Pumppujen tekniset erot

[258m2]

Kun on kyseessä patteritalo, vaihtoventtiilikone katkoo lämmitystä.

Esimerkki:
Ulkona on -7C pakkanen.
Tuvassa on sopivan lämmintä kun pattereissa on +40C pintalämpötila.
Silloin tulistuspumppu syöttää pattereille kiertovettä, jonka lämpötilan rajat ovat +39 - +41C. Pattereiden lämpötila vaihtelee siis pari astetta. Keskimääräinen lämpötila on kuitenkin se +40C.

Sama tilanne. Nyt lämmittää vaihtoventtiilikone.
Pumppu käy noin 25 minuuttia ja nostaa pattereiden lämpötilan +47C.
Pumppu pysähtyy 20 minuutiksi, jolloin lämpötila laskee arvoon noin +27C.
Jotta saadaan patterin keskilämpötilaksi se tarvittava, noin +40C, on patterin kylmempi jakso korvattava vastaavasti jonkin verran kuumemmalla pintalämpötilalla.
Siis esimerkiksi +47C.
COP onkin yllättäen vähän huonompi nyt!

Asiaa voidaan parantaa jonkin verran laittamalla kiertovedelle tarpeeksi iso lisävaraaja ja mahdollisesti hullunkierto pumppuineen.
Nekin maksavat. Hintahyöty hupenee.

Jos on vasta suunnittelemassa maalämmitystä, miksi ei voisi laittaa patterilämmitystaloon saman tien tulistuspumpun?

Lämmintä käyttövettäkin tulistuspumppu tuottaa paremmalla hyötysuhteella, varsinkin lämmityskaudella.
Se on lisäksi kuumempaakin, kuin vaihtoventtiilikoneen tuottama käyttövesi.

No tässä randomilla vertauksena erään (Suomi)tulistuspumpun toiminta.

Ulkona on 0 astetta.

Menovesi pattereille vaihtelee 28-29 asteen välillä

Pumppu lämmittää alasäiliön 45 asteeseen ja
tämän jälkeen alasäiliön lämpö laskee 30 asteeseen,
jonka jälkeen pumppu käynnistyy uudelleen.
Tässähän lämmöt ei käy edes menoveden alla ja
säiliö lämmitetään 16-17 asetta yli menoveden.
Ja tässähän emme tiedä edes, kuinka lämmintä
vettä kompressori teki

[Maalampo]

Ihan vaan mielenkiinnon vuoksi kuinka monella on omakohtaista kokemusta molemmista pumppuista omassa kiinteistössä ? Minä en ainakaan halua haukkua vaihtoventtiilikoneita mutta meidän käyttöön on parempi tulistuspumppu ja iso varaaja koska meillä kuluu vettä n15 M3/kk ja aika iso osa siintä on lämmintä vettä eli koko perhe on suihkussa lotraajia ja poreammeessakin tykätään käydä. Mutta minusta monessa tulistuskohteessa varaajatilavuudet ovat liian pieniä, ainakin meillä iso 2000 l varaaja kerrostuu erittäin hyvin ja varaajan yläosa lämpenee lämmityskaudella siinä lämmityssyklin aikana ja varaajan alaosaa ei tarvitse lämmitää liian kuumaksi. Lämmityssyklillä pumppu lähtee käyntiin silloin kun alaosan lämpötila laskee siihen lämmitysverkostoon pyydettävän veden tasolle ja lämmittää alaosan n. 5 astetta yli pyynnin. Eli olen ehdottomasti sitä mieltä että tulistuspumppu vaatii vähintään 1000 l varaajan, mutta huom. kaikki tämä on vain minun mielipide ei tarkoitus arvostella kenenkään lämmitysjärjestelmää. Pääasiahan on että kaikki käyttäjät ovat tyytyväisiä omiin järjestelmiin ja jokaisen on saatava ilmaista omat näkemyksensä vapaasti tosin ketään haukkumatta. Niin ja se mersu ei iske meikäläiselle mielummin ajan Ruotsalaisella autolla.

[Roori]

Ihanko tosissasi Roori väität, että tulistinkoneella voidaan tuottaa juuri sen lämpöistä vettä kuin lämmitysverkkoon tarvitaan
ETTÄ SUOMALAINEN TULISTINKONE ON INVERTTERIKONE, JOKA TUOTTAA JUURI SOPIVALLA TEHOLLA ENEGIAA...
Ihan samalla lailla suomi tulistinkone ajaa varaajassa veden lämpötilan yli tarvittavan ja suurimman osan vuotta varaajan alaosa joudutaan ajamaan liian kuumaksi suhteessa talon menoveden tarpeen, jotta käyttövettä riittää.

Minunkin talossa käyttöveden tarve on 10% käyntitunneista, sen 10% energian tarpeen vuoksi lauhtumislämpö olisi minulla noin70% vuoden tunneista liian korkea, JOS MINULLA OLISI TALOSSANI SUOMI TULISTUSPUMPPU. TÄYSIN JÄRJETÖNTÄ.

