Ison talon maalämpö, Vaillant 14-17 vs. Dafoss 16

[Huippukallio]

Tervehdys,

Voisinko saada maalämpöpumppujen ja lämmöntuotannon tekniikkaan paremmin perehtyneiltä kommentteja käsillä olevaan hankintaan.

Kiinteistö:

- Uusi kivitalo Etelä-Suomessa: 345m2, kuutioita 950.
- tiiviit seinät: 25 cm siporex + 10 cm kivivillaa rapattuna, Ikkunat 4 krs
- Asukkaita 6-8, ei ammetta mutta sauna lämpiää kesällä jopa 7 krt viikossa
- Enervent LTO 80%.
- talossa sekä patteriverkkoa, että lattialämmitystä
- tilojen puolesta max. 500l varaaja

Tavoitteena kokonaisuus joka turvaa käyttöveden saannin kun paljon saunojia. Aurinko enrgian hyödyntäminen pitää olla mahdollista liittää myöhemmin = varaajassa aurinkokierukka.

Pyysin paljon tarjouksia ja sain. Sisältö oli aika vaihtelevaa,  hinnat 23-32t€, tehot 12-17 kw. Hulluksi meinaa tulla noiden vertailussa mutta lopulta mielenkiintoisimmiksi ovat nousseet vaihtoehdot:


1. Danfoss DHP-H 16 kW + danfoss Extender erillisvaraaja 380 l, sis. aurinkokierukan. Tässä käyttövettä on pumpun omassa varaajassa 180l. Pumppun lämmittää ensin tuon oman varaajansa kierrukalla (TWS tekniikka) ja sen jälkeen siirtyy ulkoisen varaajan säiliöön. Käyttövesi tuohon pumpun omaan varaajaan tulee ulkoisen varaajan kierrukan kautta (esilämmitys). Tuosta erillisestä varaajasta olevista kahdestä lähdöstä otetaan sitten lattia- ja patteriverkkoon menevä lämmitysvesi.
 
Vs.

2. Vaillant vws 17 tai 14 kW + akvaterm Geo solar, hybridi varaaja, 500 litraa. Tässä vaihtoehdossa pumppu lämmittää suoraan varaajan vettä ja käyttövesi saadaan sieltä kahden kierukan läpi, esilämmitys varaajan alakierukassa ja loppulämmitys varaajan yläosassa. Varaajassa on lisäksi oma kierukka aurinkolämmölle.

vs.

3. joku muu vastaava paketti jota haluaisit suositella kohteeseen

Vaihtoehtojen hinnat menevät samassa järjestyksessä kun tehot.

Danfossista irtoaa heti 180 litraa käyttövettä + lämpenee varmasti 16kw pumpulla lisää. Vailant vaikutta myös hyvältä mutta riittäisiköhän tuo 14 kw pumppu tällä kokoonpanolla suht ison talon lämmitykseen ja tuottamaan käyttövettä? 500 l varaajan luulisi tasoittavan kulutusta aika paljon ja siporex varaa aika hyvin lämpöä pahimpiin pakkaspiikkeihin. Onko 3 kw lisäyksestä mitään hyötyä?  

Mitä pidätte valinnoista? Vedentuotto eroaa teknisesti 1 ja 2 välillä mutta mahtaako tuota eroa huomata käytössä edes suurimman veden kulutuksen aikana?

Kiitos vastauksista!

[Huippukallio]

... lisäsin tiedot myös sinne Suureen TIEDONKERUUKETJUUN - nro 185

Tässä samat tarkentavat tiedot


Re: SUURI TIEDONKERUUKETJU
Vastaus #185 - Tänään - 01:08:09     Nimi tai nimimerkkisi: Huippukallio
Rakennuksen paikkakunta: Helsinki
Rakennusvuosi: 2011
Kerroslukumäärä ja onko maan alla olevaa osaa: 2 kerrosta ja kellari
Kerrosten pinta-alat (ulkoseinien sisäpuoli) eriteltyinä kerroksittain: 1.krs 165 m2 2.krs 173 m2 kellari 30 m2  
Rakennuksen lämmitettävä kokonaisilmamäärä: 980 m3
Talotyyppi (rinne/tasamaa): tasamaa
Talon materiaali: Aeroc harkko 250mm + kivivillalevy 100mm + rappaus
Tulisijojen lukumäärä: 2 mutta ei aktiivista käyttöä
Erillisen ulkorakennuksen lämpimän osan pinta-ala: ei ole
Ulkorakennuksen lämpötila: sään mukaan
Maatyyppi: kallio

