Hybridilämmitys ajatuksena

[Jocce]

Terve,

Kaivattaisiin ajatuksia/ideoita muilta koskien uuden OKT:n lämmitysjärjestelmää.
Eli kyseessä 1½ kerroksinen talo (Jukka nettimalli 163-1, sorry mutta en saanut lupaa laittaa linkkiä) etelä-suomessa, jossa alakerrassa 125m2 ja yläkerrassa 48m2. Alakerta on avoin ylös OH:n ja keittiön osalta. Ajatuksena olisi lämmittää taloa vesikiertolattialämmityksellä siten että alakertaan tulee lattialämmitys koko alaan ja yläkertaan huoneisiin vesikiertopatterit ja KPH:seen lattiaputket. Lisäksi pitää olla viilennys kesäisin. Taloon tulee asumaan 2 ja 5v lapset sekä vanhemmat. Vaimo toivoo kylpyammetta ja ettei lämmin vesi loppuisi koskaan.

Kysymys kuuluu onko tämä ajatukseni talon lämmittämiseen aivan väärä, ja jos on, niin missä/mitä pitäisi/kannattaisi huomioida tai muuttaa.

Maalämpöpumppu           (minkä kokoinen noin suurin piirtein)
Aurinkokeräimet (2)        (omavaraisuus houkuttaa. aurinkoinen tontti)
Hybridivaraaja                (pitääkö olla erillinen vesimäärän takia)
IV kone + jäähdytyspatteri? (tarviiko erillistä vai onko maalämmössä)

Taloon muurataan myös varaava takka tunnelman luojaksi / hätävaraksi. (Alueella esiintyy myös sähkökatkoja silloin tällöin)


Järjestelmää ohjaa automatiikkakeskus.

Kaikki ajatukset otetaan iloisesti vastaan ja mitään ei karsasteta tässä vaiheessa.


-Jocce-

[Matias]

Jos kesät jatkossa on yhtä lämpimiä kuin tämä kuluva kesä niin olisi taloudellista jäähdyttää taloa siten että jäähdytyksestä tulevalla lämpöteholla voisi lämmittää käyttövettä.
Esim siten että maalämpöpumpussa olisi 2 keruupiiriä,toinen maasta ja toinen asunnosta.
Liuoksien kiertoa voisi jakaa jäähdytystarpeen mukaan.
Piäisi jäähdytystehon riittää ja kerätyllä lämpöteholla saisi käyttövettä lämmitettyä pumpun toimintaa muuttamatta.

[Kuumaa_kalliosta]

Ajatuksena olisi lämmittää taloa vesikiertolattialämmityksellä siten että alakertaan tulee lattialämmitys koko alaan ja yläkertaan huoneisiin vesikiertopatterit ja KPH:seen lattiaputket.

Enpä hypi tasajalkaa riemusta: vaatisi kahta eri lämmityspiirehin menevää lämpötilaa, mikä tekee ratkaisusta mutkikkaamman ja patteripiirin hyötysuhde on huonompi. Mikset laita koko taloon lattialämpöä?

Lisäksi pitää olla viilennys kesäisin.

Tuo pitää toteuttaa ilman kautta. Siinä pitää ehdottomasti käyttää ammatti-ihmistä suunnittelemassa toimivaa ratkaisua. Kylmää maalämpöliuosta voi käyttää jäähdytyksessä.

Vaimo toivoo kylpyammetta ja ettei lämmin vesi loppuisi koskaan.

Kovia toiveita. Rdellinen hyvin mahdollinen mutta jälkimmäinen toive on ikuisuuden mittapuusta aika epärealistinen. Entropian julmat lait vievät kohti maailmankaikkeuden tasalämpöistymistä...