""Heti aloituksessa tehdään +4C korkeampaa kuin tarvitaan ja lopussa ollaan sitten jo jossain +8C. Mutta toisaalta se markkinakikkaväittämä pitää paikkansa, sehän tosiaan tekee juuri niin lämmintä kun sen pitää tehdä että kämppä pysyy lämpösenä  ...aikasen harhaajohtavaa.""


TUTKI VÄHÄN  KÄYRIÄ JA ASIOITA ENNEN KUIN VÄITÄT MOISTA.

Eiköhän lämpöpumpulla lauhtumislämpö ole SE joka vaikuttaa hyötysuhteeseen...

Minulla 90% koneen käyntiajasta on talon lämmitystä AINA HYVÄLLÄ HYÖTYSUHTEELLA. RIIPPUMATTA ULKOLÄMPÖTILASTA,
 EDES KÄYTTÖVETTÄ TEHDESSÄ LAUHTUMISLÄMPÖ EI NOUSE YLI 45 ASTEEN.

-Peca-

Heheh, tämä sälli se taitaa olla oikein muurahaispesä....jos osaat yhtään lukea niin en maininnut tuossa yhtään mitään tulistinkoneesta, kumosin vaan tuon "oikean lämpöisen" tuubasi.

Eikös tuo punainen käyrä ole pumpulta lähtevä ja turkoosi pattereille menevä?

[258m2]

Ihan vaan mielenkiinnon vuoksi kuinka monella on omakohtaista kokemusta molemmista pumppuista omassa kiinteistössä ? Minä en ainakaan halua haukkua vaihtoventtiilikoneita mutta meidän käyttöön on parempi tulistuspumppu ja iso varaaja koska meillä kuluu vettä n15 M3/kk ja aika iso osa siintä on lämmintä vettä eli koko perhe on suihkussa lotraajia ja poreammeessakin tykätään käydä. Mutta minusta monessa tulistuskohteessa varaajatilavuudet ovat liian pieniä, ainakin meillä iso 2000 l varaaja kerrostuu erittäin hyvin ja varaajan yläosa lämpenee lämmityskaudella siinä lämmityssyklin aikana ja varaajan alaosaa ei tarvitse lämmitää liian kuumaksi. Lämmityssyklillä pumppu lähtee käyntiin silloin kun alaosan lämpötila laskee siihen lämmitysverkostoon pyydettävän veden tasolle ja lämmittää alaosan n. 5 astetta yli pyynnin. Eli olen ehdottomasti sitä mieltä että tulistuspumppu vaatii vähintään 1000 l varaajan, mutta huom. kaikki tämä on vain minun mielipide ei tarkoitus arvostella kenenkään lämmitysjärjestelmää. Pääasiahan on että kaikki käyttäjät ovat tyytyväisiä omiin järjestelmiin ja jokaisen on saatava ilmaista omat näkemyksensä vapaasti tosin ketään haukkumatta. Niin ja se mersu ei iske meikäläiselle mielummin ajan Ruotsalaisella autolla.

Olen täysin samaa mieltä tässä. Käsitykseni mukaan (Suomi)tulistuspumppu hyötyy tarpeeksi isosta varaajasta, silloin käynnistysero on maltillisella välillä ja isosta varaajasta saadaan tarpeeksi energiaa käyttövesikierukkaan. Itse asiassa vaihtoventtiilikonekin hyötyy sopivan kokoisesta puskurista, jolloin patteriveden ylä/ala -asteluku pienenee. Itsellä 16Kw kone pyörii hyvällä hyötysuhteella ilman puskuria patteritalossa, joten asiat täytyy aina tarkastella tapauskohtaisesti. Oma käsitykseni on, että perusteknologia maalämpöpumpuissa on kaikissa melko samanlainen, eihän nämä mitään avaruusteknologiaa edusta Erilaisilla kombinaatiolla saadaan aikaan sopiva lopputulos. Pumpun taloudellisen hyödyn mittaa kuitenkin sen laskennallinen kokonaishyötysuhde. Veikkaisin, että valtaosalla tulistuspumppujen omistajista on pienempi kuin 1000 litran varaaja  

[Seagear]

Todellakin surkuhupaisaa seurata miten vaihtoventiilikoneita täällä mollataan eräiden kirjoittajien toimesta vuodesta toiseen. Jos ne kerran olisi ihan paskoja maalämmitykseen sovelltumattomia laitteita  niin ei kait niitä olis koskaan edes tuotantoon otettu ei edes sen suuremman voiton tavoittelussa.  Kyllä siinä olisi jo aikaa sitten tullut pää vetävän käteen.

Joillekin osateho on todella punainen vaate , en tiedä onko niillä omalehmä ojassa(Myyjä?) vai mistä johtuu?. Sen voisi joku kertoa.

 Olen jo pitkän aikaa kertonut niille ketkä ovat kysyneet neuvoja pumpuvalintaa että täältä ei tule saamaa puoleetonta tukea päätöksille.  