Kylpyammeiden, tai poreammeiden lukumäärä: ei ole
Henkilölukumäärä:6-8
Mukava sisälämpötila on?:21
Muita vaikuttavia asioita?: talossa vesikiertoinen patteri ja lattialämmitystä

Lämpöpumpun merkki ja tyyppi: 14-17 kw hankinnassa, ei vielä päätöstä
Erillisen varaajan koko: 300-500 l
Pumpun sijoituspaikka (talo/ulkorakennus): kellari
Etäisyys pumpulta taloon: talossa
Keruupiirin tyyppi porakaivo/vaakaputkisto: porakaivo
Kaivojen lukumäärä: 2

Keruupiirien pituudet ja putkien lukumäärä: riippuu mikä pumppu valitaan
harkinnassa
1. Danfoss 16kw, 155 m x 2
2. Vaillant 14kw, 250 m x 1
3. Vaillant 17 kw, 145 m x 2

Ilmanvaihtokoneen lämmön talteenottotapa (kuutio/pyörivä): Enervent LTR-6 pyörivä, mainostavat 80% talteenottoa
Ilmanvaihtokoneen jälkilämmitystapa (sähkö/vesi): sähkö

Viilennyksen toteutustapa (konvektori /IV-putkisto/ILP): konvektori

KULUTUS:
Kokonaiskulutus (kWh/vuosi): arvio 45 000
Lämmityksen ja käyttöveden osuus (jos eroteltavissa): ei tietoa
Lisävastuksen kulutus (tunteja ja/tai kWh): pitäisi kuulua koneeseen mutta toivottavasti ei tarvitse käyttää
Sähkö/puukiuas: sähkö- ja puukiuas
Poltettujen puiden määrä (m3): keskimäärin 3 saunan lämmitystä viikossa

Oman järjestelmän hyvät puolet: ... Ei ole vielä omaa, toivottavasti valinta osuu hyvään ratkaisuun


Oman järjestelmän huonot puolet: ... Sen hankinta onkin näköjään aika haasteellista hommaa

[maalämpönoviisi]

Voisi olla mielenkiintoista vertailla tuloksia, kun talojenkin numerotiedot näyttäis olevan hyvin samanlaisia, lukuunottamatta paljon uudempaa taloasi. Meillä 15v vanha 310m^2 / 1200m^3, viimeisen 10v keskikulutus 45000kWh/v.  Pitkän pohdiskelun jälkeen tuli Vaillantin 17kW (171/3) pumppu. Varaajina 500L käyttövesi ja 240L puskuri lattialämmitykseen. Kaivot 2x150m. Pumppu käynnistettiin eilen, eli vielä ei ole tietoa jakaa, mutta koko ajan sitä kerätään  

[Maalampo]

Aika isoja pumppuja tarjoavat sinun kohteeseen kun kuitenkin kyseessä uudiskohde ! Minulla Itä-Suomessa uusi kivitalo neliöitä 330 kuutioita yli 900 ja hyvin pärjää Gebwell T12 pumpulla, talossa poreamme jota käytetään ahkerasti ja saunotaan joka päivä. Minulla kohteessa iso 2000 litran varaaja 80 litraisilla lämminvesikierukoilla ja kolmas kierukanpaikka valmiina aurinkolämpöä varten sekä maalämpöpumpun automatiikassa on jotain valmiuksia aurinkokeräimille. Jos et saa mahtumaan isompaa varaajaa kun tuo 500 litraa niin sekin riittää mutta pumpulle tulee enemmän käynnistyskertoja.

[sailor]

Ekana tulee mieleen pari asiaa:

- ota se yksi syvä reikä ja kolmiputkinen keruuputkisto (2 alas yksi ylös)
- rakennusvaiheessa hommaa pari ilmankuivainta poistamaan kosteus tuosta siporexista
- olisiko tässä tulistuspumpun ja alijäähdytin (kellari) paikka
- kannattaisiko etulämmitys tehdä kuitenkin porakaivosta niin saisi hieman laskettua samalla tuloilman lämpötilaa kesällä. Eikä tarvitsisi sitä jälkilämmitysvastusta käyttää ikinä, jos sitä nyt ei tarvita HKIssä muutenkaan.

