Pumpun vai kaivon kapasiteettiongelma?

[rosso]

Uusi rivitaloyhtiön maalämpöjärjestelmä Etelä-Suomessa. Kaksoiskompressoripumpun tehoksi luvattu 39 kW (0/35ast), josta ottoteho 9 kW. Neljä porakaivoa, joiden yhteinen aktiivipituus noin 800 m. Kaikissa kaivoissa tuli kalliota vastaan noin 5 metrin syvyydessä ja runsaaasti vettä. Kolmen vuorokauden rasituskokeessa  -2 asteen ulkolämpötilassa, ilman lisäsähköä, kumpikin kompressori kävi jatkuvasti. Toinen lämmitti käyttövettä (53ast) noin puolet ajasta, loput ajasta syötti lämpöjohtoa (40ast). Toinen kompressori syötti lämpöjohtoa koko ajan. Asennusvaiheessa mitattiin virtausnopeudeksi 0,5 l/s per kaivo. Neste on 30% etanoliseos.
Rasituskokeen lopussa kumpikin kompressori näytti keruupiirin lämpötilaksi 0,8ast tulo / -1,5ast lähtö. Arvioidaan keruupiiristä saatu lämpöteho = virtaus 2 l/s x 2,3 ast lämpötilaero x seoksen ominaislämpö  3,3 kJ/l = noin 15 kW. Teoreettinen odotusarvo pumpulle olisi 39 – 9 = 30 kW, mutta lienee käytännössä alahaisempi, mm. käyttöveden vaatiman korkean lämpötilan vuoksi. Saatu tulos alittaa kuitenkin odotukset reilusti. Lisäksi tuntuu kaivoista tulevan veden lämpötila kovin alhaiselta.
Olisin kiitollinen neuvoista. Mistä näin alhainen pumpun tuotto voisi johtua? Onko kaivojen mitoitus riittävä, miten sen voi varmistaa?

[tomppeli]

Kaivot pystynevät tuottamaan max. noin 130.000 kWh/ vuosi pumpun antamana energiana, jossa on mukana se sähköverkostakin tuleva käyttösähköteho. ( COP -arvolla noin 2,8)
Onko talokin uusi, vai onko ollut aikaisemmin öljylämmitys?
Energian kulutus 130.000 kWh / vuosi vastaa noin 15.000 litraa öljyä / vuosi.
Tuo mainitsemani öljynkulutus vastaisi noin 45 kW -tehoista lämpöpumppua.

Jos talo on uusi, on suunnittelijalla vastuunsa asiassa.
Jos pumpun ja kaivon mitoitti kauppias, on syytä kysyä vastuuta kauppiaalta.
Mitähän kuluttaja -asiamies sanoisi tällaisesta?
Vai onko taloyhtiö eräänlainen liikelaitos, jota kuluttaja -asiamies ei autakaan? En tiedä vastausta.

[kalsket]

Maapiirin lämpötila mielestäni ihan normaali ja piirien välinen lt-ero reilu 2 astetta sekin on ihan ok.

[Roori]

Onkohan tuo 3.3kJ/L oikea arvo maanesteen ominaislämmöksi, ajattelin vaan ihan lonkalta että se voi tehdä ison loven teholaskelmaan jos se ei ole oikein.
Ajattelin kanssa värkätä COP seurannan oman ja pitää alkaa noita perusarvoja ja kaavoja miettimään/etsimään, mistä sen antotehon/energia sais selville.
Ottoteho/energia on jo hanskassa.

[sailor]

Mista paattelit liuoksen virtausnopeuden? Miten kaivot on tasapainoitettu? Mittaa kunkin kaivon meno/paluulampotilat.

Ihan mielenkiinnosta...kuinka rasituskoe oli jarjestetty? Ei uudessa lattialammitystalossa ikina 40 asteista vetta ajeta lattiaan, kai?

Ovatko kaikki kaivot rinnan ja paljonko tulevan liuoksen lampotila on kayntijakson alussa? Kuinka monta asuntoa ja paljonko lammitettavaa pinta-alaa?

Jani

[seppaant]

Lisää kysymyksiä:

Kaksoiskompressoripumpun tehoksi luvattu 39 kW (0/35ast), josta ottoteho 9 kW.

Mitattiinko ottoteho, jos mitattiin niin paljonko oli?