Itse itseäni lainaten: Kuten eri uskontojenkin suhteen, kukin saa uskoa mihin haluaa. Vaikka heinäseipääseen. Kenestä tahansa, myös maalämpöaktiivista, tulee rasittava siinä vaiheessa kun sitä omaa valintaa aletaan julistaa ainoana oikeana ja muita vääräuskoisia käännyttää väkisin pois harhaopista.

Jatkakaa!  8-)

[258m2]

Nyt äkkiä taas ottelua katsomaan...

[guru]

Minulla on vankka mielipide kumpi parempi,Ruotsalaisten vaihtoventtiili vaiko Suomalaisten 3-tieventtiili/tulistuksenpoisto, mutta antaa olla tämä kisailu ei varmasti pääty täällä ikinä senverran myynti yms. intressejä läpipaistaa kavereiden hommeleista. Itse puolustaisin Suomalaista teollisuutta ja työllisyyttä ja sitäkautta uusia sovelluksia joita  nytkin piakkoin on tulossa markkinoille mm. evi tekniikkaan liittyen

[hannup]

Eli olen ehdottomasti sitä mieltä että tulistuspumppu vaatii vähintään 1000 l varaajan, mutta huom. kaikki tämä on vain minun mielipide ei tarkoitus arvostella kenenkään lämmitysjärjestelmää. Pääasiahan on että kaikki käyttäjät ovat tyytyväisiä omiin järjestelmiin ja jokaisen on saatava ilmaista omat näkemyksensä vapaasti tosin ketään haukkumatta. Niin ja se mersu ei iske meikäläiselle mielummin ajan Ruotsalaisella autolla.

 Tulistuspumppu vaatii mielestäsi yli 1000 litran varaajan, eikös samoja  asioita tulis sitten vaatia myös vaihtovenakoneelta?

[Maalampo]

Eikös koneilla ollut hieman erilainen toimintaperiaate ?

[seppaant]

Alla kuvat suoraan mittaustietoon perustuen vaihtoventtiilikoneen (Thermia) ja tulistuskoneen (L-Ässä V-7.0) toiminnasta.

Mittaukset on tehty samaan aikaan viime tammikuulta ulkolämpötilan ollessa -8C.
Thermia n.10v lattialämmitys
L-Ässä 5v patterilämmitys

Kuvista voidaan nähdä, että kumpikin pumppu ylilämmittää tarpeeseen nähden
Thermia
-menoveden tavoitearvo 33,8C, ylilämmitys keskim. 2,3C
L-Ässä
-menoveden tavoitearvo 39,4C, ylilämmitys keskim. 3,8C

Kumpikin ylilämmittää
Ero thermian hyväksi 1,5C
Paljonko on paljon?

Pitäisi vielä saada vaihtoventtiili - patterilämmityksestä vastaavat trendit.
Jos jollakulla on numeromuodossa olevaa vastaavaa tietoa, niin lähettäisitkö?

ATS

[AAA]

Niin ja lisätään, että Lämpö-Ässän VS mallissa ns. pikkujättiläisessä.




Riippumatta patterien / lattilämmityksen pyynnöstä alaosan pyyntö on tehdasasetuksena minimi 40C ja se määrittää COP:n läpi vuoden. Eli jos lattia/ patterit pyytää 30C, niin kone tekee 40C....

[Renoo]

Meillä tämä trendi voisi kuvata samaa tilannetta. Tammikuu 27 päivä, 2012, lämpötila noin -9.

Kyseessä siis uusi talo, lattialämmitys, ylilämmitystä enemmän koska ala_miniä ei saa alle 30. Pyynti noin 28 astetta, lämmitys 30 -> 38 astetta, keskimäärin 34. Ylilämmitys 6 astetta tyhmällä matematiikalla, logi löytyy jos joku haluaa sitä parsia.

http://www.sarvi.fi/ouman/log_%232012-01-27.otr

[Matias]

Mitenhän nuo ylilämmitysprosentit muuttuu jos lämpöpumpun taukojaksot olisi samanpituiset?

Thermian taukojakso näyttäisi olevan n 20min.
LÄ:n taukojakso taas n 50min

Käsittääkseni tuolla ylilämmityksellä varataan lämpöä joka käytetään lämpöpumpun taukojakson aikana

[AAA]

Mitenhän nuo ylilämmitysprosentit muuttuu jos lämpöpumpun taukojaksot olisi samanpituiset?

Thermian taukojakso näyttäisi olevan n 20min.
LÄ:n taukojakso taas n 50min

Käsittääkseni tuolla ylilämmityksellä varataan lämpöä joka käytetään lämpöpumpun taukojakson aikana

Se ladattu ylilämpöinen energia lauhduttimesta tehdään huonolla hyötysuhteella.

[Renoo]

Niin ja lisätään, että Lämpö-Ässän VS mallissa ns. pikkujättiläisessä.




Riippumatta patterien / lattilämmityksen pyynnöstä alaosan pyyntö on tehdasasetuksena minimi 40C ja se määrittää COP:n läpi vuoden. Eli jos lattia/ patterit pyytää 30C, niin kone tekee 40C....