Jos taloon tulee sekä lattialämmitystä että patterilämmitystä, niin miten ne jakautuvat? Tuleeko patterit kellariin ja mitä tiloja siellä on ja kuinka lämpimänä ne pidetään?

[Huippukallio]

Nyt on 2x160m vierekkäin pihalla. Porari teki vai 10 asteen eron kaivoihin,pora  kääntyy kuulemma ylöspäin syvällä...? Painehalkaisukin tehtiin eli eiköhän noista irtoa tarpeeksi energiaa.

Sen verran on tämä hanke muuttunut, että pumpun valinta on kääntymässä Nibeen F1145. Pumpouvertailun perusteella heillä on ehdottomasti parhaiten kuvattu tuote, tekniset yksityiskohdat, käyttöohjeet yms. Myös noi lisäliitännät: aurinko, ilmaiskylmä ja allas on valmiiksi mietitty ja kuvattu.

Eli F1145 15 kW ja lisäksi

Akvatherm Geo solar 500

Tai Niben vpas 300/450

Isompi ei tosiaa ovesta mahdu. Osaisko joku sanoa miten kauan tuolla 500l varaajalla (jossa vesi lämpiää kierukassa) saa suihkuun lämmintä vettä.
Vai tuleeko sitä loputtomasti 15 kW pumpun kanssa?

[Roori]

Kuulostaa että reiät riittää...
F1145 ei varmaankaan huono valinta...
Tuo VPAS 300/450 on jo 750L yhteensä, mahtuuko se sinne, sanoit tuolla aikaisemmin 500 max?
Tuo Niben VPA ei ole LKV tuottajana niin hyvä kuin VBP,
40C tuotto...550L@VPA450/300 ja 590L@VBP500

Miten ajattelit kytkeä VPA:n tai Akvan tuohon F1145:een?
Patteripuskuria tarvinnet...oletko katsastanut Geopron tai Gebwelin?

[sailor]

Ei kai kierukkakäyttövesivaraajaa kannata vaihtoventtiilipumpun kanssa ottaa? Säiliötä joutuu pitämään kovin kuumana, jotta käyttövettä riittää.

Sinuna kääntäisin katseeni johonkin tulistuspumppuun, jossa on valmiina jo tuplasunttaus ja suurempi KV-säiliö.

Olisiko LÄ:n V15-malli, Ekowell integroidulla tai Geopro SH, gebwell erillisvaraajalla.

Tai sitten laitat sen verran jämäkät patterit että pärjäät yhden lämpöisellä vedellä. Siis porasiko porari ne reiät ihan vierekkäin? Minun on annettu ymmärtää että "kulmasta" huolimatta poran terä voi kiemurrella mihin sattuu, siksi se 20m väli reikiin.

[Roori]

Ei kai kierukkakäyttövesivaraajaa kannata vaihtoventtiilipumpun kanssa ottaa? Säiliötä joutuu pitämään kovin kuumana, jotta käyttövettä riittää.

Jep tuon takia kanssa kysyin, onko kytkennästä hajua kun saattaapi olla aika haastava

Nibe tapauksessa saattais olla järkevämpi F1245+Varaaja Sol varustuksella... (jos se Sol varustus tarkoitus laittaa):
-Käyttövesi esilämmitys Sol varaajassa, priimaus F1245:ssa...kova LKV kulutus taitaa olla tuosta riittää ja lisäksi luokkaa 15kw pumppu. Vaikka joku Akva Solar malli tai taitaa Nibeltäkin tuohon lääke löytyä.
-Patterit+lattia vedet Sol varaajasta, varaaja mahdollisimman kylmä ja se Sol menis lämmitykseenkin, yläpää pattereille; keskiosa lattioille; alhaalle aurinkoa...

Kai Geoprosta kävis GT mallikin kun kerran patterien pinta-ala vielä valittavissa, eikös siihenkin saa tulistuksen+alijäähyn (jos hyötyä), vaikkakin taitaa Nibe olla edullisin ja kaikki onnistunee silläkin.