Asennusvaiheessa mitattiin virtausnopeudeksi 0,5 l/s per kaivo.

Mitä tarkoittaa "asennusvaiheessa" ?  Millä menetelmällä mitattiin? Paljonko virtausmäärä oli koekäyttötilanteessa? Kun kyseessä on vesi-etanoliseos pitää olla tarkkana mitataanko l/s vai kg/s.

Onkohan tuo 3.3kJ/L oikea arvo maanesteen ominaislämmöksi

Jos liuoksen ominaislämpö on seoksen eri nesteiden ominaislämpöjen summa, pitää tämä paikkansa. Ja taas pitää olla tarkkana puhutaanko kJ/kg vai kJ/l.
ATS

[rosso]

Kiitos hyvistä kommenteista. Alla pyydettyjä lisäselvityksiä:

tomppeli:
Talo on vanha, aikaisemmin öljylämmitys, kulutus noin 26000 l/v. Arviosi mukaan voisi sekä kaivon mitoitus että pumpun koko olla kohdallaan...?

kalsket:
Samaa mieltä, lämpötilaero on kaivon kannalta OK, mutta jos ei se tuota lämpötehoa riittävästi....?

Roori:
Hyvä huomautus -- otin arvon 3,3 kJ/l tämän foorumin eräästä muusta viestistä. Nyt laskin itse ja sain 3,44 kJ/l tai 3,66 kJ/kg (etanolin om. lämpö 2,43 kJ/kg ja veden 4,18 kJ/kg, etanolin tiheys 0,79, seos 30%). Ei silti paljoakaan muuttunut....

sailor:
Virtausnopeuden sain asentajalta, joka suoritti kaivojen tasauksen. Toimittaja tosin ilmoitti ettei pidä paikkansa, mutta ei ole uutta lukua vielä ilmoittanut. En tiedä miten tasapainoitus tehtiin - kysyn.
"Rasituskokeella" tarkoitin kolmen vuorokauden katkeamatonta käyttöä ilman lisäsähköä. Keskim. 40 asteista vettä meni patteriverkostoon, ei laittian alle. Kaivot ovat kaikki rinnan. Käyntijakson alun lämpötila jäi tarkistamatta - tsekkaan sen. Yhtiössä on noin 1500 m2 lämmitettävää pinta-alaa.

seppaant:
Ottotehoa ei mitattu, speksin mukaan on 2 x 4,5 kW. "Asennusvaihe" tarkoittaa tässä toimittajan suorittamaa kaivojen tasausta. Virtausnopeus - ks. edellä. En tiedä millä mitattiin (vai mitattiinko ollenkaan - toimittajan vastaus puuttuu).

[padi]

Olisi mielenkiintoista tietää ketä on taas mitoittanut järjestelmän näin pieleen....

26000L kulutus jos hyötysuhde ollut vaikka 70%  = n. 18000L

tällöin maalämpöpumpun koko olisi täysitehoisena n. 60kW

lämpökaivojen syvyydet olisivat 35W/m mukaan 2-putkella putkitettuna yhteensä 1150m eli 5 x 230m

jos yhden kompuran ottoteho on 4,5kW ja luvattu tuotto yhdelle kompuralle 19,5kW  tällöin hyötysuhde on 4,33 normaali käytössä jota suuresti epäilen .

Minulle on tullut eteen aika paljon rivitaloyhtiöitä, joiden maalämpöjärjestelmät ovat alimitoitettuja eivätkä toimi. Rivitalo/pienkerrostalot ovat erikoiskohteita, joissa käyttövesi  ja sen kierto määrittelee suurta osaa erergiankulutuksesta.  On kohteita missä varaaja on aivan liian pieni käsittelemään tarvittavaa käyttövesi ja lämmitystarvetta.  Tai vastaavasti liian iso itse lämpöpumppuun nähden.

Käyttövedenkierto vie niin paljon energiaa varaajasta, että se lauhtuu niin nopeasti, ettei lämpöpumput pysty nostamaan lämpötilaa ylös ja tällöin ne käyvät kokoajan.

Ihan mielenkiinnosta.
Miten viime talvi meni? Mitkä ovat lämpökaivojen meno ja paluun lämpötilat? kuinka paljon meni sähköä ( osatehovastukset mukaan lukien)

[tomppeli]

Tämä vastaus tulee kovin pitkällä viiveellä.