Höpöhöpö, kyllä VS mallista saa minimiä pienemmäksi kuin 40.

[Xargo]

Meillä tämä trendi voisi kuvata samaa tilannetta. Tammikuu 27 päivä, 2012, lämpötila noin -9.

Kyseessä siis uusi talo, lattialämmitys, ylilämmitystä enemmän koska ala_miniä ei saa alle 30. Pyynti noin 28 astetta, lämmitys 30 -> 38 astetta, keskimäärin 34. Ylilämmitys 6 astetta tyhmällä matematiikalla, logi löytyy jos joku haluaa sitä parsia.

Tässä sama ajankohta Danfoss DHP-H8:lla (sama kuin Thermian Diplomat). Mulla myös uusi talo, mutta eristystä enempi kuin normien edellyttämä. Pyynti noilla keleillä 25C. Sillä päästään 20C sisälämpötilaan. Ensi talvena sitten sisälämmöiksi 21-22C, jolloin pyynti n. 28-31C.



*edit*

Ja tuon jälkeenhän mm. paisuntaventtiiliä on säädetty ja talosta tukittu lämpövuotoja (tuolloin vielä esim. viemärit olivat täysin auki katolle ilman vesilukkoja...). Eli aika erilaista käppyrää odotettavissa ensi talvelle, mutta noin siis masiina toimi tehdassäädöillä keskeneräisessä talossa.

[AAA]

Niin ja lisätään, että Lämpö-Ässän VS mallissa ns. pikkujättiläisessä.




Riippumatta patterien / lattilämmityksen pyynnöstä alaosan pyyntö on tehdasasetuksena minimi 40C ja se määrittää COP:n läpi vuoden. Eli jos lattia/ patterit pyytää 30C, niin kone tekee 40C....

Höpöhöpö, kyllä VS mallista saa minimiä pienemmäksi kuin 40.

Joo. Saa pienemmäksi, mutta silloin käyttövesi ei riitä!

[Renoo]

Niin ja lisätään, että Lämpö-Ässän VS mallissa ns. pikkujättiläisessä.




Riippumatta patterien / lattilämmityksen pyynnöstä alaosan pyyntö on tehdasasetuksena minimi 40C ja se määrittää COP:n läpi vuoden. Eli jos lattia/ patterit pyytää 30C, niin kone tekee 40C....

Höpöhöpö, kyllä VS mallista saa minimiä pienemmäksi kuin 40.

Joo. Saa pienemmäksi, mutta silloin käyttövesi ei riitä!

Onko kokemusta? Tässä on jonkun vs. käyttäjän trendi ja ei tuossa laske käyttövesi alle 45 asteen, toki en tiedä paljonko vettä menee.

http://aijaa.com/007149789547

[Xargo]

Onko kokemusta? Tässä on jonkun vs. käyttäjän trendi ja ei tuossa laske käyttövesi alle 45 asteen, toki en tiedä paljonko vettä menee.

http://aijaa.com/007149789547

Siinäpä näkyy olevan Lässä melkoisen hyvissä säädöissä. Kuitenkin tuossa joudutaan tekemään vettä jakson alussa jossain luokkaa 15,4bar(a) lauhtumispaineessa ja ~22,4bar(a) jakson lopussa. Mulla vaihtovenalla mennään tuolla 30C pyynnillä jakson alussa 12,4bar(a) ja 13,5bar(a) jakson lopussa. Tuossa näkyy se suoraan betoniin varaamisen etu. Tietysti Lässä tekee samalla käyttöveden, mutta sitten päästäänkin siihen, kuinka suurella osalla se on kokonaisuuden kannalta...? Eli taas tämä ikuisuuskysymys, että tarvitaanko sitä kuumaa vettä?

Nyt kun seppaantilla on painemittari niin miltäs näyttää lauhtumispaine tyypillisen käyntijakson lopulla? Eli menikö noi mun lämpötilojen mukaan heitetyt arvaukset yhtään oikeaan suuruusluokkaan? Vaihtovenalla muuten tehdään käyttövettä huonoimmillaan 26,5bar(a) lauhtumispaineella. Mulla mennään välillä 15,8 - 26,5bar(a). Siis käyttövettä tehtäessä. Lämmityksessä taas vuositasolla pysytään n. välillä 11,7-13,5bar(a).

Niin ja hyötysuhdehan määrittyy käytännössä höyrystymispaineen ja lauhtumispaineen suhteesta. Riippumatta siitä onko tulistuspumppu vai vaihtovena.

[Renoo]

Onko kokemusta? Tässä on jonkun vs. käyttäjän trendi ja ei tuossa laske käyttövesi alle 45 asteen, toki en tiedä paljonko vettä menee.

http://aijaa.com/007149789547

Siinäpä näkyy olevan Lässä melkoisen hyvissä säädöissä.

Minun mielestäni tuo ei ole niin kovin hyvä, tuossahan yläpönttö nousee vain alapöntön lämmön mukana... mutta ideana oli kyseenalaistaa heittoja että alamin arvoa ei voi säätää ja käyttövesi ei riitä.

