Maalämpö saneerauskohteeseen (suorasähkö)

[Kk1ller]

Hei!

Olen uusi noviisi-jäsen täällä ja ajattelin aloittaa heti kunnon maalämpö-saneerauksen topikilla: tuli juuri hankittua omakotitalo Espoon alueella ja iän suhteen taloon tullee heti kunnon remontti tyyliin "melkein lattiasta-kattoon" eli talo on lähes alkuperäiskuntoinen (rv 1977, lämmitettäviä neliöitä n. 274+128 = 400). Osana tätä tulee myös lämmitysjärjestelmä kokonaan uusiksi - talossa on nyt suorasähkölämmitys (sekä lattialämpö että sähköpatterit arviolta n. 35/65 pinta-alasuhteella + käyttövesi + uima-altaan lämmitys). Ilmastointi on hoidettu koneellisella poistolla (2 huippuimuria), raitisilma tuuletusluukuissa olevien venttiilien kautta.  Käyttövesi on lämmitetty vastuksilla kahdessa 500 L varaajassa (Haato n. 13 vuotta vanhoja).

Mutta sitten tulikin mielenkiintoista: entiseltä omistajalta sain tietää että sähköä on kulunut kaikkiaan (ml. käyttösähkö) keskim. 60 000 kWh!     
Kylminä vuosina enemmän (62 000) ja leutoina hiukan vähemmän. Sulakkeetkin on samaa teholuokkaa - 3*80 A eli mallia "riittävästi".

Meinasin tippua tuolilta kun kuulin tuon kulutuksen - no tiesin että paljon menee mutta silti tuo oli n. 30-40% enemmän kuin arvioin. Tuolla kulutuksella alkaa maalämmön takaisinmaksu olla lyhyenpuoleista - tai ainakin niin olettaisin.
 
No saneeraukseen: jos olettaa käyttösähkön olevan n. 8 000 kWh (arvio, aika paljon lamppuja/ hehkulamppuja ja muuta sähköllätoimivaa härpäkettä käytetty) niin lämmitykselle kokonaisuudesaaan jäisi siis silti 52 MWh (sis. käyttöveden). Vaikka remontissa olisi tarkoitus tehdä energia säästävia toimenpiteitä niin ainakin alustavasti ei olisi tarkoitus eristeisiin/ikkunoihin/yläpohjaan tms. koskea eli ainakaan aluksi ei voisi olettaa kovin paljon lämmitysenergiasäästöä.

Käyttöveden lisäksi pumpulla pitäisi kai onnistua uima-altaan lämmitys+lisäksi on mahdollisuus alijäähdytyksellekin suunnitellun uuden puoli-lämpimän varaston lämpimänä pitämiseen (n. 20 m2, lattialämmitys). Saneerauksessa kaikki suorasähkö-lattialämmitykset muuttuisivat vesikiertoisiksi ja muilta osin tulisi vesipatterikierto (parkettien kunto on hämmästyytävä hyvä joten en mielelläni lähtisi niitä repimään auki). Pattereiden osalta vapauksia on aika paljon eli pitäisi voida asentaa myös useampilevyisiä  (= menoveden lämpötila pysyisi kurissa ja siten pumpun hyötysuhde pysyisi kohdallaan). Osana remonttia olisi tarkoitus muuttaa myös nykyinen avotakka (mallia "lämpöä harakoille") varaavalla + uusi takka olohuoneeseen keskelle ja hormi (tasa)katosta läpi.

Alustavasti pyörittelin numeroita ja näyttäisi että 20 kW pumpulla pitäisi selvitä (täystehoinen) ja kaivon aktiivisyvyys pitäisi olla luokkaa 290 m eli tarkoittanee kahta kaivoa? Tontilla on kyllä tilaa (=kalliota) joten kaivojen ei pitäisi olla ongelma - naapurin lämpökaivo pitää kuitenkin ottaa huomioon.

Näillä luvuilla olen arvioinut maalämmön olevan siis yliv. paras valinta - olenko oikeassa? Mikä olisi optimaalisin ratkaisu LVI-kokonaisuudeksi/ lämpöpumpun kooksi? Millä pumpputoimittajalla on tähän teholuokkaan paras ratkaisu? Vai olisiko osatehoinen parempi? Ja ennen kaikkea kuinka paljon kustantaisi?

