Kirjoittaja Aihe: Tulistuspumppu+vaihtoventtiili (Luettu 8326 kertaa)

obremo · « : 12.06.10 - klo:18:12 »

Suomi- vs. Ruotsi-pumppujen ratkaisuja seuranneena tuli mieleen, miksi molempia ratkaisuja ei ole yhdessäkään pumpussa ympätty samaan? Tilanteessa, jossa rakennuksessa on kauttaaltaan vesikiertoinen lattialämmitys, mutta käyttöveden tarve on runsas tuntuisi äkkiseltään hyvältä ratkaisulta. Nykyisin tarjolla olevilla pumpuilla tilannehan lienee seuraavanlainen kompromissi:

1) Vaihtoventtiilikone (ilman puskurivaraajaa): hyvä cop lattialämmitykseen (pumppu nostaa lämmitysveden lämpötilan juuri tarvittavaan lämpötilaan), mutta lämpimän käyttöveden tuotanto lauhduttimen lämpötilaa nostamalla tuottaa huonon hyötysuhteen ja kuluttaa kompressoria.

2) Tulistuspumppu: harvassa, jos missään pumpussa, voidaan alasäiliön lämpötila oikeasti laskea juuri lattialämmön tarvitsemaan lämpötilaan. Lopputuloksena pumpun hyötysuhde laskee tarpeettomasti kun säiliön lämpötila nostetaan 30-40 asteeseen ja shuntataan lattiakiertoon. Käyttöveden tuotanto toimii puolestaan hyvällä hyötysuhteella edellyttäen, että tulistuksen poistosta saatava energia riittää, kun pumpun käyntijaksot ovat esim. kesäaikaan lyhyempiä. Tämä korostuu, mikäli alasäiliön lämpötilan oikeasti laskee esim. 23 asteeseen.

--> Tulistuspumppu+vaihtoventtiili: lauhduttimelta ajetaan lämpö suoraan lattiaan ja samalla tulistuksen poistolla lämmitetään varaajan yläosaa. Varaajan alaosan "peruslämpö" tuotetaan kääntämällä vaihtoventtiili käyttöveden lämmitykseen (esim. lattialämmityksen käyntijakson päätteeksi). Varaajan läämitysjakson aikana lauhduttimelta otettava lämpötila voisi kuitenkin olla selvästi perinteistä vaihtoventtiilikonetta alempi, koska tulistuksen poisto tuottaisi tarvittavan lisälämmön.

Pitkähkö selostus, mutta toivottavasti kävi ajatus ilmi. Kaupallisena ratkaisuna en ole tuollaista vielä missään nähnyt. Geoprolla kuulemma on käynyt ajatuksen asteella, mutta ilmeisesti yhden vaihtoventtiilin lisääminen ja ohjauslogiikan uudelleensoftaaminen nostaa tuotantokustannuksia liikaa(?)

Kommenttia otettaisiin mielellään vastaan. Itselläni on nimittäin käynyt mielessä tulistuspumpun hankinta ulkoisella varaajalla ja ko. ratkaisun kokeileminen, jos rahatilanne ja vaimo antavat myöden

sam68 · « **Vastaus #1 :** 12.06.10 - klo:20:18 »

Thermian G2-mallissa on tuon suuntainen ratkaisu paitsi varaaja on vain käyttövedelle. Varaajatilavuutta siihen voi laittaa 480L jonka luulisi riittävän aika pitkälle.
Komponenttien mitoitus on todella tarkkaa hommaa, joten en kyllä suosittele mitään omia virittelyitä ettei tule tehtyä kompuran särkijää ja mene eurot hukkaan. Isoilla laitevalmistajilla on yleensä nämä hommat kunnossa kun on varaa kunnon testilabroihin. Asiakkaiden ei tarvi olla koekaniineja.

tomppeli · « **Vastaus #2 :** 12.06.10 - klo:20:56 »