[justus01]

Ei kai kierukkakäyttövesivaraajaa kannata vaihtoventtiilipumpun kanssa ottaa? Säiliötä joutuu pitämään kovin kuumana, jotta käyttövettä riittää.

Olikohan niin, että tuossa Niben VBP-varaajassa käyttövesi on suoraan varaajassa ja varaajan lämmitys tapahtuu kierukalla. Eli käyttövedelle ei ole kierukkaa vaan pelkästään pumpun vedelle on kierukka.

[sailor]

Ei kai kierukkakäyttövesivaraajaa kannata vaihtoventtiilipumpun kanssa ottaa? Säiliötä joutuu pitämään kovin kuumana, jotta käyttövettä riittää.

Jep tuon takia kanssa kysyin, onko kytkennästä hajua kun saattaapi olla aika haastava

Nibe tapauksessa saattais olla järkevämpi F1245+Varaaja Sol varustuksella... (jos se Sol varustus tarkoitus laittaa):
-Käyttövesi esilämmitys Sol varaajassa, priimaus F1245:ssa...kova LKV kulutus taitaa olla tuosta riittää ja lisäksi luokkaa 15kw pumppu. Vaikka joku Akva Solar malli tai taitaa Nibeltäkin tuohon lääke löytyä.
-Patterit+lattia vedet Sol varaajasta, varaaja mahdollisimman kylmä ja se Sol menis lämmitykseenkin, yläpää pattereille; keskiosa lattioille; alhaalle aurinkoa...

Minä en montaa satasta maksasi "sol"-lisää. Kävi putkari laittamassa aurinkokierron tähän mun wanhan malliseen V-malliin. Aikaa meni 2h.

Osien hinta (levari, kv-pumppu, osat) jotain 200-300€. Minä vertailisin aika tarkkaan kokonaishinnan asennuksineen integroidun ja "all in one" pumpun välillä. Integroitu MLP säästää aika paljon asennuskustannusten osalta kun kaikki on jo sisäänrakennettu (suntit, kv-pumput jne.) . Kuvittelisin että Niben kanssa joutuu askartelemaan lämmityspiirit alusta loppuun?

[258m2]

Tuos Danfossin systeemi vaikuttaa mielenkiintoiselta. Extender toimii samalla kertaa isona patteripuskurina, siinä esilämmitetään käyttövesi ja siinä on aurinkokierukka. Hommasta selviää siis kahdella 60X60 modulikoon kaapilla. Kilpailuttaisin myös paikallisen Thermia edustajan, koska laitteet on täysin samat Danfoss/Thermia. Jos haluaa hifistellä extra lämpimällä käyttövedellä. voi ottaa Thermian (G2) tai Danfossin tulistuspumpun.  

[peki]

Nyt on 2x160m vierekkäin pihalla. Porari teki vai 10 asteen eron kaivoihin,pora  kääntyy kuulemma ylöspäin syvällä...? Painehalkaisukin tehtiin eli eiköhän noista irtoa tarpeeksi energiaa.

Kuinka iso tontti sulla on? Alkaa olla täällä Hesassa enemmän neliöitä sisällä kuin ulkona.

[Huippukallio]

Porareijät tosiaan vain 1 m toisistaan mutta kai ne siellä pohjalla on vähintään 20 m erossa.

Tilaan menevä ovi 77 cm eli tuo vpas just mahtuisi.

Käsittääkseni tuosta f1145 pumpusta kytketään kaksi menoa varaajaan, ylös ja keskelle, Niben sivulla kytkentäkuvat
http://www.nibeonline.com/pdf/M10812fi-1.pdf

Sama kytkentä periaate toimii kai myös tuon Akvatermin kanssa.

Toi Olion geopro GT oli toinen vaihtoehto mutta sen kanssa olisi pitänyt ottaa ulkoinen ohjain toiseen lämpöpiiriin.

[Roori]

Porareijät tosiaan vain 1 m toisistaan mutta kai ne siellä pohjalla on vähintään 20 m erossa.

Tilaan menevä ovi 77 cm eli tuo vpas just mahtuisi.

Käsittääkseni tuosta f1145 pumpusta kytketään kaksi menoa varaajaan, ylös ja keskelle, Niben sivulla kytkentäkuvat
http://www.nibeonline.com/pdf/M10812fi-1.pdf

Sama kytkentä periaate toimii kai myös tuon Akvatermin kanssa.