Öljyn vuosikulutus on hyvä lämpöenergiantarpeen osoittaja. Jos se tieto on olemassa, lähtekää sen perusteella hankkimaan uutta lämmityslaitostanne.
1 litrassa öljyä on noin 10 kWh lämpöenergiaa. Kattilan hyötysuhde on noin 85-90%
85% hyötysuhteella palava kattila tuottaa siis litrasta 8,5 kWh lämpöenergiaa.

Teillä vuosikulutus ilmoituksesi mukaan 26.000 litraa. Rakennus Eteläsuomessa.
Jos oletetaan, että lämpökattilanne hyötysuhde oli huono, 85%, oli silloin asuntoihin menevä lämpöenergia noin 220.000 kWh/vuosi.
Isohkon lämpöpumppusysteeminne hyötysuhdekerroin, COP lienee noin 2,7-2,8

Näiden edellä olevien perusteella tarvitsisitte vähintäänkin noin 1200 metriä aktiivisyvyyttä lämpökaivoihinne, jotta pumpuista saatavaksi energiaksi tulisi tuo noin 220.000 kWh/vuosi.
Sähkön vuosikulutukseksi tulisi noin 220.000 kWh / 2,7 = noin 80.000 kWh/vuosi.
Maasta tulisi siis tuo 220.000 kWh – 80.000 kWh = 140.000 kWh.

Pumppujen antoteho tulisi olla noin 70-80 kW, eli paljonkin enemmän, kuin Teillä nyt on tehoa näissä hankituissa pumpuissa.
Pumppujen ottotehoksi tulisi noin 25 kW

Nyt Teillä on 39 kW pumpputehoa. COP -arvolla 2.8 laskennallinen ottoteho olisi noin 14 kW. Onko Teille annettu väärää tietoa. Teille ilmoitettu 9 kW ottoteho tarkoittaisi COP -arvoa noin 4,3 joka on maalämpöpumpulle liian hyvä arvo!

Toivottavasti olette jo saaneet hyvää apua jostain.
Maalämpölaitoksen hankintaa suunnittelevan tulisi olla kovin varovainen. Ei saa luottaa liian optimistisiin arvioihin.
En tiedä, minkä valmistajan ja kenen asentama laitoksenne on, mutta kyllä hankinnassanne vaikuttaisi olevan varomaton laitetoimittaja.
Sitä kauppiaan vastuuta jälleen peräänkuulutan.  Varokaa alimitoitettuja järjestelmiä. Alimitoitus johtaa ikäviin jälkiseuraamuksiin.
Ei ole hyvä, kun lämpö ei riitä tai porakaivot jäätyy!

[Lämpöpumppaaja]

Tällä foorumilla useat eri kirjoittajat varoittavat kaivon jäätymisestä. Tietääkö kukaan oikeasti, että jossakin olisi kaivo jäädytetty?

Kun rivitaloon tai muuhunkin kohteeseen lähdetään hankkimaan uutta lämmitysjärjestelmää, kannattaisi perehtyä vaikka ihan perustasolla talon lämmitysenergian tarpeeseen ja lämmityksen huipputehoihin.

[tomppeli]

Tällä foorumilla useat eri kirjoittajat varoittavat kaivon jäätymisestä. Tietääkö kukaan oikeasti, että jossakin olisi kaivo jäädytetty?

Kun rivitaloon tai muuhunkin kohteeseen lähdetään hankkimaan uutta lämmitysjärjestelmää, kannattaisi perehtyä vaikka ihan perustasolla talon lämmitysenergian tarpeeseen ja lämmityksen huipputehoihin.

Täällä ruotsinkielinen tutkimusraportti aiheesta.:
http://epubl.ltu.se/1402-1617/2005/070/LTU-EX-05070-SE.pdf
Porakaivossa keruuputken ympärille muodostuva jää puristaa putkia kasaan, joka ilmenee keruuputkien nestetilavuuden supistumisena ja keruuneste tulee ulos maapiirin paisuntasäiliön yhteydessä olevasta ylipaineventtiilistä.
On täällä foorumillakin muutamat kertoneet lämpökaivonsa jäätymisestä. Mielellään siitä ei kaikelle kansalle toitottele, on se sen verran harmillista!