Aurinkokeräimet (2)        (omavaraisuus houkuttaa. aurinkoinen tontti)
Hybridivaraaja                (pitääkö olla erillinen vesimäärän takia)

Paljonkohan aurinkokeräimet tulevat todellisuudessa säästämään, koska paneelit ja hybridivaraaja ohjauksineen eivät ole ihan halpoja? Etua kaventaa sekin, että itse maalämpö tuottaa kovin edullisesti lämmön ja lämpimän käyttöveden. Valitettavasti aurinko paistaa juuri silloin kuin sitä ei juuri lainkaan tarvitttaisi apuna: kesäisin ja päivällä, jolloin on muutenkin kuumaa. Sen energiaa ei voi varastoida pitkäaikaisesti oikeastaan muualle kuin lämpökaivoon, jolloin lämpövarauksesta suuri osa etenee harakoille (kuvainnollisesti, eihän kalliossa ole sellaisia).

Kannattaa käyttää ammattilaista järjestelmän suunittelussa. Aurinkovaraajien nimelliskapasiteetti voi kuulostaa hienolta, mutta mihikäs olisit laittanut heinäkuun auringonpaisteesta saatavan lämmön?

[Jocce]

Okei, hyviä pointteja paljonkin. Ja muuten Kuumaa_kalliosta, olisin sen heinäkuun veden laittanut lasten uima-altaaseen jos ei muualle.

Olisiko muunlaisia ehdotuksia kokoonpanoksi? Jos ajatellaan että puut ovat ilmaisia, niin sitä kannattaisi tietenkin hyödyntää, mutta en halua laskea sen varaan, että vain sillä lämmitän. Mutta sitten mitä muuta? Ja vaatimuksena olisi edelleen se viilennys, niin mitä muita vaihtoehtoja olisi?  Onko paras vaihtoehto laittaa pelkästään maalämpöpumppu?

Antakaa lisää palautetta, kaikki tervetullutta.

-Jocce-

[Kuumaa_kalliosta]

Ja muuten Kuumaa_kalliosta, olisin sen heinäkuun veden laittanut lasten uima-altaaseen jos ei muualle.

Voi sinua! Lasten kiehuttaminen on kai kiellettyä  

[Scasi]

Katohan, löytyipä joku toinenkin jolla samanlaisia suunnitelmia kuin minulla. Mulla vielä suunnitteilla noitten lisäksi vesitakka josta saa "ilmaisia" kilwatteja samalla kun paistelee makkaraa.

Mulla on tarjouspyyntikierros juuri menossa, mutta näyttäisi siltä että myyjät tarjoavat integroitua pumppua jossa itsessään on "riittävä" 140-170l varaaja. Mielestäni isomman erillisvaraajan hyöty on se että "on-off" pumpun käynti-/seisonta jaksot saadaan pidemmiksi. Se että erillisvaraajan hukkalämpö on 100...200w on minusta suhteessa kuitenkin niin pientä ettei sitä kannata edes ajatella. Invertteripumppua ei mielestäni kannata tällaiseen "hybridi" systeemiin laittaa. Niissä voi myös ilmetä voiteluongelmia matallilla kierroksilla.

Myyjät ilmeisesti haluavat myydä tällaisia varma toimisia paketteja ettei heille koituisi jälkeenpäin mitään harmeja. Tällaisten erillissysteemien virittäminen saattaa aiheuttaa pieniä ärräpäitä.

Mulla 2,5-kerroksinen harva rintamamiestalo (-50) 180m2.
Kellarikerros lattialämmityksellä ja muissa patterit.
Tarjottu 8kW pumppua ja 160m syvä kaivo.
Mielipiteitäni;
- Aurinkokeräimet on ok (nehän voi asentaa myöhemmin).
- Hybridi/energiavaraaja 300-500 litrainen, jos pelkkä pumppu. Mahdollisesti voisi riittää pumppu jossa kaikki on integroitu (tällaisia ilmeisesti jo on), riippuu lämpimän veden käytöstä. Minä pelaisisin varman päälle ja ottaisin erillisvaraajan ja pitäisin vaimon tyytyväisenä.
- Joillakin valmistajilta löytyy iv-lisäpaketti pumppuun (hinta kuitenkin minulla ratkaisee tuleeko erillinen vai ei).