Löytyykö muuta "helppoa"/kustannustehokasta tapaa säästää lämmityksessä esim. IV puolella kuten esim. ikkunaremontti (pääosin vuodelta 1986, muuten alkuperäiset)? Ainakin kesällä olisi ilmeisesti tarve myös jonkinasteiselle jäähdytyksellekin (suuret ikkunat olohuoneessa kahdella seinällä)...

Eli työsarkaa riittää - noviisille vinkit tervetulleita!

[justus01]

Iso talo ja ilmanvaihto huippuimureilla... Olisiko tuossa nyt sitten oikea paikka jonkinlaiselle PILP:lle, jos koneellisen tulo/poisto-ilmanvaidon rakentaminen ei kohtuullisilla kustannuksilla onnistu? Sillä PILP:llä voisi kokeilla lämmittää vaikka sitä uima-allasta. Ikkunoiden vaihtaminen tuskin toisi merkittävää säästöä.
Tuon ikäinen talo ja tasokatto, kannattaa käydä katsomassa yläpohjassa paljonko on eristettä ja missä kunnossa ovat. Jos eristettä on 20cm tai vähemmän, niin lisää.

Maalämpöön sitten sen verran rahaa kuin raaskit laittaa...
Tomppeli voinee pyöräyttää laskelmat osateholle ja täysteholle. Joka tapauksessa tuohon joutuu kaksi kaivoa poraamaan ja siltä pohjalta osatehon hankintahintaero täystehoon voi jäädä aika pieneksi. (tai sitten ei)

Sähköliittymänkin voi sitten maalämmön myötä vaihtaa pienemmäksi ja säästää kiinteissä kuluissa.

[tomppeli]

Hei!

Olen uusi noviisi-jäsen täällä ja ajattelin aloittaa heti kunnon maalämpö-saneerauksen topikilla: tuli juuri hankittua omakotitalo Espoon alueella ja iän suhteen taloon tullee heti kunnon remontti tyyliin "melkein lattiasta-kattoon" eli talo on lähes alkuperäiskuntoinen (rv 1977, lämmitettäviä neliöitä n. 274+128 = 400). Osana tätä tulee myös lämmitysjärjestelmä kokonaan uusiksi - talossa on nyt suorasähkölämmitys (sekä lattialämpö että sähköpatterit arviolta n. 35/65 pinta-alasuhteella + käyttövesi + uima-altaan lämmitys). Ilmastointi on hoidettu koneellisella poistolla (2 huippuimuria), raitisilma tuuletusluukuissa olevien venttiilien kautta.  Käyttövesi on lämmitetty vastuksilla kahdessa 500 L varaajassa (Haato n. 13 vuotta vanhoja).

Mutta sitten tulikin mielenkiintoista: entiseltä omistajalta sain tietää että sähköä on kulunut kaikkiaan (ml. käyttösähkö) keskim. 60 000 kWh!     
Kylminä vuosina enemmän (62 000) ja leutoina hiukan vähemmän. Sulakkeetkin on samaa teholuokkaa - 3*80 A eli mallia "riittävästi".

Tässä laskelma 60.000 kWh -vuosikulutuksen mukaisesti. Mukan ei uima-allasta, eikä lisätiloja!
MAALÄMMITYSLASKELMA  ( keskiarvovuodelle )
Laskelma on viitteellinen. Laskelma perustuu annettuihin kulutustietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo “Kk1ller”. Vaihtamassa sähkölämmöstä maalämpöön. 2100 Espoo. Tulostuspäivä 08.11.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa   Patterilämmitystalo 54000 kWh
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa   5 pers   6000 kWh
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa      60000 kWh
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi      400 m2   32,2   Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi      1000 m3   12,9   Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2      400 m2   135   kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3      1000 m3   540,0   kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä   400 m2   54000 kWh   135 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö   424 m2   4000 kWh   64000 kWh   151 kWh/brm2
ET -luokan määritys  ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri ) 424 br m2   151 ET   A luokka

TALOUSLASKELMA, keskiarvovuodelle   22,0 kW   tehoisella pumpulla      
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä   7 059 litraa   1,200 €/ltr   8 471 €   85,00%
Kokonaisteho saadaan puulämmityksellä   53 m3   68,00 €/m3   3 627 €   75,00%
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä   60000 kWh   0,130 €/kWh   7 800 €   1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta   59395 kWh   0,130 €/kWh   2 692 €   3,0 COP
Sähkövastuksella tuotetaan      605 kWh   0,130 €/kWh   79 €   1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen:  teho, sähkön kulutus ja COP   60000 kWh   20708 kWh   2,90 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta      97,1%   20103 kWh   2 613 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta   2,9%   605 kWh   79 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa   100,0%   20708 kWh   2 692 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna   5 779 €
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna   5 108 €