Tässä vähän ylempänä on "padi":n ja omani vastine "rosson":n tiedusteluun.
Vastauksissa on eroja.
Pumpun tehot poikkeavat vastauksissamme. Teho lasketaan paikkakunnan kuukauden keskilämpötilan mukaan (paikkakuntakohtaiset lämmitystarveluvut) ja sitä saatua arvoa korotetaan vastaamaan jotain maksimi pakkaslukemaa. Se, kuinka korkeaan pakkaseen varaudutaan, muuttaa tehonmitoitusta.
Voidaan varautua hiukan pienempään pakkaseen ja ajatella, että antaa sisälämpötilan hiukan laskea kovimmilla pakkasilla. Silloin saadaan vähän alhaisempia pumpputehoja.

Lämpökaivojen mitoituksessa syntyy eroja muun muassa siitä, kuinka lähelle jäätymistään kaivo mitoitetaan.
Kaivon tarkka mitoittaminen laskemalla on lähes mahdotonta, kun ei tunneta paikan kallioperän kiviaineksen lämmönjohtavuutta, vaan joudutaan ottamaan jokin keskiarvoinen johtavuusarvio.
Edelleen asiaa vaikeuttaa, että ei tiedetä veden läpivirtausta kaivossa, siksi kaivo tulisi mitoittaa lähelle ns kuivan kaivon tilannetta.

Tällaisia tässä pohdiskelin. Terkkuja vaan lukijoille!

[tomppeli]

Olen seuraillut palstan kyselyjä. Yritin tähän kerätä vähän juttua lämmökeruupiiristä.
Porakaivosta saadaan jatkuvana tehona noin 10 – 20 Wattia/metri lämpöenergiaa.
Teho on etelässä suurempi, kuin pohjoisessa.
Etelärannikolla porakaivosta saadaan lämpöenergiaa vuodessa noin145 kWh/metri.
Rovaniemen korkeudella vastaava saanto vuodessa on noin 80 kWh/metri.
Pumppu pyörii sähköllä ja kaivosta saatavaan tehoon on lisättävä se teho, joka tulee sähköverkosta, jolloin saadaan taloon tuleva lämpöenergia. Käytännössä maasta tulee noin 65% ja loput, noin 35% tulee sähköverkosta.
Jos talon vuotuinen lämpöenergiantarve on 20.000 kWh, pitäisi maasta tulla noin 13.000kWh ja sähköverkosta noin 7.000 kWh.
-----
Alimitoitettu lämpökaivo saattaa jäätyä. Jää vaatii suuremman tilan, kuin vesi. Porakaivossa jään puristus kaivossa voi painaa keruuputkiston kasaan. Maanesteen kierto vaikeutuu tai voi estyä kokonaan. Puristuneeseen keruuputkistoon mahtuu vähemmän nestettä ja liika pursuaa pois maanesteen paisunta-astian yhteydessä olevasta ylipaineventtiilistä.
Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa kartoitettiin jäätyviä lämpökaivoja. Useimmat korjasivat ongelman syventämällä kaivoa tai poraamalla lisäkaivon.
-----
Vaakaputkiston ympäriltä useinkin maa jäätyy, ja siitä jäätymistapahtumasta saadaan varsin paljon lämpöenergiaa. Jäätyvä maa ei kuitenkaan purista maaputkia kasaan, niin kuin käy kallioon poratussa kaivossa.
Vaakakeruuputkistolla jäätymisestä on hyötyä. Jää johtaa lämpöä lähes 4 kertaa paremmin, kuin vesi. Veden jäätymistapahtumassa vapautuu energiaa. Tämä ns. latentti energia on 93  kWh/m3 vettä.
Kosteassa maaperässä on vettä niin paljon, että se luovuttaa lämpöä 40-45 kWh/m3 jäätyessään. Pohjaveden yläpuolella olevissa sorakerrostumissa tämä jäätymisenergia on huomattavasti pienempi. Märässä turpeessa on paljon vettä, jäätyessään se luovuttaa lämpöä jopa 90  kWh/m3 .

[tomppeli]

"rosso", kuinka asia on kehittynyt?
Tuliko toimiva ratkaisu?

[Reetu]

tomppeli: eli jos miedän talon laskettu lämmitystarve on n. 40kWh/v ja talo oleskelee eteläsuomessa niin aktiivisyvyyttä kaivossa pitäisi siis olla vähintään 180m? Vai mitoitetaanko kokonaissyvyyden perusteella?