Toi Olion geopro GT oli toinen vaihtoehto mutta sen kanssa olisi pitänyt ottaa ulkoinen ohjain toiseen lämpöpiiriin.

Aika lähellä nuo porareiät, takuun tietysti antavat!?

Tommosta (tankki(tankissa)) varaajaa en kyllä ittelle laittais koskaan kun on parempiakin vaihtoehtoja, mieluummin sitten Akava, syitä:
-Joutuisit pitämään sitä suhteettoman kuumana = epätaloudellista
-LKV siirtyminen huonompaa kuin VPB:ssä
-Ei ole auringon käytössä hyvä kun liian kuuma = vähän saantia

Siinä nibessä näkyy laitetun 2 vaihtoventtiiliä VPAS tapauksessa (=2 menoa+2 paluuta) sama pelais Akva vaihtoehdossa, kuuma siellä yläosastossa käyttöveteen+4-tie haara pattereille ja vähemmän kuuma alhaalla lattiaan+esilämmitys.

Minun valinta tehtäis näiden suuntaisesti:
-Nibe F1245+Akava Solar 500+L tai vastaava Danfoss/Termia:lla
-Geopro SH/GT+Akva GeoSolar 500+L
-Nibe F1145+Akva Geo Solar 500L tai vastaava Danfoss/Termia:lla

En nyt yhtäkkiseltään usko että GT:ssä ei olisi 2 piiriä!?

EDIT: Kai tohon moni muukin merkki käy mutta se periaate meikkiksellä ainakin olis saada niitä eri lämpötiloja pysymään erillään (=kerrostuminen) ja parhaiten se onnistuu kun on eri tankit...F1245 tapauksessa kuuma LKV on eri pöntössä ja jäljelle jäävät (patterit+lattia+aurinko) eri tankissa matalammassa lämmössä LKV esilämmityksineen...
Akvalla eivät ole tainneet vielä ymmärtää laittaa eristettä kerrosten väliin!, kai ne sen joskus ymmärtää
Kuten tässä http://www.ctcvarme.se/web/CTC_EcoZenith_3_2.aspx
Tuo olis myös yksi hyvä vaihtoehto järjestelmän pohjaksi...
Referenssi hinta luokkaa 4-4,5k€ http://www.bynor.se/product.php?id_product=3260

[tomppeli]

Tilaan menevä ovi 77 cm eli tuo vpas just mahtuisi.Sama kytkentä periaate toimii kai myös tuon Akvatermin kanssa.

Laita Geopro SH -tulistuspumppu ja tämän tyyppinen varaaja:
http://www.akvaterm.fi/fin/Lamminvesivaraajat/Akva_Geo.203.html
Alimman kuvan vaihtoehto käy SH -pumpulle. Siinä on tulistuksen vaatimat liitännät ja välilevy.
Käy luultavasti myös Gebwell T ja Lämpöässä T -malleille ja mahdollisesti Ekowellin T-mallille. Jäsen "Matias" saattaisi tietää asian.
Meilläkin oli liian kapea oviaukko.
Otin oven karmeineen pois, niin jopa mahtui sisään!
Akvaterm varaajan saa myöskin irrotettavalla eristyksellä. Mahtuu silloin paremmin sisään ovista.

[kkuukkeli]

Onko kenelläkään tietoa, mitä luokkaa nuo Akvan solit maksaa ilman asennusta, esim tuo Akva Geo 300?

[tomppeli]

Onko kenelläkään tietoa, mitä luokkaa nuo Akvan solit maksaa ilman asennusta, esim tuo Akva Geo 300?

http://profil.fi/index.php?main_page=index&cPath=22_33
Tietoa Akvaterm varaajista:
http://www.akvaterm.fi/fin/Lamminvesivaraajat/Akva_Solar.11.html
http://profil.fi/index.php?main_page=product_info&cPath=22_33&products_id=734

[Huippukallio]

Kiitos vinkeistä, menee pää sekaisin vaihtoehdoista

Mielestäni Oilonin tuki kirjoitti että Ouman tarvitaan lisäksi. Geopro kiinnostaa mutta kun niillä ei ole edes asennusohjetta sivuilla.

