Nibe 1145-10 (10kw) + vpb 300r + 190m kaivo

[toivotoivoton]

Tällä yhdistelmällä ajatellu startata maalämmittämisen, mutta nyt hieman asiasta epävarma.
Lueskelin muita ketjuja ja epäilyksen siemen alkoi itää..
Kyseessä uudiskohde eli melkein 300mm eristettä seinissä alapohjassa 200mm ja yläpohjassa 500mm.

Talossa 205huoneistoala ja autotalli+ varasto 42+ 15m2.
Lattialämmitys joka paikassa ja autotallin ja talon välillä 20m lämpökanaalia.

46294kwh/vuosi on energiatodistuksen mukainen lämmitysenergian tarve.

Onko siis toimiva systeemi vai vaatiiko muutoksia?


...
Editoinut "tomppeli.: poistin lisäämäni liitetiedoston, jotta liitetiedostokansio ei täyttyisi liiaksi!

[AAA]

Uudistalon? kyseessä ollen, mitä LVI suunnittelija on mieltä?

[toivotoivoton]

Ei oo kyllä sanallakaan kommentoinu asiaa.

[tomppeli]

Ei oo kyllä sanallakaan kommentoinu asiaa.

Laitoin rakennusten tietoja taulukkoon ja liitin PDF -tulosteen omaan viestiisi.
Laskelma on tehty rakennetietojen pohjalta.

46294kwh/vuosi on energiatodistuksen mukainen lämmitysenergian tarve.

Tuo arvo kuulostaa suurelta, onkohan se joku näistä uuden laskennan mukaisita E -arvoista?
Rakenteiden perusteella laskien tulee pienempi lämmitystarve.
10kW -tehoinen pumppu riittää, 190 mertin aktiivisyvyinen kaivokin melkein riittää.

Huomaa, että tämä laskelma on vain suuntaa-antava, ei suinkaan mikään takuuarvo!
Takuuarvon saat suunnittelijalta ja vastuulliselta LVI -urakoitsijalta!

[toivotoivoton]

Kiitoksia tomppeli laskelmista. On vaan niin paljon dataa et ei ekalla kerralla sisäistäny läheskään kaikkee.
Eli olsko viisampi syventää reikää?
Nämä kolskeet ja syvyydet on melko suurelta maalämpöurakoitsijalta eli ei aivan hatusta vedettyjä.

Onko varaajan koko ok? Lämmittääkö pumppu varaajaa koko ajan käyttöveden lämpötilaan?
Olisko pienempi käyttövesivaraaja parempi?

[tomppeli]

Porakaivon lisäsyvyydestä on vain hyötyä, mutta rajansa tietysti silläkin.
Mielellään kaivo saisi olla aktiivisyvyydeltään vähän yli 200 metriä.

Aina ei voida kuitenkaan porata niin syvälle, varsinkin jos porarin kompressorissa ei riitä painetta, kun tulee kovasti vettä kaivoon.
Kannattaa kysyä porarilta, pääsevätkö he syvälle, vaikka tulisi jonkin verran runsaasti vettä kaivoon.
Lämpökaivon aktiivisyvyys on se syvyys, jossa keruuputket ovat aina veden ympäröiminä.

Jos tulee paljon maaporausta, olisi syytä lisätä kaivon syvyyttä,
samoin, jos poratessa tulee kalkkikiveä tai jotain muuta löysää kivilaatua. Sellaisten lämmönjohtavuus on huono.

Iso lämpimän veden varaaja on aina hyvä; varsinkin, jos on suuri käyttöveden kulutus.

[toivotoivoton]

Onko pumpuissa oleellisia eroja? Ketävyydessä tai yleisessä toimivuudessa?

Toinen vaihtoehto samalta suunnittelijalta oli geopro mh 9 220litran kiinteällä varaajalla. 184m aktiivisyvyys ja nibellä sama 178m? Hyödyntääkö nibe lämmön paremmin?

Jos kaivon syvyys on 200m voiko aktiivisyvyyttä arvioida jotenkin?

[JPN]

>Hyödyntääkö nibe lämmön paremmin?
Ei. Kaivo on lämmönlähde, jonka tarvittava koko riippuu kulutuksesta.

>Jos kaivon syvyys on 200m voiko aktiivisyvyyttä arvioida jotenkin?
Aktiivisyvyys on matka, jonka keruuputkisto on veden ympäröimänä. Siis ensin kaivon suulta on matkaa pohjaveteen (ellei kaivo tulvi), aktiivisyvyys, lisäksi pohjalla on jonkun verran (metri-pari?) varaa rapautuvalle soralle ja keruuputkiston pituuden vaihtelulle.

Koholla ja painolla voi narun kanssa mitata, kuinka paljon alussa on tyhjää. Narun pituuden kun vähentää poraussyvyydestä ollaan lähellä aktiivisyvyyttä.

[juba]

Tällä yhdistelmällä ajatellu startata maalämmittämisen, mutta nyt hieman asiasta epävarma.
Lueskelin muita ketjuja ja epäilyksen siemen alkoi itää..
Kyseessä uudiskohde eli melkein 300mm eristettä seinissä alapohjassa 200mm ja yläpohjassa 500mm.

Talossa 205huoneistoala ja autotalli+ varasto 42+ 15m2.
Lattialämmitys joka paikassa ja autotallin ja talon välillä 20m lämpökanaalia.

46294kwh/vuosi on energiatodistuksen mukainen lämmitysenergian tarve.

Onko siis toimiva systeemi vai vaatiiko muutoksia?

Meillä on kyseinen pumppu ja VPBS300 varaaja. Talossa neliöitä reilut 200, vuoden 2009 määräyksillä (jonkinverran parempi). Kaivo 180 m tienoilla. Lattialämmitys ja tuloilman lämmitys vedellä (IV-kone on Enervent Pandion). Lisänä puskurivaraaja UKVS230. Lämpimän käyttöveden pidän välillä 40...45°C ja hyvin on riittänyt viisihenkiselle perheelle. Käyttövettä tehdään aika tarkkaan 1h/vrk jos ollaan kotona.
Mökki on ollut lämmin eikä kovillakaan pakkasilla kone käynyt tauotta. Tosin käyntiä aloin seuraamaan aktiivisesti vasta helmikuussa.
-jussi