Tulipahan vaan mielen kun olen seurannut tuota lämpökaivoa ja tällä hetkellä kaivon meno on -3.2°C (tulo 0.7) ja jäätä alkaa pikku hiljaa muodostumaan menoputken pintaan. Eikä pumpun/kaivon ensimmäinen talvi ole vielä edes alkanut..?

Onko toisen lämpökaivon poraus edessä? Missä vaiheessa kannattaa oikeasti huolestua?

[seppaant]

Tulipahan vaan mielen kun olen seurannut tuota lämpökaivoa ja tällä hetkellä kaivon meno on -3.2°C (tulo 0.7) ja jäätä alkaa pikku hiljaa muodostumaan menoputken pintaan. Eikä pumpun/kaivon ensimmäinen talvi ole vielä edes alkanut..?

Onko toisen lämpökaivon poraus edessä? Missä vaiheessa kannattaa oikeasti huolestua?

Viesteistäsi päätellen olet enemmänkin bittinikkari kuin prosessimies?

Se on hyvä piirre, että kyseenalaistaa asioita, kiertopumpun melu, kaivon lämpötila.

Matalahan tuo kaivon lämpötila on, pari mahdollista syytä:
- Uusi talo, rakenteiden kuivattelu ja mahdolliset puutteet eristyksissä kuluttaa yllättävän paljon energiaa. Lämpöpumppu käy suunniteltua enemmän.
- Lämpöpumpun ja talon lämmityksen säädöt eivät ole kohdallaan.

Ennen kuin saat mittaustietojen automaattisen keruun toimintaan, niin voisitko tehdä manuaalisen mittauskeruun.
- Kirjaa minuutin välein seuraavat mittaukset
-Kaivosta tulo
-Kaivoon meno
-Lämmitykseen meno
-Lämmityksestä paluu
-Käyttövesivaraajan lämpötila.
-Aloita mittaukset muutama minuutti ennen kompressorin käynnistymistä ja jatka seuraavaan käynnistymiseen asti.

ATS

[sailor]

tomppeli: eli jos miedän talon laskettu lämmitystarve on n. 40kWh/v ja talo oleskelee eteläsuomessa niin aktiivisyvyyttä kaivossa pitäisi siis olla vähintään 180m? Vai mitoitetaanko kokonaissyvyyden perusteella?

Tulipahan vaan mielen kun olen seurannut tuota lämpökaivoa ja tällä hetkellä kaivon meno on -3.2°C (tulo 0.7) ja jäätä alkaa pikku hiljaa muodostumaan menoputken pintaan. Eikä pumpun/kaivon ensimmäinen talvi ole vielä edes alkanut..?

Onko toisen lämpökaivon poraus edessä? Missä vaiheessa kannattaa oikeasti huolestua?

Ensiksi tiedot suureen tiedonkeruuketjuun, kiitos.

" mutta LVI-asentaja sai ylipuhuttua olemaan tekemättä niin koska P1 hoitaa myös LV:n kierron jolloin pienempi asetus huonontaisi lämpimän käyttöveden tekoa."

LV-kierto = ongelmasi ydin  

Kurista, ajasta tai ota pois.

Jani

[Reetu]

Jaahas tulipa taas ilmaistua asiat hieman väärin: P1 hoitaa kuivat tilat, ja P2 kosteat tilat sekä myös _lämminvesivaraajan_lämmitykseen_ tarvittava kierto.

LV-kiertoa talossani ei todellakaan ole ja säädöt tässä onkin vähän niinkuin hakusessa. Uusi kivitalo on ja ullakolta puuttuu noin kilowatin verran villaa, muuten eristykset kunnossa. 13kWn takkaa tosin lämmitellään puuttuvia villoja kompensoimaan...

Täytyypi kirjoitella noita lämpötiloja muistiin tarkemmin, tein kuitenkin väliaikaisratkaisun ja laitoin lämpökaivon kiertopumpun käymään koko ajan. Nyt nuo lämpötilat (tulo) vaikuttavat olevan n. 4.9°C kun kompura ei käy ja "vähän ajan" kuluttua kompuran käynnistyksestä tasoittuu sinne 0.9°C. Menopuoli jää sinne -3.1°C kompuran käydessä.

seppaant: bittinikkari todellakin. Paistoiko niin paljon läpi?  

[seppaant]

seppaant: bittinikkari todellakin. Paistoiko niin paljon läpi?  