[tomppeli]

Käsittääkseni tuolla ylilämmityksellä varataan lämpöä joka käytetään lämpöpumpun taukojakson aikana

Näinhän se tehdään.

Voidaan kansanomaisesti ajatella, että pumpun käynnin aikana lämpötila kiertovedessä nousee, kuin mäen harja tai vuoren huippu.
Käyntitauon aikana huipulta lähdetään laskeutumaan laakson pohjaa kohden.
Laakson pohjalla saavutetaan jokin pumpun ohjausprosessorin alaraja-arvo, jolloin lopulta pumppu taasen käynnistyy ja nousu vuoden huipulle alkaa uudelleen, kunnes senkin nousun katkaisee ohjausprosessorin jokin yläraja-arvo.

Kaiken tämän vuoriston tasaa pumpun kiertovesijärjestelmä kiertoveden keskilämpötilaan tasamaastoksi, jossa kukkulat siirretään laaksojen täytteeksi.
Mitään lämpöenergiaa ei katoa minnekään, vaikka olisi lämpövuotohäviöitäkin ja lämmityskaudella nekin menevät tuvan lämmittämiseen.

Suurimmat hyötysuhde-erot syntyvät lämmitysmenetelmän vaatimasta kiertoveden lämpötilasta.
Lattialämmitys on erinomainen lämpöpumpun hyötysuhteen kannalta.
Lattiaan riittää alle +35C kiertovesi, kun taasen patteriverkkoon tarvitaan +50C ja ylikin.
Korkeampi kiertoveden lämpötilavaatimus aina huonontaa COP -arvoa.

Lattialämmitys ja varsinkin betoniin varaava lattialämmitys on erinomainen ratkaisu. Se harvoja miinuspuolia lie juuri tuo sama varaavuus. Se jopa varaa liikaakin ja lämmitys ei ehdi sopeutua muuttuvaan lämmitystarpeeseen. Aurinkoisena kevätpäivänä lämmin lattian betoni jatkaa lämmittämistä vaikka vähän vähempi lämmittäminen riittäisi.
Kaiken kaikkiaan kuitenkin hyvä menetelmä. Kiva astella paljain jaloin lämpöisellä lattialla.

Patterilämmitys on pumpulle ongelmallinen ei vain sen korkean kiertoveden lämpötilan takia.
Patteriverkko ei sinänsä toimi varaajana. Kiertoveden määrä verkossa on siihen tarkoitukseen ihan liian vähäinen.
Pumpun pysähtymisen aikana pattereiden ja putkiston lämpötila laskee lähelle huonelämpötilaa, tai sitten pumpun pitää käynnistyä hyvin tiheään, jolloin meillä on se pätkäkäyntikone.
Siksi tarvitaan lisävaraaja varastoimaan lämpöä. Mitä suurempi tilavuus, sitä vähemmän käynnistymisiä ja tasaisempi lämpötila pattereissa.
Lämpötilan tasaisuutta parannetaan vielä sekoittajaventtiilin avulla.
Tästä päästäänkin sitten noihin tulistuspumppuihin, joista täällä ei kuitenkaan tahdo uskaltaa puhua.!!! Jostain kumman syystä!

[Maalampo]

Vaihtovena / tulistuspumppu väittely ei lopu koskaan mutta ei sen ehkä pidäkkään loppua. Mutta muiden käyttäjien mielipiteitä on hyvä vertailla ja hieman lukiessa pitää mielessä kumpi pumppu kirjoittajalla on.  Minua ihmetyttää näissä vertailuissa kun tulistuspumppusta otetaan aina esille LÄ vaikka minusta LÄ.n käyttämä Ouman automatiikka on kaukana nykypäivän parhaista lämpöpumpun ohjausyksiköitä.

[Renoo]

Vaihtovena / tulistuspumppu väittely ei lopu koskaan mutta ei sen ehkä pidäkkään loppua. Mutta muiden käyttäjien mielipiteitä on hyvä vertailla ja hieman lukiessa pitää mielessä kumpi pumppu kirjoittajalla on.  Minua ihmetyttää näissä vertailuissa kun tulistuspumppusta otetaan aina esille LÄ vaikka minusta LÄ.n käyttämä Ouman automatiikka on kaukana nykypäivän parhaista lämpöpumpun ohjausyksiköitä.

Ehkä siksi että täällä on aktiivisia lässän omistajia, laite on yleinen ja siitä saa helposti dataa ulos. Mielelläni minäkin näkisin muiden tulistinvehkeiden käppyröitä, matiaksen ekowell on tietysti hyvin esillä.

Itse en oikeastaan kaipaa tuohon Oumanniin kuin alaminiin muutosta, muuten sillä saa kyllä säädettyä konetta, ei pumpun ohjaus nyt mitään rakettitiedettä ole.

