Yksinkertaistettuna: 1800-luvun lopun hirsitalo, kannattaako maalämpö?

[Hera]

Yritin lukea aiempia aiheita, mutta tietämys asiasta on niin hataralla pohjalla, ettei ihan aukene noin teknisistä tarinoista.

1800-luvun lopulla rakennettu, 60-luvulla laajennettu noin. 400 m2 talo. Alkuperäiset ikkunat. Öljylämmitys tällä hetkellä, tarkkaa vuosittaista öljynkulutusta ei ole vielä tiedossa, tuhansia litroja kuitenkin. Patterit arvatenkin tuolta 60-luvulta, jolloin tehty putkiremontti.
Kannattaako tällaiseen taloon edes harkita maalämpöä, ainakaan ilman pattereiden ja ikkunoiden uusimista? Vaihtoehtoina kaukolämpö ja puulämpö.

Kiitokset jo etukäteen 

[tomppeli]

Tämä iäkäs ja varmasti ihan kunnianarvoisa perinnetalo on ilmeisesti hirsirakenteinen.
Rakennuksella on tunnearvoa ja ilmeisesti myöskin käyttöarvoa. Tämä saattaa olla ihan arvorakennuskin.

Onko rakennuksen kunto kohtuullinen?
Onko tarkastettu, missä kunnossa ovat alakerroksen ikkunoiden alla olevat hirret ja alin hirsivarvi?
Jos rakennuksen perustus on tehty kunnolla ja "kivijalka" on tarpeeksi korkea niin,
että rakennus ei makaa maata vasten, voi hyvinkin olettaa, että talon runko on kunnossa.
Jos rakennuksen runko on kunnossa, kannattaa sen ehostamiseen todennäköisesti satsata.

Jos vaihdatte taloon lämpöpumpun, on samalla syytä harkita rakennuksen ilmanvaihdon parantamista.
Öljypannu aiheutti ilmanvaihtumista, tuuletti rakennusta.
Kun tulee lämpöpumppu, ei tätä tuuletuskanavaa enää ole. Rakennus saattaa alkaa tuoksahtamaan kellarilta.
Siksi saattaa olla tarpeen laittaa jotain ilmanvaihtoa tilalle.

Olisiko syytä etsiä joku paikallinen rakennusalan ammattisuunnittelija avustamaan hankkeen suunnittelussa?
Hän voisi tutustua kohteeseen ja esittää teille hyvän ja asiallisen suunnitelman maalämpöön siirtymiseksi.

Voisin koettaa tehdä jonkinlaisen laskelman, mutta hiukan lisätietoa olisi tarpeen.
Silti tällaisen laskelman tekeminen on kovasti arvauspohjainen.
- Jonkinlainen tieto siitä aikaisempien vuosien lämmitysöljyn kulutuksesta auttaisi kovasti.
- Onko talo 2 vai 1 -kerroksinen?
- Rakennuksen ulkomitat metrin tarkkuudella?
- Asuintilojen huonekorkeudet?
- Onko ulkoseiniin lisätty jotain lämpöeristystä? Mikä on ulkoseinän kokonaispaksuus?
- Mitä on lämpöeristeenä ullakolla?
- Onko pannuhuone kellarissa vai asuinkerroksessa?
- Montako asukasta?

Tässäpä näitä uteliaan kysymyksiä.

[Hera]

Talo on periaatteessa yksikerroksinen, yläkerrassa kylmä vintti ja "uudessa" päädyssä kaksi makuuhuonetta. Vanhan puolen pohja rossipohja ja uusi puoli betonilaatalla, jonka sisällä ilmeisesti kiertää vesi (?). Talo on koko ajan ollut asuttu. Pannuhuone on nk. elintasosiivessä asuinkerroksessa, kellaria ei ole. Asukkaita 3-7 (ei olla vielä päätetty pidetäänkö toinen pääty vuokralla, tällä hetkellä talo jaettu kahteen asuntoon ja asukkaita 4 aikuista ja 4 lasta).

Rakennuksen kunto on kohtuullinen näin näppituntumalla, remontista on tarkoitus selviytyä putki- ja pintaremontilla, toki timpurin kanssa tarkistetaan kuntoa remontin edetessä.

Palaan muihin tietoihin kun saan ne käsiini

[justus01]

Aika vähillä tiedoilla mennään.
Jonkinlainen arvio toteutuneista kulutuksista pitäisi olla säästölaskelmia varten, vaikka parin öljylaskun tiedot...