 Siis tuo tulistuspumppu on parempi kaveri erilliselle varaajalla kuin tuollainen 1145 tyyppinen? Miksi, viekö vähemmän energiaa kuuman veden tuotossa?

Toi 1245 + erillinen varaaja olisi myös mielenkiintoinen ja varmaan säästäisi kesällä käyttöveden lämmityksessä... Siinä suurin teho on vain 12 kW. riittääkö 980 kuutioon talvella?

Tilaan voisi saada ovea irroittamalla 750l akvan. Tuon hybridivaraajaa monipuoliset liitännät kiinostaa. Siihen voisi liittää mm. Saunan kiukaassa/nousuputkessa olevan vesikierukan omalla pumpulla. Kiukaan lämmitys varaisi varaajaan juuri ennen suihkusessiota.

Pitää katsella vielä tuollaista tulistuspumppua varaajan rinnalle... Vaihtoehtona.





Sen kaveriksi

[tomppeli]

Mielestäni Oilonin tuki kirjoitti että Ouman tarvitaan lisäksi. Geopro kiinnostaa mutta kun niillä ei ole edes asennusohjetta sivuilla.

 Siis tuo tulistuspumppu on parempi kaveri erilliselle varaajalla kuin tuollainen 1145 tyyppinen? Miksi, viekö vähemmän energiaa kuuman veden tuotossa?

Toi 1245 + erillinen varaaja olisi myös mielenkiintoinen ja varmaan säästäisi kesällä käyttöveden lämmityksessä... Siinä suurin teho on vain 12 kW. riittääkö 980 kuutioon talvella?

Tilaan voisi saada ovea irroittamalla 750l akvan. Tuon hybridivaraajaa monipuoliset liitännät kiinostaa. Siihen voisi liittää mm. Saunan kiukaassa/nousuputkessa olevan vesikierukan omalla pumpulla. Kiukaan lämmitys varaisi varaajaan juuri ennen suihkusessiota.

SH -pumpun käyttöohjeessa
http://netfi.oilon.com/cms400/uploadedFiles/OilonHome2010/Products/Groundheating/SH%20FI%20Operation%20manual.pdf
sivulla 16/27 kerrotaan :
8740 Huonelämpö-tila 1. Näyttää huonelämpötilan 1 piirin sisäanturille, mikäli sellainen on olemassa
8741 Huoneasetus-arvo 1. Lämmityspiiri 1:n huoneasetusarvo
8743 Menoveden lämpötila 1. Ykköspiirin menoveden lämpötila
8744 Menoveden Ykköspiirin menoveden asetusarvo asetusarvo 1
8770 Huonelämpö-tila 2. Näyttää huonelämpötilan sellainen on olemassa
8771 Huoneasetus-arvo 2. Lämmityspiiri 2:n huoneasetusarvo
8773 Menoveden lämpötila 2. Kakkospiirin menoveden lämpötila
8774 Menoveden asetusarvo 2. Kakkospiirin menoveden asetusarvo

En tunne tätä uuden Siemens ohjurin sielunelämää, mutta kyllä tuo antaa ymmärtää, että ohjaa kahta lämmityspiiriä.

Liittämisen periaate on tässä:

[Huippukallio]

Siis onko tuollaisessa tulistuspumpussa 8 tuloa/lähtöä?

 Luulen että meillä käyttöveden ja lämmityksen kanssa pärjätään suht alhaisilla asteilla; esim 45 c patteriverkon kanssa ja käyttöveden kanssa Riittää + 40 c. Onko tässä tilanteessa tulistuksesta etua vaihtoventtiili pumppuun?

[tomppeli]

Siis onko tuollaisessa tulistuspumpussa 8 tuloa/lähtöä?

 Luulen että meillä käyttöveden ja lämmityksen kanssa pärjätään suht alhaisilla asteilla; esim 45 c patteriverkon kanssa ja käyttöveden kanssa Riittää + 40 c. Onko tässä tilanteessa tulistuksesta etua vaihtoventtiili pumppuun?

En nyt ihan oivalla, mitä tarkoitat 8:lla lähdöllä.?
Laskitko ehkä noita asetusarvorivejä tuolla edellisessä postauksessani?

- Siinä on mahdollisuus kahteen, itsenäisesti toimivaan lämmönjakojärjestelmään.
Esimerkiksi 1. piiri patteriverkolle ja 2. piiri vaikka kosteiden tilojen lattialämmitykselle.