Lainaus

Tulistuspumppu+vaihtoventtiili: lauhduttimelta ajetaan lämpö suoraan lattiaan ja samalla tulistuksen poistolla lämmitetään varaajan yläosaa. Varaajan alaosan "peruslämpö" tuotetaan kääntämällä vaihtoventtiili käyttöveden lämmitykseen (esim. lattialämmityksen käyntijakson päätteeksi). Varaajan läämitysjakson aikana lauhduttimelta otettava lämpötila voisi kuitenkin olla selvästi perinteistä vaihtoventtiilikonetta alempi, koska tulistuksen poisto tuottaisi tarvittavan lisälämmön.

Pitkähkö selostus, mutta toivottavasti kävi ajatus ilmi. Kaupallisena ratkaisuna en ole tuollaista vielä missään nähnyt. Geoprolla kuulemma on käynyt ajatuksen asteella, mutta ilmeisesti yhden vaihtoventtiilin lisääminen ja ohjauslogiikan uudelleensoftaaminen nostaa tuotantokustannuksia liikaa(?)

Hyvältä vaikuttava idea. Tässä todellakin yhdistyisi molempien menetelmien edut.
Toivottavasti joku toteuttaa.

Geopron SH -pumpussa säiliön alaosan lämpötila on ns. kelluva, eli se on ulkolämpötilasta riippuva ja vain hukan yli lämmitysverkostoon tarvittavan kiertoveden lämpötilan silloin, kun pumppu pysähtyy.
Alasäiliön lämmön annetaan laskea vähän alle halutun menoveden lämpötilan ennen uutta käynnistystä.
Käyttäjä voi muuttaa rajoja.
Kuitenkaan tankin alaosan lämpöä ei tosiaankaan ole mahdollista saada menemään alas jonnekin 23 asteeseen.
Patteriverkostolla Geopro SH pumppu toimii hyvällä hyötysuhteella, mutta lattialämmityksellä riittäisi tankissa alempi lämpötila.

Geopro pudottaa lattiapiiriin menevän kiertoveden lämpötilan alemmaksi kolmitie säätöventtiilillään.
Venttiili palauttaa verkostosta palaavaa kiertovettä uudelleen menoveteen ja lisää siihen varaajatankista lämpimämpää vettä, jotta kiertoon saadaan sopivan lämpöistä menovettä.
Periaatehan on sama, jota käytetään tavallisessa keskuslämmitysjärjestelmässä.
Geopro SH on suunniteltu patteriverkostolle.

Selostelin tätä siksi, että lukijoissamme voi olla henkilöitä, jotka eivät ole syvemmin perehtyneet lämmitysmenetelmiin.
Foorumin guruille selostelu on tietenkin tarpeetonta.

Sinänsä lämpöpumppu toimii aina parhaalla hyötysuhteella lattialämmityksen kanssa, koska siinä ei vaadita korkeita lämmityspiiriin menevän kiertoveden lämpötiloja.
Valitettavasti vanhoihin taloihin on rakennettu patterilämmitys ja sen muuttaminen lattialämmitykseksi ei ole helppoa.

sailor · « **Vastaus #3 :** 12.06.10 - klo:23:04 »

Edelleen LÄ:n nykyisen V-mallin GeoPro SH:n alalämmön saa laskemaan ihan minne haluaa investoimalla 10 senttiä maksamaan vastukseen, jonka kytkee alalämpöä mittaavan NTC-vastuksen kanssa sarjaan.

obremo · « **Vastaus #4 :** 12.06.10 - klo:23:56 »

Lainaus

Edelleen LÄ:n nykyisen V-mallin GeoPro SH:n alalämmön saa laskemaan ihan minne haluaa investoimalla 10 senttiä maksamaan vastukseen, jonka kytkee alalämpöä mittaavan NTC-vastuksen kanssa sarjaan.

Varmasti voi, mutta jos säiliöiden välisen lämpötilaeron kasvattaa asetuksilla liian suureksi, alkaa yläsäiliö jossain vaiheessa hukata lämpöään alasäiliöön.