Kannattaa kysellä myyjiltä ja suunnittelijoilta, ehkä jollain olisi hyvä ratkaisu. Putkisuunnittelijaa kännattaa käyttää, nuo kiertovesipumput kun taitavat olla suurimpia virran kuluttajia.

p.s Tällainen hybridilämmitys ei maksa itseänsä takaisin ihan heti, mutta siinä on kuitenkin sitä jotain... (kylähullu/pelle peloton)

[janssen]

"Mielestäni isomman erillisvaraajan hyöty on se että "on-off" pumpun käynti-/seisonta jaksot saadaan pidemmiksi. Se että erillisvaraajan hukkalämpö on 100...200w on minusta suhteessa kuitenkin niin pientä ettei sitä kannata edes ajatella."

Itsellä tuo GeoPro 11 lämmittää 1800 litraista varaajaa tällä hetkellä kaksi kertaa vuorokaudessa. Käyntijaksojen pituudet ovat n. 3 tuntia kerrallaan.
Hukkalämpö, joka varaajasta tulee lämmittää keittiön lattian mukavan tuntuiseksi.
Lämmintä vettä riittää. Varaajassa kaksi lv-kierukkaa.
Pumppu lämmittää käyttövettä varaajan yläosassa olevan anturin (50-55C) mukaan. Ja näin koko pytty sisältää 55 asteista vettä käyntijakson lopussa.
Talossa on vesipatterit. Pattereissa termostaattiset venttiilit. Menoveden lämpötila säädetään manuaalisesti.

Silloin kun ehdin ja viitsin lämmitän puilla varaajan kuumemmaksi, jotta pöpöt kuolee. Pumppu saa huilata.

[justus01]

Katohan, löytyipä joku toinenkin jolla samanlaisia suunnitelmia kuin minulla. Mulla vielä suunnitteilla noitten lisäksi vesitakka josta saa "ilmaisia" kilwatteja samalla kun paistelee makkaraa.

Mulla on tarjouspyyntikierros juuri menossa, mutta näyttäisi siltä että myyjät tarjoavat integroitua pumppua jossa itsessään on "riittävä" 140-170l varaaja. Mielestäni isomman erillisvaraajan hyöty on se että "on-off" pumpun käynti-/seisonta jaksot saadaan pidemmiksi. Se että erillisvaraajan hukkalämpö on 100...200w on minusta suhteessa kuitenkin niin pientä ettei sitä kannata edes ajatella. Invertteripumppua ei mielestäni kannata tällaiseen "hybridi" systeemiin laittaa. Niissä voi myös ilmetä voiteluongelmia matallilla kierroksilla.

Myyjät ilmeisesti haluavat myydä tällaisia varma toimisia paketteja ettei heille koituisi jälkeenpäin mitään harmeja. Tällaisten erillissysteemien virittäminen saattaa aiheuttaa pieniä ärräpäitä.

Mulla 2,5-kerroksinen harva rintamamiestalo (-50) 180m2.
Kellarikerros lattialämmityksellä ja muissa patterit.
Tarjottu 8kW pumppua ja 160m syvä kaivo.
Mielipiteitäni;
- Aurinkokeräimet on ok (nehän voi asentaa myöhemmin).
- Hybridi/energiavaraaja 300-500 litrainen, jos pelkkä pumppu. Mahdollisesti voisi riittää pumppu jossa kaikki on integroitu (tällaisia ilmeisesti jo on), riippuu lämpimän veden käytöstä. Minä pelaisisin varman päälle ja ottaisin erillisvaraajan ja pitäisin vaimon tyytyväisenä.
- Joillakin valmistajilta löytyy iv-lisäpaketti pumppuun (hinta kuitenkin minulla ratkaisee tuleeko erillinen vai ei).