[seppaant]

Kuvista voidaan nähdä, että kumpikin pumppu ylilämmittää tarpeeseen nähden
Thermia
-menoveden tavoitearvo 33,8C, ylilämmitys keskim. 2,3C
L-Ässä
-menoveden tavoitearvo 39,4C, ylilämmitys keskim. 3,8C

Viestin 89 kuvilla halusin lähinnä kumota sen virheellisen luulon, että vaihtoventtiilikone ei ylilämmittäisi menovettä.

Hyvään lopputulokseen pääsemiseksi pitää hakea kompromissi ainakin seuraavien asioiden välillä
- Käyntijakson pituus (pätkäkäynti)
- Käyttöveden riittävyys
- Ylilämmitys
- Hyötysuhde
- Investointikustannukset, takaisinmaksuaika
- Mitoitus (osateho, täysteho)
- Maksimi menoveden lämpötila
- .......

Kun lämpöpumppua valitaan, tulee ensiksi selvittää kohteen ominaisuudet ja vaatimukset ja vasta sen jälkeen valita parhaiten vaatimukset täyttävä lämpöpumppujärjestelmä.
Pitää muistaa, että itse lämpöpumppu on vain osa koko lämmitysjärjestelmää. Hyvä lopputulos edellyttää, että koko lämmitysjärjestelmän kaikki komponentit ovat sopusoinnussa keskenään.

Sekä vaihtoventtiili- että tulistinpumppu ovat kumpikin hyviä toimivia lämpöpumppuja.
Toinen vaan sopii yhteen kohteeseen paremmin kuin toinen.

ATS

[258m2]

Minulla kokemusta edellisen talon osalta vaihtoventtiilikoneista ja nyt tulistinpumpusta, itse ainakin olen sitä mieltä että tulistinpumppuun kannataa panostaa. Vaihtoventtiilikoneet säästävät ja toimivat varmaan joten en halua niitäkään mollata mutta tulistinpumpussa on ainakin meille joitain parempia piirteitä yhtenä voisi mainita että lämmintä vettä tehdään kierukassa ja näinollen lämmityspiiri ei ole poissa pelistä kun lämmintä käyttövettä tehdään (meillä poreamme joten tuota vettä tuntuu kuluvan). Ota se kone mikä itsestä parhaalta tuntuu mutta kun pyydät tarjouksia eri toimittajilta niin pienintehoisin pumppu jätä suosiolla pois koska mitä todennäköisesti joku yrittäjä koittaa tarjota liian alitehoista pumppua jotta saisi kaupan.

Nyt taidan taasen sohaista ampiaispesää, mutta koetan olla asiallinen!!
...
- Tulistuspumppu on patterilämmitteisessä talossa hyvä.
Se antaa patteriverkkoon tasalämpöistä vettä, jolloin patterit eivät napsu.

- Vaihtoventtiilikoneessa itsessään ei ole mitään varaajaa patteriverkon kiertovedelle, vain käyttövedelle.
Jos olisi kyseessä vaihtoventtiilikone ilman lisävaraa, vaihtelee patterien lämpötila voimakkaasti.

Katsotaan asiaa esimerkin avulla:
Oletetaan, että ulkona on -8 C; aika tyypillinen päivä talvella.
Talon patterien pintalämpötilan tulisi silloin olla esimerkiksi noin +42 C, jotta huoneissa olisi +21 C.

Tulistuspumppu käy silloin pätkittäin esimerkiksi 60 minuuttia ja pitää 40 minuutin tauon ja lämmittää tulistusvaraajan noin +44 C lämpötilaan.
Sekoitusventtiili säätää patteriverkkoon menevän lämmön +42 C, mutta ennen kompressorin uudelleen käynnistymistä menoveden lämpötila putoaa asetuksista riippuen esimerkiksi +40 C lukemaan ennen, kuin kompressori lähtee uudelleen käyntiin. Patterien pintalämpötila vaihtelee siis vain noin pari astetta.
Tämä siis tulistuspumpulla.

Jos kyseessä olisi sama talo, mutta vaihtoventtiilikone pumppuna.
Pumppu kävisi taasen sen 60 minuuttia ja lämmittäisi pattereita.
Pattereiden lämpötila nousee pumpun käydessä ja on aika korkea käyntijakson lopulla.
Tulee se tauko, vaikkapa se sama 40 minuuttia.
Patterien lämpötila laskee aika pian lähes huonelämpötilaan. Silloin eivät patterit lämmitä lainkaan.
Kun patterit eivät lämmitä lainkaan, on se korvattava seuraavalla lämmitysjaksolla korkeammalla, kuin +42 C lämpötilalla pattereissa.
Ehkäpä patterien pitäisi ollakin nyt noin +50 C lämpöisiä.
Tämä huonontaa pumpun hyötysuhdetta.
Asiaa voi hiukan parantaa, antamalla kompressorin käynnistyä hyvin tiheään, jolloin patterien pintalämpötila ei ehdi laskea kovin paljon. Silloin meillä on se ns. pätkäkäyntikone.!
Tai sitten, liitetään vaihtoventtiilikoneeseen lisävaraaja.
Sekään ei vielä riitä. Tarvitaan ns hullunkierto ja siihen oma kiertopumppu. Mutta silloin se halpa hinta jo nousee kohtalaisesti.
Jos tilannetta halutaan vieläkin paremmaksi, varustetaan systeemi vielä patteriverkon sekoittajaventtiilillä. Mutta silloinkin hinta nousee jälleen.