Paistoi

Jos teet ehdottamani mittausten keruun, niin anna maapumpun olla jatkuvalla käytöllä mittausten ajan.

ATS

[tomppeli]

tomppeli: eli jos miedän talon laskettu lämmitystarve on n. 40kWh/v ja talo oleskelee eteläsuomessa niin aktiivisyvyyttä kaivossa pitäisi siis olla vähintään 180m? Vai mitoitetaanko kokonaissyvyyden perusteella?

Tulipahan vaan mielen kun olen seurannut tuota lämpökaivoa ja tällä hetkellä kaivon meno on -3.2°C (tulo 0.7) ja jäätä alkaa pikku hiljaa muodostumaan menoputken pintaan. Eikä pumpun/kaivon ensimmäinen talvi ole vielä edes alkanut..?

Onko toisen lämpökaivon poraus edessä? Missä vaiheessa kannattaa oikeasti huolestua?

Vastaan kovasti viiveellä, olen ollut matkoilla.
Tuntematta tarkemmin paikkaa; ehkä asutte ihan etelärannikolla, jossa voidaan olettaa koskemattoman kallioperän lämpötilaksi noin +7C.
Jotta taloon saataisiin n. 40.000kWh lämpöenergiaa vuodessa, pumpun COP 2,8 arvo, tarvitaan vähintään tuo 180 metriä aktiivisyvyinen lämpökaivo.
Aktiivisyvyyttä on se osuus, joka on aina veden täyttämä. Tarkasti ottaen siitäkin pitäisi vielä ottaa pois noin 1 metri, jonka tilan keruuputkien alapään paino tarvitsee.

No tämä menee toki hiusten halkomiseksi.
Kaivoa on aika mahdoton mitoittaa edes 10% tarkkuudella, josta syystä on tarpeen aina pelata ns. varman päälle. Siksi on syytä porauttaa aina vähintäänkin 10% syvempi kaivo, kuin mitä on saatu laskemalla. Epävarmuustekijöitä on niin paljon.

En osaa neuvoa, mikä olisi Sinulle paras ratkaisu. Älä hätäile. Katso ensin ja pohdi, siitä se päätös sitten kypsyy.

.....
Muuten, minneköhän se kasvihuoneilmiö nyt sitten katosi??

[jjpp]

.....
Muuten, minneköhän se kasvihuoneilmiö nyt sitten katosi??[/quote]
Niinpä niin! Aika rapsakoita pakkasia on tiedossa

[Reetu]

Vastaan kovasti viiveellä, olen ollut matkoilla.
Tuntematta tarkemmin paikkaa; ehkä asutte ihan etelärannikolla, jossa voidaan olettaa koskemattoman kallioperän lämpötilaksi noin +7C.
Jotta taloon saataisiin n. 40.000kWh lämpöenergiaa vuodessa, pumpun COP 2,8 arvo, tarvitaan vähintään tuo 180 metriä aktiivisyvyinen lämpökaivo.
Aktiivisyvyyttä on se osuus, joka on aina veden täyttämä. Tarkasti ottaen siitäkin pitäisi vielä ottaa pois noin 1 metri, jonka tilan keruuputkien alapään paino tarvitsee.

No tämä menee toki hiusten halkomiseksi.
Kaivoa on aika mahdoton mitoittaa edes 10% tarkkuudella, josta syystä on tarpeen aina pelata ns. varman päälle. Siksi on syytä porauttaa aina vähintäänkin 10% syvempi kaivo, kuin mitä on saatu laskemalla. Epävarmuustekijöitä on niin paljon.

En osaa neuvoa, mikä olisi Sinulle paras ratkaisu. Älä hätäile. Katso ensin ja pohdi, siitä se päätös sitten kypsyy.

Itse itselleni myös vastaten; tutkiskelin hieman noita kalliolämpökaivojen lämmöntuottoteorioita. Tomppelin teoria vastaa suunnilleen sitä mitä itse opin, tosin en vain ymmärrä mitä lämpöpumpun COP-arvolla on tekemistä kaivon syvyyden kanssa..?