Kannattaa kysellä myyjiltä ja suunnittelijoilta, ehkä jollain olisi hyvä ratkaisu. Putkisuunnittelijaa kännattaa käyttää, nuo kiertovesipumput kun taitavat olla suurimpia virran kuluttajia.

p.s Tällainen hybridilämmitys ei maksa itseänsä takaisin ihan heti, mutta siinä on kuitenkin sitä jotain... (kylähullu/pelle peloton)

Mikäs siinä, jos on ylimääräistä millä ostella vempeileitä omaksi iloksi eikä rahan säätäminen ole pääasia. Harrastuksia on monenlaisia.
Jotkut ostaa tuollaisen järjestelmän hinnalla yhden parin kaiuttimia olohuoneeseen...

[flygare]

katsotaanpa herääkö vanha ketju vielä henkiin.

jonkinsortin hybridiä olen itsekin suunnitellut lähinnä mielenrauhan takia, ei niinkään takaisinmaksun. tässä hybridissä mlp hoitaa lämmöntuoton ensisijaisesti ja vesitakka/pellettisyötintakka avustaa kovilla pakkasilla tai kun siirrytään sähkönlaskutuksessa spothintoihin. samalla jää varaus aurinkokennoille mitä tuskin tullaan ottamaan käyttöön.

liitin mukaan luonnoksen systeemistä, toivottavasti näkyy

toistaiseksi paikallinen thermian edustaja on ainoa kuka lupasi tuon toimittaa ja asentaa ja väitti vielä sen toimivan. muutamia epäilyksiä olen kuullut mikäli Niben 1245 käyttäisi, joita nyt yritän selvitellä

http://kultamarja.net/raksa/lampojarjestelma.pdf

[Scasi]

Mä tulin toisiin ajatuksiin hybridin rakentamisesta (emäntä osti uuden sohvakaluston )

Muutamia kommentteja/ajatuksia järjestelmästäsi;
- Oletko laskenut että 750 litran varaaja riittää ettei kiehahda kun lämmittelet takkaa? Jonkinlainen varosysteemi pitäisi varmaankin olla.
- Itse ajattelin kun lämpimän veden tarve on kesällä pieni niin tuon erillisvaraajan voisi sulkea pois käytöstä jos MLP on integroitu malli.
- Oletko laskenut montako kiertovesipumppua tarvit? 5, 6...

Onko sulla LTO? Jos on niin minä laittaisisin poistoilmaan patterin ja sen maapiiriin, samoin käyttäisin maaviileää ilmastoinnissa kesäisin. Tuo puhallinkonvektori taitaa toimia sulla huoneilman viilentäjänä. Tuo parantaa MLP:n hyötysuhdetta ja taitaa olla "edullisin" keino hieman säästää.

LTO:n kytkentä maapiirin taitaa jäädä mulla ainoaksi "viritykseksi"

[Jocce]

Terve taas,

Seuraavanlaiseen systeemiin päädyimme eli;

IV koneeksi tuli Vallox 150 SE MLV jäähdytyspatterilla ja maakeruupiirillä.
Varaajaksi tuli pitkän pohdinnan jälkeen Rikutherm 800, koska katolle tuli 4 x NN10 lieriökeräintä ja päädyimme "pitkästä" tehtyyn vesitakkaan. Takka olikin vaikea päättää, koska halusimme varaavan takan leivinuunilla ja vesikiertoinen takkasydän ei olisi sitä mahdollistanut. Hoxterit ja Hopealoimut tuli läpikäytyä, mutta olivat järjettömissä hinnoissa.

Jocce

[AAA]

Katohan, löytyipä joku toinenkin jolla samanlaisia suunnitelmia kuin minulla. Mulla vielä suunnitteilla noitten lisäksi vesitakka josta saa "ilmaisia" kilwatteja samalla kun paistelee makkaraa.