LÄMMÖN KERUU
Jos keruupiiri PELLOSSA      KOSTEUS   MAALAJI   Tuotto/metri   PITUUS   SYVYYS
Maakeruun mitoitus         KOSTEA   SAVI   53,6 kWh/m   1119 m   0,8 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu     400 m
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu  ( oC )   6,5 C
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu  ( W / m  oK )   2,8 W/mK
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.   2,90 COP   70839 kWh
PORAKAIVO ON ILMEISESTI  ( Ei takuuarvo! ) Riittävä!

LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA,  mitoitus keskiarvovuodelle. Vuoden alin lämpötila noin -26C
Kun ulkolämpötila on   -10 C   On tarvittava lämmitysteho   14,3kW   Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on   -15 C   On tarvittava lämmitysteho   16,9kW   Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on   -20 C   On tarvittava lämmitysteho   19,6kW   Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on   -25 C   On tarvittava lämmitysteho   22,2 kW   Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on   -30 C   On tarvittava lämmitysteho   24,8 kW   Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on   -35 C   On tarvittava lämmitysteho   27,5 kW   Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on   -40 C   On tarvittava lämmitysteho   30,1 kW   Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään 22,6 kW
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 22,0 kW. Täystehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -24,6 C
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin 2 727 h ja 31,1% ajasta.
Laskennassa käytetty lämmitystarveluvut.  Espoo koko vuosi=4199AP, tammikuu=692AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
...
Talo on iso.
Ominaiskulutus (12,9 Wh/m3/Ap/v) on aika tyypillinen tuon ikäiselle rakennukselle.

[Kk1ller]

Kiitos nopeasta reagoinnista!!

Pumpulle näyttää tosiaan tulevan kokoa - 5 kEUR/a säästöä on sen verran että MLP alkaa olla selkeästi paras vaihtoehto.
Alkaa myös pikkuhiljaa selviämaan että tuolla IV puolella olisi myös aika paljon säästöä aikaan saatavissa jonkinlaisen LTO-ratkaisun avulla (kuten PILP) + koneellinen IV

Onko vinkkejä kenen pumppu olisi laadukkain tässä teholuokassa?

[Maalampo]

Laadullisesti ja hyötysuhteen suhteen tuskin on isoja eroja valitsetpa minkä pumpun tahansa mutta suosittelen valitsemaan sinun kohteeseen riittävän ison tulistuspumpun (ns. Suomipumpun) riittävän isolla varaajalla silloin on varmaa että talon lämmitys toimii koko ajan vaikka olisi isompikin porukka saunomassa ja uimassa, siis käyttämässä lämmintä vettä (vaihtoventtiilikoneet tekevät joko lämmintä vettä tai lämmitävät taloa mutta tulistuspumpuista saat molempia yhtä aikaa). Täysitehoiseksi mitoitetulla järjestelmällä pääset luultavammin myös pienemmillä pääsulakkeilla talossasi joten säästät sähkön perusmaksuissa.

[tomppeli]

Kiitos nopeasta reagoinnista!!

Pumpulle näyttää tosiaan tulevan kokoa - 5 kEUR/a säästöä on sen verran että MLP alkaa olla selkeästi paras vaihtoehto.
Alkaa myös pikkuhiljaa selviämaan että tuolla IV puolella olisi myös aika paljon säästöä aikaan saatavissa jonkinlaisen LTO-ratkaisun avulla (kuten PILP) + koneellinen IV

Onko vinkkejä kenen pumppu olisi laadukkain tässä teholuokassa?

Vaikkapa täältä:
http://www.oilon.com/oilon-home/tuotteet/maalampo/geopro-sh/
Tai täältä:
http://www.gebwell.fi/fi/document.cfm?doc=show&doc_id=142
Tai täältä:
http://www.ekowell.com/evtm.php
jne..

[sam68]

Lukaiseppa uusin kodinrakentaja-lehti. Siinä oli suunnilleen vastaavalla kokonaisuudella oleva talo. Antaa varmasti jotain lisäinfoa.