Eli kutakuinkin näin; Talo kun on etelärannikolla lämpöä pitäisi riittää. reikä on yhteensä 177m, josta ensimmäiset 11.5m märkää savea + 160mm teräksinen suojaputki, 0.5m kallio+suojaputki ja loput 165m on kalliota. Kaivo on pitaan asti täyttynyt vedellä ja sitä pulppuaa ylös parin litran tuntivaudhilla, tosin nyt tuo kaivon yläosa on jäässä... :/

Toisesta threadista (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2599.msg28362#msg28362) löytyvistä linkeistä opin sen verran että graniitin lämmönjohtavuus on 2.1-4.1 W/m*K, ja että lämpökaivon jatkuva kapasiteetti olisi 7*lämmönjohtavuus. Näiden laskelmien mukaan oma kaivo on siis riittävä (208 kWh/v/m (mikäli käyttää arvoa 3.4 lämmönjohtavuudelle)), mutta nämä laskelmat antavat ihan muun arvon kuin tuo 145kWh/v/m joka ilmeisesti on laskettu lämmönjohtavuusarvolla 2.36 (tai johdettu jostain muualta)?

Osaako joku sanoa mikä teoria on tuon 145kWh/v/m arvon takana?

Osaako sama tai muu henkilö kertomaan miten kaivon veden tuotto vaikuttaa kaivon lämpötuotantoon?

Sain kyllä kiinni asentajan joka vakuutti että ei ole huolia vaikkakin jäätyy joten täytyy kai vaan seurata kylmähermoisesti vierestä kun lämpötilat kaivossa laskee alle nollan jo tässä vaiheessa talvea.

Muuten, minneköhän se kasvihuoneilmiö nyt sitten katosi??

Niinpä. Pitääpä laskea uudestaan kannattavuuslaskelmat talon eristyksistä jos meinaavat tosissaan laskea lämpötilat näinkin alhaisiksi talvisin...

[kkuukkeli]

Niinpä. Pitääpä laskea uudestaan kannattavuuslaskelmat talon eristyksistä jos meinaavat tosissaan laskea lämpötilat näinkin alhaisiksi talvisin...

Joulukuu oli ainakin Oulun seudulla kylmimmästä päästä vuosikausiin, muutkin talvikuukaudet huomioiden ja tammikuukin näyttää alkavan lupaavasti.

http://www.ipv6.willab.fi/weather/stats.html.fi

[tomppeli]

Itse itselleni myös vastaten; tutkiskelin hieman noita kalliolämpökaivojen lämmöntuottoteorioita. Tomppelin teoria vastaa suunnilleen sitä mitä itse opin, tosin en vain ymmärrä mitä lämpöpumpun COP-arvolla on tekemistä kaivon syvyyden kanssa..?

Lämpöpumpun COP -arvolla on tässä sikäli tekemistä, että tuo laskelma pitää lopputuloksessa sisällään myöskin lämpöpumpun sähköverkosta ottaman sähkömäärän tuottaman lämmön.
Jos siis COP on 3, tulee 2/3 osaa lämmöstä maasta ja 1/3 osa sähkölaitokselta.

Edit.:
Lisään tähän vielä linkin, jossa lämmityksen / porakaivon laskentataulukko.:
http://www.pauna.net/Laskentakaavat/PorakaivoLpumppu.xls

[Reetu]

Lämpöpumpun COP -arvolla on tässä sikäli tekemistä, että tuo laskelma pitää lopputuloksessa sisällään myöskin lämpöpumpun sähköverkosta ottaman sähkömäärän tuottaman lämmön.
Jos siis COP on 3, tulee 2/3 osaa lämmöstä maasta ja 1/3 osa sähkölaitokselta.

No olinpa tyhmä, niinhän se tietenkin menee. Olin jotenkin vaan jäänyt siihen harhaluuloon että se on aina se 65/35...

Antamallasi excelillä on noi samat kaavat mitä itsekin kattelin mutta mulla ne vaan oli paperilla, excelissä tietty helpompi tutkiskella miten eri arvot vaikuttaa, ja oma päätelmä on se että kaikki on loppujen lopuksi kiinni lämmönjohtoluvusta. Huono lämmönjohtavuus = tosi syvä kaivo.

En siis oppinut muuta kuin että sain taas vahvistettua että pitääpi vaan seurata tilannetta vierestä. Sitten joskus myöhemmin tietää onko alimitoitettu vai ei.