Mulla on tarjouspyyntikierros juuri menossa, mutta näyttäisi siltä että myyjät tarjoavat integroitua pumppua jossa itsessään on "riittävä" 140-170l varaaja. Mielestäni isomman erillisvaraajan hyöty on se että "on-off" pumpun käynti-/seisonta jaksot saadaan pidemmiksi. Se että erillisvaraajan hukkalämpö on 100...200w on minusta suhteessa kuitenkin niin pientä ettei sitä kannata edes ajatella. Invertteripumppua ei mielestäni kannata tällaiseen "hybridi" systeemiin laittaa. Niissä voi myös ilmetä voiteluongelmia matallilla kierroksilla.

Myyjät ilmeisesti haluavat myydä tällaisia varma toimisia paketteja ettei heille koituisi jälkeenpäin mitään harmeja. Tällaisten erillissysteemien virittäminen saattaa aiheuttaa pieniä ärräpäitä.

Mulla 2,5-kerroksinen harva rintamamiestalo (-50) 180m2.
Kellarikerros lattialämmityksellä ja muissa patterit.
Tarjottu 8kW pumppua ja 160m syvä kaivo.
Mielipiteitäni;
- Aurinkokeräimet on ok (nehän voi asentaa myöhemmin).
- Hybridi/energiavaraaja 300-500 litrainen, jos pelkkä pumppu. Mahdollisesti voisi riittää pumppu jossa kaikki on integroitu (tällaisia ilmeisesti jo on), riippuu lämpimän veden käytöstä. Minä pelaisisin varman päälle ja ottaisin erillisvaraajan ja pitäisin vaimon tyytyväisenä.
- Joillakin valmistajilta löytyy iv-lisäpaketti pumppuun (hinta kuitenkin minulla ratkaisee tuleeko erillinen vai ei).

Kannattaa kysellä myyjiltä ja suunnittelijoilta, ehkä jollain olisi hyvä ratkaisu. Putkisuunnittelijaa kännattaa käyttää, nuo kiertovesipumput kun taitavat olla suurimpia virran kuluttajia.

p.s Tällainen hybridilämmitys ei maksa itseänsä takaisin ihan heti, mutta siinä on kuitenkin sitä jotain... (kylähullu/pelle peloton)

Mikäs siinä, jos on ylimääräistä millä ostella vempeileitä omaksi iloksi eikä rahan säätäminen ole pääasia. Harrastuksia on monenlaisia.
Jotkut ostaa tuollaisen järjestelmän hinnalla yhden parin kaiuttimia olohuoneeseen...

Ja jotkut jopa säästävät teknisen tilan laitteissa 2000-3000€ ja sijoittavat tuon huomattavan "säästön" uuteen 30k€:n autoon, jonka hinta laskee ekana vuotena 10000€  

Pumpun hinta = komponenttien laatu/tuotantomäärä. Jos katsotaan saman kokoisia valmistaja firmojen tuloksia, niin ne on aika samoja.

Suomalaiset laitteet on perinteisesti kalliita, kun harva täällä valmistaa edes yli 1000 pumppua vuodessa.

Vähän off topic, mutta tulipahan mieleen  

[Roori]

Terve taas,

Seuraavanlaiseen systeemiin päädyimme eli;

IV koneeksi tuli Vallox 150 SE MLV jäähdytyspatterilla ja maakeruupiirillä.
Varaajaksi tuli pitkän pohdinnan jälkeen Rikutherm 800, koska katolle tuli 4 x NN10 lieriökeräintä ja päädyimme "pitkästä" tehtyyn vesitakkaan. Takka olikin vaikea päättää, koska halusimme varaavan takan leivinuunilla ja vesikiertoinen takkasydän ei olisi sitä mahdollistanut. Hoxterit ja Hopealoimut tuli läpikäytyä, mutta olivat järjettömissä hinnoissa.