Tulistuspumpussa nämä ovat valmiina jo peruskokoonpanossa.

Tässäkin syy, miksi olisi hyvä hankkia tulistusvaraajallinen pumppu patteritaloon.
Vaihtoventtiilikone edullinen ja soveltuu hyvin betoniin varaavaan lattialämmitykseen.

Yksi tulistuspumpun etu on toki se kuumempi käyttövesi, jossa ei tarvita ns. legionellakuumennusta.

Yksi keskustelun innoittaja oli tämä viesti ja keskustelun pohjalta pitäisin viestissä esitettyä myyttiä murrettuna. Viestin kirjoittaja esitti, että 42 asteen menovedellä (suomi)tulistuspumppu lämmittää varaajan 44 asteeseen ja vaihtoventtiilipumppu lämmittää patterin 50 asteeseen.
Kaikki tässä keskustelussa läpi käyty data osoittaa juuri toisinpäin. (Suomi)tulistuspumpun alavaraaja lämmitetään kuumemmaksi kuin patterivesi vaihtoventtiilillä.

[Xargo]

Viestin kirjoittaja esitti, että 42 asteen menovedellä (suomi)tulistuspumppu lämmittää varaajan 44 asteeseen ja vaihtoventtiilipumppu lämmittää patterin 50 asteeseen.
Kaikki tässä keskustelussa läpi käyty data osoittaa juuri toisinpäin. (Suomi)tulistuspumpun alavaraaja lämmitetään kuumemmaksi kuin patterivesi vaihtoventtiilillä.

Oliko jossain esillä trendi vaihtoventtiilikoneen patteritalouden toiminnasta? Tuo seppaantin vertailuhan oli vaihtoventtiili lattialämmitystalossa vs. tulistuspumppu pattereilla. Kyllä itse ainakin vielä edustan sitä koulukuntaa joka uskoo, että vaihtovenalla pattereita pitää ajaa turhan kuumiksi tai sitten harrastaa pätkäkäyntiä tai hommata riittävän iso puskuri. Kummatkin pumppumallit tarvitsevat riittävän ison varaavuuden. Oli se sitten vesimassaa varaanin muodossa tai lattialaatan betoni.

[258m2]

Mielestäni pattereiden vesitilavuus pitäisi pyrkiä aina laskemaan, jotta voi arvioida puskurivaraajan tarvittavan koon. Kyllähän vaihtoventtiilipumppu hyötyy sopivasta vesitilavuudesta patterijärjestelmässä.

[Remppareiska]

Oliko jossain esillä trendi vaihtoventtiilikoneen patteritalouden toiminnasta? Tuo seppaantin vertailuhan oli vaihtoventtiili lattialämmitystalossa vs. tulistuspumppu pattereilla. Kyllä itse ainakin vielä edustan sitä koulukuntaa joka uskoo, että vaihtovenalla pattereita pitää ajaa turhan kuumiksi tai sitten harrastaa pätkäkäyntiä tai hommata riittävän iso puskuri. Kummatkin pumppumallit tarvitsevat riittävän ison varaavuuden. Oli se sitten vesimassaa varaanin muodossa tai lattialaatan betoni.

Onko ulkolämpötilalla väliä?

[Juicce]

No niin, nyt tarjouksia lukiessa on vähän saanut kuvaa, että ei pumpuissa mitään niin konkreettisen suuria eroja olekaan, kuin mitä luulin. Kaikilla taitaa olla rosteria vesisäiliö (jotkut tarjoaa kai emaloituja optiona), kaikissa alkaa olemaan kierukalla käyttöveden lämmitys jne jne.

Käytännössä ainoa oleellinen ero taitaa olla tuo vaihtoventtiili/tulistus, josta täällä tiukkaa vääntöä on käyty. Jos nyt olen oikein ymmärtänyt, niin tulistuksessa on erityisesti talvella hyötyä, kun molempia (lämmitys ja käyttö) vesiä lämmitetään samaan aikaan eikä tarvi pätkytellä. Kesällä sitten varsinainen hyöty on marginaalisempaa, mutta kokonaisuutena olen saanut kuvan, että tulistuksella teknisesti on enemmän plussia kuin VV-koneilla (vaikka suurin hyöty tulisikin patteriverkolla, ei uuden asunnon vesikiertoisella lattialämmityksellä), tietty korkeampaan hintaan.

Siinä mielessä oli vähän yllätys, että kaikki isot eurooppalaiset merkit (danfoss, stiebel, nibe jne) ovat vaihtoventtiilisiä. Kait sitten heidän talvensa on niin paljon lauhempia, ettei tulistuksella todellista hyötyä saavuteta. En ole edes tainnut löytää muita isoja tulistusvermeiden valmistajia kuin Lämpöässä/Scanwarm (käyttöohjeen perusteella sama vehje) ja Oilonin Geopro. Onko näitä hirveästi muita?