[tomppeli]

Reetu ja Rosso, hyvää talvea Teille.
Tuli tosi kova talvi pitkästä aikaa.
Nyt maalämpölaitteiden tehoa ja kykyä testataan.
Ei ole edes se paljon puhuttu kasvihuoneilmiökään nyt näköjään avittamassa.
Jos talvi jatkuu kovana, on monella lämpökaivo jäätymisrajoilla.
Ei kuitenkaan ole mitään hätää, jos maaliuos ei ala tulla yli maapiirin paisunta-astiasta.
Jos liuos alkaa purkautumaan ulos, on se merkki kaivon jäätymisestä ja silloin on syytä ottaa lämpöpumpun sähkölämmityspatruuna apuun ja sillä keinolla kaivolle tilaisuus toipua.
Ei kuitenkaan kannata hötkyillä. Paras odotella rauhassa, kaivo saattaa selvitä ihan hyvin.

Uusia lämmitysjärjestelmiä suunnitteleville haluaisin sanoa, että älkää alimitoittako lämmitysjärjestelmäänne, varsinkaan keruupiiriä.
Täällä se laskentataulukko.:
http://www.pauna.net/Laskentakaavat/PorakaivoLpumppu.xls

[kaksikaivoa]

Olisi mielenkiintoista tietää ketä on taas mitoittanut järjestelmän näin pieleen....

26000L kulutus jos hyötysuhde ollut vaikka 70%  = n. 18000L

tällöin maalämpöpumpun koko olisi täysitehoisena n. 60kW

lämpökaivojen syvyydet olisivat 35W/m mukaan 2-putkella putkitettuna yhteensä 1150m eli 5 x 230m

jos yhden kompuran ottoteho on 4,5kW ja luvattu tuotto yhdelle kompuralle 19,5kW  tällöin hyötysuhde on 4,33 normaali käytössä jota suuresti epäilen .

Minulle on tullut eteen aika paljon rivitaloyhtiöitä, joiden maalämpöjärjestelmät ovat alimitoitettuja eivätkä toimi. Rivitalo/pienkerrostalot ovat erikoiskohteita, joissa käyttövesi  ja sen kierto määrittelee suurta osaa erergiankulutuksesta.  On kohteita missä varaaja on aivan liian pieni käsittelemään tarvittavaa käyttövesi ja lämmitystarvetta.  Tai vastaavasti liian iso itse lämpöpumppuun nähden.

Käyttövedenkierto vie niin paljon energiaa varaajasta, että se lauhtuu niin nopeasti, ettei lämpöpumput pysty nostamaan lämpötilaa ylös ja tällöin ne käyvät kokoajan.

Ihan mielenkiinnosta.
Miten viime talvi meni? Mitkä ovat lämpökaivojen meno ja paluun lämpötilat? kuinka paljon meni sähköä ( osatehovastukset mukaan lukien)

On yleistä, että tehdään se virhe - varsinkin isommissa kiinteistöissä -
että oletetaan aiemman öljylämmityksen hyötysuhde liian alakanttiin.
Itsellä oli aiemmin LAKA 93 kW kattila, jonka poistin siirtyessäni maalämpöön. Seurasin kulutusta tarkasti mittaroiden vuosia pitäen kirjanpitoa päivittäin öljynkulutuksesta. Pidin kattilan puhtaana puhdistamalla säännöllisesti 2 kertaa vuodessa konvektiopinnat.

Siirryttyäni maalämpöön testasin energiankulutusta ajaen vastuksilla
samoissa olosuhteissa ja totesin, että Lakan kattilan hyötysuhde oli
vähintään 90-95 %.

Itse huomasin jälkikäteen, että kaikkien lämpöpumppumyyjien arviot
öljylämmityksen hyötysuhteesta olivat tarkoitushakuisesti alimitoitetut.
Tämä voi johtaa siihen, että mitoituksessa hankitaan tarpeeseen nähden alimitoitettu maalämpösysteemi.

Eli varsinkin täystehomitoituksessa kannataa lähteä siitä, että öljykattilan hyötysuhde on 100 %, jottei tulisi mitoitus liian alhaiselle
tehoalueelle. Kustannukset ovat täten korkeammat, mutta kannattaa
aina toimia varman päälle siirryttäessä maalämpöön.

Monilla toimittajilla on kiroin paha tapa mitoitaa ja tarjota liian
" keveitä laitteistoja " ja varsinkin liian pieniä porareikiä todelliseen tarpeeseen nähden, mikäli laskelmat ja mitoitus tehdään aiemman
öljynkulutuksen mukaan.