Tuolla Niben alla jo aloiteltiin tätä keskustelua, mutta jatkan sitä täällä.
Pistäkää maapiirin mitoituslaskelmia tänne palstalle. Saadaan sitten tutkia ja kauhistella, että tuommoisestako menitte maksamaan, tai ottaa naukku-pari *****ukseen. Myös (ja varsinkin) noita LÄ:n kolmiputkisysteemejä. Vertailun vuoksi omani Geopro SH9:n arvot (mitoituspisteessä): Aktiivireiän syvyys 180 m ja putkena PEM40 PN6,3, putkiston teho 5,9 kW, massavirta 0,458 kg/s, tilavuusvirta 0,473 l/s, nopeus 0,486 m/s, jota vastaava Re = 2629. Mitoitus dT:n noista voi jo laskeakin, mutta se on 3,2 °C. Painehäviöksi ovat saaneet n. 42 kPa. Kiertopumpun teho 245 W. Laskurina näyttäisi olleen Optiman 2.2 versio.
Sailorille tiedoksi, etteivät nuo ilmoittamasi lämpötilat senenempää vahvista, kuin heikennäkään kolmiputkisysteemin etuja. Ainoa asia, jonka se vahvistaa on, että kaivosi toimii (mikä tietty on hyvä juttu). Jos putkistoja oikeasti alettaisiin vertailla, niin pitäisi myös kaivoihin asentaa usealle syvyydelle anturit. (On toinenkin keino, mutta ennen sitä tarvitaan noita kolmiputkisysteemin mitoituslaskelmia).
Lopuksi pikkuinen teoriapläjäys:
Vaikka muovin lämmönjohtavuuskerroin on samaa (huonoa) suuruusluokkaa, kuin veden (0,6 W/m°C), on putkiston seinämä vain 2,4 mm paksu. Ilman turbulenttista virtausta, liuoskin putkistossa lämpenisi varsin hitaasti (vt. lämpötilaerot varaajissa). Kun vesi lämpökaivossa on seisovaa, tapahtuu myös lämmön johtuminen kalliosta liuosputkeen mainitun lämmönjohtavuuskertoimen mukaisella nopeudella. Jos lämpökaivon vesi liikkuu, on lämmönsiirtyminen monikymmenkertaista. Tämä yhtälö torpedoi tuota kolmiputkisysteemin paremmuutta (kaivon syventäminen kun lisää kalliosta veteen siirtävän lämmönsiirtopinnan alaa, kolmannen putken lisääminen ei). Mukaan täytyy ottaa vielä putkiston teho ja massavirtaukset yms, jotka saattavat suuremmilla tehoilla kääntää homman kannattavaksi. Saatuani lisää tietoa kolmannesta putkesta, jatkan laskelmia