Ihan noin yleisellä tasolla öljylämmityksen kustannukset patteritalossa on noin 2,5...3,5 kertaiset verrattuna maalämpöön.
Noin isossa ja vanhassa talossa lämmityskustannukset maalämmöllä ovat tuhansia euroja pienemmät verrattuna öljyyn.
(arvaukseni) Talon kunnosta, eristyksistä ja patteriverkoston mitoituksesta, yms riippuen säästö vuodessa olisi todennäköisesti luokkaa 2000€...4000€.

[Hera]

Tomppelille lisätietoja:

talon ulkomitat 10x28 m, eli pinta-ala meni vähän metsään. Yläkerran kahden huoneen ja elintasosiiven kanssa noin 300 m2. Öljynkulutus vuodessa noin 6000 l. Öljykattilan teho 43 kw, lämminvesivaraaja tällä hetkellä n. 800 l (mikäli mitään merkitystä).

[tomppeli]

Missäpäin Suomea talo sijaitsee? Se tieto tarvitaan mitoitusta varten.

[Hera]

Pirkanmaalla

[ylläpito on poistanut liitteen]

[tomppeli]

Pirkanmaalla

Laskelma liitteenä tämän viestin yläpuolella omassa viestissäsi.
Rakennuksesta käytettävissä olevat tiedot ovat puutteelliset ja mitoitus perustuu lähinnä lämmitysöljyn kulutustietoon.
Senkin perusteella laskien ominaiskulutus vaikuttaa vähän liian pieneltä, joten todellinen öljyn kulutus saattaa olla vähän isompi, kuin tuo 6000 ltr/vuosi.

Tämä mitoitus on vain suuntaa antava.
Suositan palkkaamaan paikallinen alan ammattisuunnittelija tekemään tarkempi laskelma.

[WPF]

Tuossa esimerkiksi 6000L kohde:

http://www.energiapakkaus.fi/maalampopumppu-saasto-omakotitalo-remontti-oulu-220.php

Säästö n. 5000,- / vuosi

[Hera]

Kaksi maalämpömyyjää käynyt paikan päällä ja tarjouksia odotellaan. Joitakin eroja oli tarinoissa, ja hiukan jäi askarruttamaan pari asiaa:

- maapiiriin kytkeminen olisi tarkoitus, ja myyjä A oli sitä mieltä että laitetaan 1200 m putkea ja myyjä B puhui 800 metristä. Melkoinen ero?
- myyjä A meinasi 14 kW pumppua (IVT) ja myyjä B max 13 kW (invertteri joka 3-13 kW, Rotex/Daikin), näistä näkemystä?
- myyjä A oli sitä mieltä, että nykyiset sähköt eivät riitä vaan tarvitaan lisää virtaa, myyjä B totesi että ei mitään ongelmaa - pumpuissa eroa?
- molemmat pääsivät samaan vuosittaiseen kustannukseen kuin Tomppeli yo laskelmassansa (1500-2000 eur), eli se on sentään positiivista 

Myyjä A vaikutti luotettavammalta ja asiantuntevammalta kuin myyjä B, jonka piti tarkistella asioita papereistaan koko ajan. Myyjä B myös puhelinmarkkinoi itse itseään, kun taas me otimme yhteyttä myyjä A:han. Kun tietäisi näistä enemmän niin olisi helpompaa!

Ja sitä piti vielä kysymäni Tomppelilta, että selitä nyt tyhmälle miten öljypannu tuulettaa rakennusta?

Jään odottelemaan tarjouksia...

[tomppeli]

Ja sitä piti vielä kysymäni Tomppelilta, että selitä nyt tyhmälle miten öljypannu tuulettaa rakennusta?

Öljypannussa palamiseen tarvitaan ilmaa.
Jos pannuhuone on tehty niin, että korvausilmaa otetaan myöskin rakennuksesta, tapahtuu ilmanvaihtoa.
Jos pannuhuone on uuden käytännön mukainen ja palomääräykset täyttävä,
muusta rakennuksesta ei pääse ilmaa pannuhuoneeseen ja ilmanvaihtoa ei tapahdu.

Monissa vanhoissa ok. taloissa pannuhuone on melkoinen ilmanvaihtokone ja tuulettaa rakennusta kovastikin.
Kun sellaisessa poistetaan lämmityskattila, on syytä pohtia koneellisen ilmanvaihdon hankkimista, jotta rakennukseen ei ala kertymään kosteutta.

[Hera]

Ok, kiitos!