Jos nyt joku osaisi vähän avata noita eroja esim keskimääräisten käynnistyskertojen tai muiden ominaisuuksien osalta (jos noi graafit ei ihan avaudu), niin olsiin kiitollinen. Sillä lähtöolettamalla, että tulevaan kämppään tosiaan tulossa sekä ylös että alas valulattian sisään vesikiertoinen lattialämmitys, eli varaavuutta pitäisi riittää. Ammeita yms ei ole tulossa, eli käyttövedeksi riittää nuo vakiosäiliöt. Samoin varaava takka tulossa, jota ihan ahkerasti yleensä poltellaankin.  Ja ilman mitään sodanjulistuksia mielellään.. =)

Minua ihmetyttää näissä vertailuissa kun tulistuspumppusta otetaan aina esille LÄ vaikka minusta LÄ.n käyttämä Ouman automatiikka on kaukana nykypäivän parhaista lämpöpumpun ohjausyksiköitä.

Osaatko sanoa, mikä Oumanissa on jäänyt kehityksestä jälkeen tai mikä olisi parempi? Itse olin ajatellut liittää koko systeemiä Ouman plussaan, jolloin luonnollisesti LÄ olisi aika optimaalinen valminta.

[Xargo]

Oliko jossain esillä trendi vaihtoventtiilikoneen patteritalouden toiminnasta? ...

Onko ulkolämpötilalla väliä?

Sorry, on jäänyt huomaamatta tämä.

Kunhan on lämmityskaudelta. Enemmän kiinnostaa tässä yhteydessä menon, paluun ja pyynnin erot. Kun tuossa seppaantin vertailussa vaihtovena on "parempi", mutta ei ole siinä mielessä vertailukelpoinen kun siinä vaihtovena ajaa lämpöä lattialaattaan. Tietysti jos on kunnon puskuri niin kai se trendi voi suht samalta näyttää, mutta kiinnostaisi siis nähdä, miten patteritalossa tyypillisesti oleva suht pieni varaavuus vaikuttaa tuohon vertailuun.

Esim. mulla lattialämmityksen kanssa lämmöt nousee aikalailla (sekä meno että paluu) jos suljen jomman kumman kerroksen kierron ja ajan siis vain yhtä kerrosta kerrallaan. Jonkin verran tietysti madaltunut virtaama vaikuttaa siinä lämpötiloihin, mutta on siitä helposti myös nähtävissä pienempi varaavuus kun paluulämmötkin nousee.

... tuollahan Peca näköjään olikin sopivan trendin postannut.  

Eli pikkasen enemmän tulee "ylilämmitystä" kuin seppaantin lässällä. Toisaalta niinkuin Pecakin tuolla kakkossivulla kirjoitti niin lauhtumislämpötila on se mitä pitäisi vertailla. Sen arviointi ilman painemittari onkin sitten hankalampi homma.

Mulla oli itsellänikin aika sekava käsitys siitä ennen tuon mittarin hommaamista. Lauhtumislämpötila ei siis ole menoveden lämpötila, eikä myöskään paluu. Vaan muutaman asteen menoveden lämpötilaa korkeampi. Esim. Thermia katkaisee käyttöveden teon 62,06C lauhtumislämpötilassa ja tuolloin esim. mulla menoveden lämpötila on 58-59C.

[tomppeli]

En ole edes tainnut löytää muita isoja tulistusvermeiden valmistajia kuin Lämpöässä/Scanwarm (käyttöohjeen perusteella sama vehje) ja Oilonin Geopro. Onko näitä hirveästi muita?

Lämpöässän ja Oilon Geopron lisäksi on ainakin Ekowell ja Gebwell.
Kaikilla noilla on sekä tulistuspumppuja, että vaihtoventtiilikoneita.

[seppaant]

Oliko jossain esillä trendi vaihtoventtiilikoneen patteritalouden toiminnasta? Tuo seppaantin vertailuhan oli vaihtoventtiili lattialämmitystalossa vs. tulistuspumppu pattereilla. Kyllä itse ainakin vielä edustan sitä koulukuntaa joka uskoo, että vaihtovenalla pattereita pitää ajaa turhan kuumiksi tai sitten harrastaa pätkäkäyntiä tai hommata riittävän iso puskuri. Kummatkin pumppumallit tarvitsevat riittävän ison varaavuuden. Oli se sitten vesimassaa varaanin muodossa tai lattialaatan betoni.

Onko ulkolämpötilalla väliä?

Eikö tosiaankaan löydy vaihtoventtiili-patteritalosta hyviä trendejä tai mieluummin numeromuodossa olevaa tietoa?

Ajankohta tulisi olla selkeästi selvällä lämmityskaudella, ulkolämpötila mieluusti -10C paikkeilla, voi olla muukin kunhan vai löytyisi tietoa.

ATS

[peki]

Husdatan sivuilla on montakin vaihtovenakonetta patteripiireissä.
Osa toimii, osa ei.
http://www.husdata.se/userlist.asp