Suunnitteluparametrit?

[Pumppupete]

Jos lähtökohta on lämmitettävät kuutiot niin miten niistä taiotaan pumpun teholuokka? Entä jos on vanha talo joka esim vie 3500 l öljyä vuodessa?

Ja miten huomioidaan maaperä porareijälle? Omalla tontilla esim seisoo talo suoraan kallion päällä kun taas naapurin uusi talo 8m päässä jouduttiin paaluttamaan!

Kattilapuolella tää oli jotenkin pal yksinkertasempaa...  

[tomppeli]

Jos lähtökohta on lämmitettävät kuutiot niin miten niistä taiotaan pumpun teholuokka?

Lämmitettävää kuutiometriä kohden lämpöenergian kulutus on talon rakentamisajankohdasta riippuen noin 100 - 200 kWh/m³/vuosi.
Vuoden 2000 normien mukainen talo kuluttaa noin 160+170 kWh/m³/v
Talon sijainti Suomen kartalla vaikuttaa kulutukseen. Mitä kylmempää ulkona, sitä enemmän tarvitaan lämpöä pitämään tuvassa +20C.

Entä jos on vanha talo joka esim vie 3500 l öljyä vuodessa?

3500 litraa öljyä vuodessa tarkoittaa noin 30.000 kWh lämpöenergiaa vuodessa kattilalla tuotettuna. Sen tuottamiseen tarvitaan keskimäärin 11 kW -tehoinen lämpöpumppu.
2500 litraa öljyä vuodessa tarkoittaa noin 21.000 kWh lämpöenergiaa vuodessa kattilalla tuotettuna. Sen tuottamiseen tarvitaan keskimäärin 7,5 kW -tehoinen lämpöpumppu.

Pumpputehoa tarvitaan karkeasti noin 0,02 kW/lämmitettävä kuutiometri.

Ja miten huomioidaan maaperä porareijälle? Omalla tontilla esim seisoo talo suoraan kallion päällä kun taas naapurin uusi talo 8m päässä jouduttiin paaluttamaan!
Kattilapuolella tää oli jotenkin pal yksinkertasempaa...  

On eduksi, jos kallio on lähellä maan pintaa, mutta ei ihan pinnassa. Ideaali olisi noin 1 metri maata kallion päällä.
No, sellaista löytyy tosi harvoin.
On hyvä, jos maata olisi kallion päällä vähemmän, kuin esimerkiksi 20 metriä.
Maaporaus on putkitettava teräsputkella. Maaporauksen tekeminen on hitaampaa ja kalliimpaa, kuin kallioon poraaminen.
Jos maata on kallion päällä yli 40 - 50 metriä, on poraaminen jo vähän kyseenalaista. Tällaisiakin kyllä porataan.
Lämmöntuotoltaan paras kaivo on:
- porattu mahdollisimman kovaan kiviainekseen, kalkkikivi on yksi huonoimmista.
- kalliossa on halkeamia, jotka mahdollistavat pohjaveden virtaamisen kaivon läpi.
- Porareikä on syvä. Lämpötila nousee kallioperässä alaspäin mentäessä noin 1-2 astetta sadalla metrillä. Lähestytään maan kuumaa ydintä. Siitä lämpötilan nousu.
...
Tässä oli jotain pohjaksi.
Näin et voi kuitenkaan mitoittaa pumppua tai porakaivoa.
Menee liian epätarkaksi ja arvaamiseksi!
Rakennuspaikan sijainti Suomen kartalla vaikuttaa kovasti mitoitukseen!
Koeile itse laskea tarkemmin tällä EXCEL taulukko-ohjelmalla!

[masa.k]

Mites lasketaan kun mulla puukattila vuodelta -75, eli 37 vuotta vanha ja puun kulutusarvio tarkentunu noin 45-50 m3 vuodessa (pinometriä).
Väitän että jos kattila olisi vaikka 20 vuotta uudempi olisi puun kulutus huomattavan paljon pienempi ja tämä pitäisi ottaa laskennassa huomioon.

Tomppeli teit mulle laskelman. Tekisitkö uuden tuolla esim 50 pinometrin puun kulutuksella ja miinustat siitä vielä jos tuolle vanhan kattilan verrokkina uudempi kattilan hyötysuhdetta pystyy jotenkin laskemaan niin laskeehan se vielä lisää puumäärän kulutusta. Tiedot löytyy tiedonkeruuketjun sivulta 6.
Toivottavasti ymmärretyksi.

[tomppeli]

Mites lasketaan kun mulla puukattila vuodelta -75, eli 37 vuotta vanha ja puun kulutusarvio tarkentunu noin 45-50 m3 vuodessa (pinometriä).
Väitän että jos kattila olisi vaikka 20 vuotta uudempi olisi puun kulutus huomattavan paljon pienempi ja tämä pitäisi ottaa laskennassa huomioon.