Karrikoiden: lauhdutin "kytkeytyy irti", koska yläsäiliö lämmittää alasäiliötä asetettua lämpötilaa korkeammaksi. Näinhän ei varmaankaan käyne, koska tulistuksen poiston sisältämä energiamäärä ei tähän riitä, mutta vastaavasti yläsäiliö jäähtyy tai ei ainakaan kuumene valittuun lämpötilaan. Lisäksi pumppujen mekaaninen termostaatti vikatilanteita varten ei aina ole asetettavissa tarpeeksi alhaiseen lämpötilaan (vai onko?)

Korjatkaa toki, jos itselläni on tässä kohtaa ajatusvirhe.

obremo · « **Vastaus #5 :** 13.06.10 - klo:00:14 »

Lainaus

Thermian G2-mallissa on tuon suuntainen ratkaisu paitsi varaaja on vain käyttövedelle. Varaajatilavuutta siihen voi laittaa 480L jonka luulisi riittävän aika pitkälle.
Komponenttien mitoitus on todella tarkkaa hommaa, joten en kyllä suosittele mitään omia virittelyitä ettei tule tehtyä kompuran särkijää ja mene eurot hukkaan. Isoilla laitevalmistajilla on yleensä nämä hommat kunnossa kun on varaa kunnon testilabroihin. Asiakkaiden ei tarvi olla koekaniineja.

Ok, tästä en osaa juuri sanoa. Voitko hieman valottaa, mikä tuollaisessa voi komponenttien puolesta mennä pieleen?

Tarkoitus ei ole siis itse koota pumppua, vaan ostaa valmis tulistuspumppu erillisellä varaajalla (esim. Ekowell EPT/vast) ja näiden väliin lisätä yksi ylimääräinen vaihtoventtiili tai shuntti. Itselläni tulee vaikeutena mieleen lähinnä ohjausyksikön softan puukotus tai oman logiikan laatiminen sen rinnalle vaihtoventtiilin ohjaamiseen.

Olisiko tuosta Thermiasta jostain saatavissa jotain dataa? Mikä on esim. vallankumouksellinen HGW-tekniikka? Thermian - kuten kaikkien muidenkin valmistajien - sivuilta löytyy hymyileviä naisia, iloisia lapsia ja maata syleileviä korulauseita, muttei juuri mitään itse tuotteesta

Matias · « **Vastaus #6 :** 13.06.10 - klo:09:45 »

Lainaus

Tulistuspumppu+vaihtoventtiili: lauhduttimelta ajetaan lämpö suoraan lattiaan ja samalla tulistuksen poistolla lämmitetään varaajan yläosaa.

Eiks tuossa riittäisi pelkästään käyttövesivaraaja jos lauhdutinlämpö menisi suoraan lattiapiiriin?
Maalämpöpumpuissa lauhduttimen tulevan ja lähtevän veden lämpötilaero on 5-7 astetta ja se on kaiketi liian suuri että pelkästään lauhduttimella voisi lattiaa tai patteriverkkoa suoraan lämmittää.
Tulisi liian suuret lämpötilavaihtelut asumismukavuuden kannalta.
Vaihtoventtiilipumpuissa käytetään lattiapiirin ja lauhduttimen välillä ns hullunkierto ohitusputkea jossa osa lattiapiiristä tulevasta jäähtyneestä vedestä johdetaan lauhduttimelta lähtevään lämmenneeseen veteen ennen lauhdutinta.
Invertteripumpuilla missä lämpötehon portaaton säätö on mahdollista, voi lauhdutinpiirillä lämmittää suoraankin kun niissä on portaaton tehonsäätö lämpöpumpun antoteholle.

edit:Pumppuvalmistajien nettisivuilla on asennus- ja hoito-ohjeita joista löytyy tarkempaa tietoa toiminnasta ja ominaisuuksista.
esim http://www.thermia.fi/docroot/dokumentbank/Thermia_user_086U6294_FI.pdf

sailor · « **Vastaus #7 :** 13.06.10 - klo:10:35 »

Lainaus

Varmasti voi, mutta jos säiliöiden välisen lämpötilaeron kasvattaa asetuksilla liian suureksi, alkaa yläsäiliö jossain vaiheessa hukata lämpöään alasäiliöön.

