laitettua.

[marip]

Onkohan tässä kirovirhe? Ei taida 50mm eristeellä täyttyä rakennusmääräykset.

tomppelin laskelmassa MUT on -35, mutta ilmeisesti -32 on "riittävä" arvo mitoitukseen, vyöhykekartassa on tuo -32. Tämä pienentää huipputehon tarvetta hieman.

Tässä on todellakin typo. 150mm eristettä piharakennuksen seinässä. Korjasin alkuperäiseen viestiin. Muutosta ei tarvita laskelmiin. Hyvä kun huomasit.

[tomppeli]

Kun tämä herätti niin paljon keskustelua ja kommentointia, niin laitan nyt kuitenkin antamasi korjauksen mukaisen laskelman tännekin.

Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”marip”      OULU   (Pohjois-Pohjanmaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -32 C°
- Päärakennus 2019: Lattialämmitys, 22 C°, 144 m2, 508 m3:   9,38 kW   29 799 kWh
- Sauna 2019: Lattialämmitys, 20 C°, 23 m2, 60 m3:   1,13 kW   3 580 kWh
- Autotalli 2019: Lattialämmitys, 12 C°, 35 m2, 92 m3:   1,70 kW   4 016 kWh
- Lämmönsiirtokanaali CALPEX6 QUADRIGA H25+25/S28+22/142, +40 C°, 8 m:   0,09 kW   768 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   12,3 kW   38 163 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 31 Cº   -  menovesi lämpötila max 35 Cº
• Kiinteistö,  202 m2,  661 m3    4,8 COP   11,85 kW   38 163 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   1,31 kW   6 000 kWh
- Yhteensä   4,3 SCOP   13,2 kWh   44 163 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -908 kWh   0,27 kW   43 255 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   43 254 kWh
- Pumpulla tuotetaan       13,00 kW   43 252 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      1 kWh
  Yhteensä   43 254 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   13,1 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)      13,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -31 C°
▪ Maasta kerätään    ( 4,3 COP)   10,3 kW   33 196 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   10 057 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  1 kWh)   10 059 kWh
Tarvitaan 319 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,72 l/s (= 43,2 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle.   Etäisyys 10 m   2 kpl   PE50x4.6   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,72 l/s):               
• Kaivon painehäviö 0,72 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,5 K   206 kPa (2,06 bar)
• Kaivon painehäviö 0,72 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, ΔT = 3,5 K   110 kPa (1,1 bar)
• Kaivon painehäviö 0,72 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, ΔT = 3,5 K   62 kPa (0,62 bar)
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 971 metriä  = 3 x 400 m PEM40x3,7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,4 m.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Joonas T]

Tomppeli, kehtaatko nakata laskelmasi sähköpostiin niin pääsen vertaamaan omaa laskelmaani siihen tarkemmin ihan mielenkiinnosta.


Sam68, laittaisitko sähköpostia, odotamme kovasti uutta tarjousta nyt kun tarve on tarkemmin tiedossa.