Tomppeli teit mulle laskelman. Tekisitkö uuden tuolla esim 50 pinometrin puun kulutuksella ja miinustat siitä vielä jos tuolle vanhan kattilan verrokkina uudempi kattilan hyötysuhdetta pystyy jotenkin laskemaan niin laskeehan se vielä lisää puumäärän kulutusta. Tiedot löytyy tiedonkeruuketjun sivulta 6.
Toivottavasti ymmärretyksi.

Laskin muuttuneilla arvoilla. Tältä näyttää nyt:
MAALÄMMITYSLASKELMA  ( keskiarvovuodelle )                                          
Laskelma on viitteellinen. Laskelma perustuu annettuihin kulutustietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo ”hapaopa”      Perinnetalo Haarannalla. 95400 Tornio. Tulostuspäivä 25.08.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa            Patterilämmitystalo            40500 kWh
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa      10 pers      12000 kWh
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa      52500 kWh
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi      256 m2      28,2      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi      650 m3      11,1      Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2      256 m2      158      kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3      650 m3      62,3      kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä      256 m2      40500 kWh      158 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö      276 m2      4000 kWh      56500 kWh      205 kWh/brm2
ET -luokan määritys  ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri )      276 br m2      205 ET      D luokka

TALOUSLASKELMA, keskiarvovuodelle, 17,0 kW tehoisella pumpulla
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä      6 176 litraa      1,200 €/ltr      7 412 €      85,00%
Kokonaisteho saadaan puulämmityksellä      50 m3      68,00 €/m3      3 400 €      70,00%
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä      52500 kWh      0,130 €/kWh      6 825 €      1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta      51019 kWh      0,130 €/kWh      2 481 €      2,9 COP
Sähkövastuksella tuotetaan            1481 kWh      0,130 €/kWh      192 €      1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen:  teho, sähkön kulutus ja COP      52500 kWh      19085 kWh      2,75 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta      92,2%      17604 kWh      2 289 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta      7,8%      1481 kWh      192 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa      100,0%      19085 kWh      2 481 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna      4 931 €
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna      4 344 €

LÄMMÖN KERUU
Jos keruupiiri PELLOSSA            KOSTEUS      MAALAJI      Tuotto/metri      PITUUS      SYVYYS
Maakeruun mitoitus                  KOSTEA      MOREENI      37,4 kWh/m      1404 m      1,2 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu        500 m
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu  ( oC )      3,8 C
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu  ( W / m  oK )      3,1 W/mK
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.      2,75 COP      54187 kWh
PORAKAIVO ON ILMEISESTI  ( Ei takuuarvo! ) Riittävä!

LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA,  mitoitus keskiarvovuodelle. Vuoden alin lämpötila noin -37C
Kun ulkolämpötila on      -10 C      On tarvittava lämmitysteho      9,0kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -15 C      On tarvittava lämmitysteho      10,7kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -20 C      On tarvittava lämmitysteho      12,3kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -25 C      On tarvittava lämmitysteho      14,0 kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -30 C      On tarvittava lämmitysteho      15,7 kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -35 C      On tarvittava lämmitysteho      17,4 kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -40 C      On tarvittava lämmitysteho      19,0 kW      Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594] 18,0 kW
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 17,0 kW Osatehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -33,9 C
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.            
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin      3 088 h      35,3%
Laskennassa käytetty lämmitystarveluvut   [ch8594] Tornio, koko vuosi=5620, tammikuu=AP901AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
...
Polttopuuksi oletin koivuvoittoista sekahalkoa.
Pelkällä koivuhalolla lämmitystehon tarve näyttää suurempaa lukemaa.
Kattilan vuotuiseksi hyötysuhteeksi laitoin tähän laskelmaan 70%.
Ominaiskulutuksesta kertova  11,1  Wh/m3/Ap/v on vieläkin hiukan korkea.
Sama näkyy ET arvossa, joka on nyt 205. Sekin korkea.
Pitäisi saada arvoon 10, tai mieluummin vielä senkin alle.
30-40 cm puhallusvillaa ullakolle yläpohjaan, laskisi tuota kulutusarvoa melkoisesti ja 15 kW tehoinenkin pumppu saattaisi riittää.
Samalla riittäisi matalampi porakaivo tai lyhyempi maakeruupiiri.

[Pumppupete]

Löytyykö nuo paikkakuntakohtaiset tiedot mistä?

[tomppeli]

Löytyy, esimerkiksi tässä:
http://www.motiva.fi/files/2840/Rakennusten_lammitysenergiankulutuksen_normitus.pdf

Siinä on seuranta -sääasemien vuositaulukko kooste ja kuntakorjaimet.
Suurenna kovasti!

Toinen, helpompi keino on ladata ja tallentaa tämä koneellesi.
Täytä siihen lomakkeen alkuun paikkakuntasi postinumero, niin tuloste osioon ilmestyy itsestään valmiina nuo luvut koko vuodelle ja tammikuulle!