- On erittäin harvinaista, että patteriverkosto olisi niin runsaasti mitoitettu, että +45C kiertoveden maksimilämpötila riittäisi.

- Myöskin, jos käyttövesi lämmitetään vain +40C lämpötilaan, loppuu siitä käyttövesi varsin nopeaan.
Kuumempaa käyttövettä voidaan "laimentaa" kylmällä vedellä ja niinpä käyttövettä riittääkin silloin paremmin!
Laittamalla suuri varaaja käyttövedelle, voidaan sen lämpötila pitää kohtuullisen alhaisena. Isosta aina riittää paremmin.
Naisväellä voi olla ongelmia tiskiveden kanssa. Liian haalealla vedellä ei voi huudella rasvoja pois astioista.!

[Huippukallio]

Laskin noi kahdeksan lähtöä/tuloa tuosta kuvasta... pumpun esitteessä ei ole kytkentäkuvia

Geopro pystyy hoitamaan itse kaksi kylmä/lämpöpiiriä. Meillä siis 2xlämpö ja kylmä eli ouman tarvitaan kolmatta varten.

[258m2]

Hei

Tulistuspumpun ja vaihtovenapumpun varaajan toiminta on periaatteeltaan erilainen. Tulistuspumpussa on "lämmivesivaraaja", joka sisältää patterivettä, käytövesi otetaan varaajasta kierukalla. Vaihtovenapumpussa on käyttövesivaraaja, joka sisältää käyttövettä. Jos haet hyvää lämpimän veden riittävyyttä, 500 litran tulistusvaraaja ei ole mitenkään iso. Käyttövettä saat suurinpiirtein saman verran kuin Niben tai Danfossin 180 litraisesta kombimallin varaajasta. Suuren käyttövesimäärän tarvitsijoille on 1k ja 2k litran tulistusvaraajat. Tuossa alla on keskusteluketju foorumilta, joka sisältää mm. jäsen Sepaantin selvitykset asiasta. Itelle olin keväällä suunnittelemassa myös tuota suomitulistuspumppua, mutta oli tilanne, ettei kolmesta 67cm ovesta olisi saanut sisään kuin jonkinlaisen 500 litran varaajan. Isomman punpun kanssa olis luultavasti mennyt munilleen homma. Tietysti on mahdollista (kai) laittaa kaksi pienempää varaajaa, tais tälläkin foorumilla jollain olla. Tämä on nyt sitten kuitenkin loppupelissä omasta käyttötarpeesta kiinni.

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2161.msg22481#msg22481

[Roori]

Hei

Tulistuspumpun ja vaihtovenapumpun varaajan toiminta on periaatteeltaan erilainen. Tulistuspumpussa on "lämmivesivaraaja", joka sisältää patterivettä, käytövesi otetaan varaajasta kierukalla. Vaihtovenapumpussa on käyttövesivaraaja, joka sisältää käyttövettä. Jos haet hyvää lämpimän veden riittävyyttä, 500 litran tulistusvaraaja ei ole mitenkään iso. Käyttövettä saat suurinpiirtein saman verran kuin Niben tai Danfossin 180 litraisesta kombimallin varaajasta. Suuren käyttövesimäärän tarvitsijoille on 1k ja 2k litran tulistusvaraajat. Tuossa alla on keskusteluketju foorumilta, joka sisältää mm. jäsen Sepaantin selvitykset asiasta. Itelle olin keväällä suunnittelemassa myös tuota suomitulistuspumppua, mutta oli tilanne, ettei kolmesta 67cm ovesta olisi saanut sisään kuin jonkinlaisen 500 litran varaajan. Isomman punpun kanssa olis luultavasti mennyt munilleen homma. Tietysti on mahdollista (kai) laittaa kaksi pienempää varaajaa, tais tälläkin foorumilla jollain olla. Tämä on nyt sitten kuitenkin loppupelissä omasta käyttötarpeesta kiinni.