Jocce

Katos, olet päätynyt fiksunoloisiin värkkeihin... tuota Riku varaajaa joskus katselin mutta silloin siitä oli heikosti materiaalii, nyt näyttää jo löytyvän. Äkkiseltään kuvasta katsoen kierukat on hyvin sijoitettu, yksinkertainen on kaunista!
Samoin NN10 oli joskus haaveissa, mutta hinta oli pilvissä...
Eli lämmität vain puilla ja auringolla?
Oletettavasti tuosta pönöstä/kierukasta saa riittävästi käyttövettä?
Lämmitätkö puilla pohjaan saakka vai jätätkö aurigolle "tilaa"?
Onko sulla NN10:stä käytännön tuottotietoa olemassa, ja kuinka hyvä suuntaus?

[AAA]

Vallox 150 SE MLV on hyvä esimerkki miten maalämpöpumpun hyötysuhde tuhotaan täysin. Kertakaikkiaan käsittämätön kytkentä!

[Roori]

Vallox 150 SE MLV on hyvä esimerkki miten maalämpöpumpun hyötysuhde tuhotaan täysin. Kertakaikkiaan käsittämätön kytkentä!

Tipauta se kytkentä tänne...jotta saadaan ihmetellä!

[AAA]

Vallox 150 SE MLV on hyvä esimerkki miten maalämpöpumpun hyötysuhde tuhotaan täysin. Kertakaikkiaan käsittämätön kytkentä!

Tipauta se kytkentä tänne...jotta saadaan ihmetellä!

En osaa...  

Mutta jos etulämmityspatterilla esilämmitetään talvella ja viilennetään edelleen kaivosta tulevaa liuosta, niin avot ja liuoshan jäähtyy useamman asteen ja sen mukana COP heikkenee ja paljon. Kaiken kruunaa se, että mainitaan tarkastaa liuoksen pakkasen kestävyys.

http://www.vallox.com/tiedostot/4/documents/Ohjeistot_FI/TEKN/TEKN150MLVefSE_SF_211110.pdf

Sivu 19 alareunassa selostus toimintatavasta.

[justus01]

Mutta jos etulämmityspatterilla esilämmitetään talvella ja viilennetään edelleen kaivosta tulevaa liuosta, niin avot ja liuoshan jäähtyy useamman asteen ja sen mukana COP heikkenee ja paljon. Kaiken kruunaa se, että mainitaan tarkastaa liuoksen pakkasen kestävyys.

Vallox on ajatellut vain MLV-patterin antotehoa tuota kytkentää suunnitellessa. Minusta patteri pitäisi laittaa joko pumpulta keruupiirille menevään putkeen tai sitten MLP:n lämmönvaihtimen rinnalle. Näistä jälkimmäinen mielestäni parempi vaihtoehto, mutta kuulemma ei saa asentaa joidenkin MLP-pumppujen rinnalle.

Sitten tuosta COP:n heikkenemisen paljoudesta tuossa Valloxin kytkennässä. MLP ottaa keruupiiristä esim. meidän tapauksessa lämpöä noin 6kW teholla ja keruunesteen lämpötila laskee noin 3 asteella. Samalla virtauksella ja 1kW antoteholla MLV-patteri laskisi MLP:lle tulevan nesteen lämpötilaa noin 0.5c. Paljonko tuo 0.5c muutos sitten vaikuttaa COP:iin? 1,25%?

Tapaus 1. Mlp 8kW, COP 4
Ottaa 2 kW antaa 8 kW

Tapaus 2. Mlp 8 kW, COP 3,95 + MLV 1 kW, COP 10
Ottaa 2,05 kW, antaa 8,9 kW
Kokonais-COP (MLP+MLV) = 4,34

[AAA]

Mutta jos etulämmityspatterilla esilämmitetään talvella ja viilennetään edelleen kaivosta tulevaa liuosta, niin avot ja liuoshan jäähtyy useamman asteen ja sen mukana COP heikkenee ja paljon. Kaiken kruunaa se, että mainitaan tarkastaa liuoksen pakkasen kestävyys.