Näin on, mutta siksipä käyntiä kannattaa seurata Ouman Trend ohjelmistolla. Itse ajelen hyvin alilämpöisellä alaminimillä. En niinkään säästääkseni sähköä, vaan vähentääkseni käynnistyskertoja ja pidentääkseeni käyntijaksoja.

Luulisin että esim. Georon SH:n liitettyä 500-1500 litran säiliötä ei todellakaan kannattaisi varata ylilämpöön. Näissä alaminimi säätelyissä pitää olla hivenen ymmärrystä mukana, ettei aikomuksistaan huolimatta laske suorituskykyä nostamisen sijasta.

Jani

eko · « **Vastaus #8 :** 14.06.10 - klo:08:06 »

Lainaus

.....
Näissä alaminimi säätelyissä pitää olla hivenen ymmärrystä mukana, ettei aikomuksistaan huolimatta laske suorituskykyä nostamisen sijasta.

Jani

Kuinkahan moni "Suomi"-käyttäjä (Ouman Trend lienee aika harvinainen) / -asennusfirma (paikalla muutaman kerran / hyötysuhde harvoin agendalla) saa laitetaan oikeaan vireeseen. Vai onko kyseessä vain hifistely

Toivottavasti ei kovin merkitttävä asia, muuten arvaisin että 95% laitteista asiakkailla "väärissä" säädöissa (MOTIVA, herätys).

Yksinkertainen on kaunista (joka meillä tarkoitti aikanaan foorumia luettuani vaihto-venttiliä betoni-lattialämpö remontti kohteeseen)

niperox · « **Vastaus #9 :** 15.06.10 - klo:12:18 »

Mielenkiintoinen ja koominen ajatus.

Ajelin muutamia testejä vaihtoventtiilikoneella ja mittailin tulistuksen osuutta joka oli n. 5,5-8,5% kokonaistehosta.
Kuumakaasun noustessa parhaimmillaan 54,9 °C, menoveden ollessa 35 °C.

Vaihtoventtiilikoneessa on haettu hyvää hyötysuhdetta alhaisella lauhtupaineella ja vähäisellä tulistuksella.
Koska tulistusta ei juurikaan synny, ei sen erillisellä poistamisella saavuteta mitään hyötyä.

Jotta erillisestä tulistuksenpoista olisi hyötyä, tulisi tulistusta myös olla.
Tulistusta saadaan enemmän aikaiseksi esim. lauhtumispainetta nostamalla tai imukaasun tulistuksella (imukaasuvaihtimella).
Näillä saavutetaan korkeampi kuumakaasun lämpötilä sekä suurempi tulistus osuus. Mutta ovat epäedullista kylmäprosesissa.

Vähän kuin yrittäisi sotkea mustaa ja valkoista keskenään,,

obremo · « **Vastaus #10 :** 17.06.10 - klo:21:05 »

Lainaus

Vaihtoventtiilikoneessa on haettu hyvää hyötysuhdetta alhaisella lauhtupaineella ja vähäisellä tulistuksella.
Koska tulistusta ei juurikaan synny, ei sen erillisellä poistamisella saavuteta mitään hyötyä.

Täsmennätkö hieman? Eli mikäli halutaan tuottaa mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella lämmintä käyttövettä (yli 50 asteista) olisi siis edullisempaa käyttää tähän ainoastaan lauhdutinta?

Itse käsitin, että mikäli lauhduttimelta halutaan yli 50 asteen lämpötiloja, on kompressorin joka tapauksessa nostettava painetta varsin ronskisti (vai?).