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2161.msg22481#msg22481

Miten Niben/Danfossin tapauksessa voi puhua "kombimallin" varaajasta?, tai mitä tarkoitat tuolla "kombimallilla"? Niissä on pelkkä kuuman käyttöveden varaaja, tai on niillä varaajattomatkin mallit.
Useammalla erillisellä varaajalla "lämpökerrostumat" saa pidettyä isompina ja siis erilämpöiset vedet ei sekoitu keskenään. Nämä erotuslevylliset varaajat auttavat hiukan asiaan mutta omasta olen todennut että kyllä se lämpö siltä ylhäältä alas vaan pikkuhiljaa siirtyy vaikka on se erotuslevy (0.5C/h=5C/10h)....pitäis olla vielä eristeetkin välissä, joillakin valmistajilla se eriste on jo.

[258m2]

"Kombimallilla" tarkoitin pumppua, jossa 180 käyttövesivaraaja mukana samassa kaapissa, lieneekö tuolla joku oikeampi nimikin .

[Huippukallio]

Toi jäsen Himpon ongelma oli aika valaiseva. Yllättävää, että tulistuspumplla + suht isolla sisäistää varaajalla on noin isoja ongelmia veden tuotossa ~ 200 l jälkeen.

Meillä kun ei ole tuota ammetta luulisin että 200 l kertatuotto riittää aika pitkälle. Tällä hetkellä tuo Nibe 1145 + akva geo solar 500l on edelleen listan kärjessä, siinä on parhaiten mietitty liitettävyys:

- useampi lämpöpiiri
- ilmaiskylmä
- aurinko
- allaslämmitys

Tuon pumpun vaihtaisin kyllä 1245 malliin (sisäinen varaaja + akva 500) jos siitä löytyisi 15kw malli. Hyvä vaihtoehto olisi tuo danfoss h-16 + tuo akva500 mutta tuon pumpun käyttöliittymä ja liitettävyys muihin lämpö/kylmäpiireihin on ilmeisesti kovin rajallinen.

Jos otan oven irti ja saan tilaan akvan 750 l varaajan 1145 rinnalle muuttuuko käyttöveden tuotto merkittävästi... +30%?

[Roori]

Mikä Himpon onkelma, linkkiä?

[Huippukallio]

Himpon ongelma:


http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2161

[sam68]

Hyvä vaihtoehto olisi tuo danfoss h-16 + tuo akva500 mutta tuon pumpun käyttöliittymä ja liitettävyys muihin lämpö/kylmäpiireihin on ilmeisesti kovin rajallinen.

Ei kai tuossa pumpussa ole mitään kummempia rajoja kuin missään muussakaan. Kahta lämpöpiiriä/käyrää voi ohjata lisäkortin avulla ja viilennys onnistuu miten vain tarvetta on.
Käyttövettä saadaan helposti laittamalla isompi käyttövesivaraaja rinnalle. 300L varastoitua käyttövettä riittää tosi pitkälle. Jos haluaa varmistaa niin 480L. Sellaista yhdistelmää olen käyttänyt pieniin rivitaloihin.
Jos aurinkoa aikoo liittää niin siihen riittää valmiit aurinkolämpöpaketit. Et tarvi mitään isoa energiavaraajaa, koska käyttövettähän sieltä on tarkoitus ottaa? investoinnille ei kyllä taida olla järkevää takaisinmaksuaikaa maalämmön rinnalla.

[Huippukallio]

Eli tämä case päätyi lopulta järjestelmään 15 kw Nibe 1145 + Akvaterm geo solar 750. Käyttövesi tuntuu riittävän hyvin ilman tulistustakin, ainakin näin talvella kun säiliön alaosakin on kuuma.

Kesällä avuksi tulee jossain vaiheessa aurinkolämpö. Tuolla on muutama kuva asennuksen toteutuksesta ja varaajan lämpökäyrästä, jos kiinnostaa:

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1561

[Thermia12kW]

Minun on annettu ymmärtää että "kulmasta" huolimatta poran terä voi kiemurrella mihin sattuu, siksi se 20m väli reikiin.

Porareijät tosiaan vain 1 m toisistaan mutta kai ne siellä pohjalla on vähintään 20 m erossa.

Vinoporatessa voi reiät hyvinkin olla 1m toisistaan kunhan kulma on laskettu oikein.
Eli reikien puolessavälin ne pitää SULPU:n ja Poratekin suosituksien mukaan olla 20m toisistaan.

http://www.sulpu.fi/images/stories/ohjeita_lmpkaivojen_mitoitukseen-1_copy.pdf