Vallox on ajatellut vain MLV-patterin antotehoa tuota kytkentää suunnitellessa. Minusta patteri pitäisi laittaa joko pumpulta keruupiirille menevään putkeen tai sitten MLP:n lämmönvaihtimen rinnalle. Näistä jälkimmäinen mielestäni parempi vaihtoehto, mutta kuulemma ei saa asentaa joidenkin MLP-pumppujen rinnalle.

Sitten tuosta COP:n heikkenemisen paljoudesta tuossa Valloxin kytkennässä. MLP ottaa keruupiiristä esim. meidän tapauksessa lämpöä noin 6kW teholla ja keruunesteen lämpötila laskee noin 3 asteella. Samalla virtauksella ja 1kW antoteholla MLV-patteri laskisi MLP:lle tulevan nesteen lämpötilaa noin 0.5c. Paljonko tuo 0.5c muutos sitten vaikuttaa COP:iin? 1,25%?

Tapaus 1. Mlp 8kW, COP 4
Ottaa 2 kW antaa 8 kW

Tapaus 2. Mlp 8 kW, COP 3,95 + MLV 1 kW, COP 10
Ottaa 2,05 kW, antaa 8,9 kW
Kokonais-COP (MLP+MLV) = 4,34

Kaivo antaa noin 35W/m ja jotta laskelmasi toteutuu pitää porata lisää reikää (MLV 1kW = 30 metriö reikää). Lasken joskus tuon läpi eli palaan asiaan.

[justus01]

Mutta jos etulämmityspatterilla esilämmitetään talvella ja viilennetään edelleen kaivosta tulevaa liuosta, niin avot ja liuoshan jäähtyy useamman asteen ja sen mukana COP heikkenee ja paljon. Kaiken kruunaa se, että mainitaan tarkastaa liuoksen pakkasen kestävyys.

Vallox on ajatellut vain MLV-patterin antotehoa tuota kytkentää suunnitellessa. Minusta patteri pitäisi laittaa joko pumpulta keruupiirille menevään putkeen tai sitten MLP:n lämmönvaihtimen rinnalle. Näistä jälkimmäinen mielestäni parempi vaihtoehto, mutta kuulemma ei saa asentaa joidenkin MLP-pumppujen rinnalle.

Sitten tuosta COP:n heikkenemisen paljoudesta tuossa Valloxin kytkennässä. MLP ottaa keruupiiristä esim. meidän tapauksessa lämpöä noin 6kW teholla ja keruunesteen lämpötila laskee noin 3 asteella. Samalla virtauksella ja 1kW antoteholla MLV-patteri laskisi MLP:lle tulevan nesteen lämpötilaa noin 0.5c. Paljonko tuo 0.5c muutos sitten vaikuttaa COP:iin? 1,25%?

Tapaus 1. Mlp 8kW, COP 4
Ottaa 2 kW antaa 8 kW

Tapaus 2. Mlp 8 kW, COP 3,95 + MLV 1 kW, COP 10
Ottaa 2,05 kW, antaa 8,9 kW
Kokonais-COP (MLP+MLV) = 4,34

Kaivo antaa noin 35W/m ja jotta laskelmasi toteutuu pitää porata lisää reikää (MLV 1kW = 30 metriö reikää). Lasken joskus tuon läpi eli palaan asiaan.

Talo tarvitsee saman verran lämmitysenergiaa vuodessa riippumatta otetaanko sitä kaivosta MLP:llä vai MLP:llä ja MLV:llä. Mikäli kaivon syvyys mitoitetaan tarvittavan vuotuisen lämmitysenergian mukaan, kuten yleensä tehdään, niin kaivon syvyyteen ei vaikuta lämpö kaivosta ottavien laitteiden määrä eikä teho.

Mielestäni tuo MLV on kytkentä tavasta riippumatta huomattavasti parempi vaihtoehto kuin sähköpatteri. Vasta-/ristivirtaus LTO tarvitsee mielestäni joka tapauksessa jonkinlaisen etulämmitimen, jotta IV toimisi hyvin myös kovilla pakkasilla ilmavuodoiltaan hyvässä talossa.