Terve,
Olen saneeraamassa yhden suvun käytössä ollutta suorasähkölämmitteistä taloa kahden asunnon paritaloyhtiöksi. Koska saneeraus on melkoisen täydellinen ja sähköpatterit ovat myös käyttöikänsä päässä, olen vaihtamassa lämmitysjärjestelmän vesikiertoiseksi lattialämmitykseksi, joka mahdollistaa myös maalämmön hyödyntämisen.
- Kohteen valmistumisvuosi -77
- Sähkönkulutuksesta ei vertailukelpoista tietoa, koska talo on ollut tyhjänä/vuokralla
- Asuntoja 2 kpl
- Yhteiskäytössä oleva varasto ja autotalli
- Kokonaispinta-ala 500m2, josta A-asunnolla 125m2 yläkertaa ja 50m2 kellaria asuinkäytössä. B-asunnolla 125m2 yläkertaa ja 125m2 kellaria. Yhteiskäytössä kellarin tasossa autotalli ja varasto 75m2.
- Yläpohjassa noin 30cm villaa (tasakatto - ei mahdu enempää)
- sienissä puurungossa 10cm villaa ja tiiliverhoilu. Remontissa lisätään sisäpuolelle lämmöneristettä (esim. finnfoam levy).
- B-asunnossa uima-allas, jota ei ole tarkoitus lämmittää. Varaus maalämmöllä lämmittämiseen toteutetaan.
- sähköliittymä on mitoitettu sähkölämmitukselle, joten sulakekoon pienentäminen lienee mahdollista.
- Rakennus on Espoossa
Ajatukseni on hankkia molemmille asunnoille omat porakaivot ja lämpöpumput. Yhdellä kaivolla ja pumpulla energiaa ei pystyne mittaamaan ja erikseen laskuttamaan. Huoneistot ovat kuitenkin eri kokoisia ja isommassa on lisäksi uima-allas.
Lisäksi ratkaisematta on yhteiskäytössä olevien autotallin ja varaston lämmitys. Helpointa on liittää sen lämmitys A-asunnon pumppuun, mutta tämä aiheuttaa A-asunnon omistajalle kustannusrasitetta B-asunnon kustannuksella. Pystyykö tätä energiaa mittaamaan erikseen? Tai onko energia edes niin merkittävä, että siihen kannattaa pyrkiä?
Ajatuksia? Apua mitoitukseen, etten olisi aivan toimittajien armoilla? Muuta mieleen tulevaa?
[ylläpito on poistanut liitteen]
