Vanhan talon lattialämmitys

[remontoija]

Olemme aloittaneet vanhan talon yläkerran rakennusprojektin. Tarkoituksena on saada yläkertaan asuinkäyttöön noin 70-80 m². Koko lämmitysjärjestelmä menee uusiksi ja maalämpö on valintamme. Alakertaan tulee patteriverkosto ja yläkertaan lattialämmitys. Nyt ongelmani on, miten yläkerran lattialämmitys kannattaa tehdä. Lattia tulee olemaan laminaattia ja nyt haluan kuitenkin sellaisen ratkaisun, että lattia ei tuntuisi laminaatille niin tyypillisesti viileältä. Onko lämmönluovutuslevyt (kallis?) tällöin ainoa todellinen vaihtoehto? Kipsilevyillähän ne monet suosittelevat sen tekemään, mutta saako tällä tavalla lämmön leviämään tasaisesti koko laminaatin alalle? Kuinka lattian pohjat tehdään kipsilevyillä, jos ja kun putki on joko 17 mm tai 20 mm? Paljon on kysymyksiä, mutta toivottavasti kysyvä ei maalämmön tieltä eksy!

[Raid]

saa leviämään hyvin ,  itse laitoin ek kipsilevyt putkien väliin 13mm ja päälle 6 mm ek kipsilevyt.Väliin tuli 60 kestoniittiasekoitettta   niiden pääle tuli vain kevyt tasoite isommat ruuvinkolot piiloon ja päälle laminaattipehmuste, siihen 6mm laminatti. hyvin lämpiää ja tasaisesti. lattiapintaaa  tuli 77m2. painoa tuli yläkertaan melkoisesti lisää 40 kpl kipsilevyjä ja 30 säkkiä kestoniitia á 40kg  
ohessa linkki greenline oppaaseen josta itse sain paljon apuja.

http://www.pihapiiri.fi/wmanage/files.ph?download=true&file_id=961

[RAKSARI]

Meillä myös kipsilevyrakenne.Eli lastulevyn päälle kiinnitettiin 12mm putket ja putkien väliin 15mm kipsilevy. Raot valettiin vaateri-plussalla ja päälle kiinnitettiin saneerauslaastilla ek 13mm.

Hintaa kyllä tuli mutta hyvin toimii.

[SH9]

Myös kipsilevyhärdelli yläkerrassa.
Rakentelin yläkerrassa vasojen päälle 32mm laudasta harvalaudoituksen (ks. wirsbon ohje). Lautojen väliin lämmönluovutuslevy ja 20 mm wirsbon putki. Kääntyvissä päissä ajoin jyrsimelllä putkiuran lautaan.
Päälle sitten 2xGN13 (normaali kipsilevy) ja 1xEK13 (ks. gyproc ohje).
Siitä helppoa ettei tarvitse palastella levyä putkien väliin.

[SamiR]

Meillä on lämmönluovutuslevyt 22mm lastulevyn alla ja lattiapinnoitteena 8mm laminaatti. Putkikoko 20mm 30cm jaolla. Tuntuu toimivan hyvin ja oli helppo asentaa itse . Miinuksena...kalliinpuoleinen .

[remontoija]

Olenko ymmärtänyt oikein, että tässäkin (kuten niin monessa muussakin asiassa) on useita koulukuntia jo tuonkin putkien päälle asennettavien kipsilevyjen suhteen? Olisiko putkien peitoksi riittävä määrä yksi kipsilevy (13 mm)? Tämähän lisää kustannuksia (ja heikentää lämmönluovutuskykyä?), jos levyjä pinotaan useampia putkien päälle...

[SH9]

Käsittääkseni useammalla kipsilevykerroksella saadaan:
1. Lattiaan varaavaa massaa.
2. Lämpöputkesta tuleva lämpö jakautuu tasaisemmin suuremmalle alalle. Jos on yksi levy putken päällä, niin huomaat selvemmin lämpötilaeroja lattian eri kohdissa.
3. Lattiaan kestävyyttä ja kantokykyä (pistekuorma jakautuu) useammalle päällekkäiselle levylle. Asennettaessa saumat täytyy limittyä.
4. Parempi äänivaimennus.

Miinuksena tosin hitaampi reagointi lämpötilan muutoksiin.

Gyprocin sivuilta löytyy aika mukavasti kipsilattian teko-ohjeita. Silloin pitäisi olla suht kestävä lattia jos niiden mukaan rakentelee.

[kalsket]

Itsellä on tuo 3-kertaista kipsilevyrakennetta sekä uudessa että vanhassa rakennuksessa. Muutama havainto parin vuoden ajalta:

- jos päällä laminaatti alusmattoineen niin pintalämpötila varsin tasainen.
- Jos hatara rakennus ja pintamateriaali laattaa niin putkien paikat tuntee jalan alla hyvinkin selvästi

Eli joku eriste on hyvä pinnan alla lämpoä tasaamassa olla.

Lisäksi jos hatarassa talossa kaikki lämmityskierto ilman kunnollista varaavaa massaa (gyproc ei sellainen ole) niin puskurivaraaja on mielestäni hyvä lämmityspiirin välissä olla. Muuten tulee pätkäkäyntiä.

[pete]

kalsket kirjoitti:
> Lisäksi jos hatarassa talossa kaikki lämmityskierto ilman kunnollista varaavaa massaa (gyproc ei sellainen ole) niin puskurivaraaja on mielestäni
> hyvä lämmityspiirin välissä olla. Muuten tulee pätkäkäyntiä.
Oletat että kyseessä olisi ruotsalaismallinen lattiaan varaava
pumppu. Suomalaiset tulistinpumput eivät tarvitse lattiaan varaavuutta (Ainakaan Geopro SH, Ekowell ja LÄ V/S/T)

[pete]

Vielä Gyproc-lattiasta: Se on halpa ratkaisu vain
jos tekee itse. Siinä nimittäin työmäärä on niin suuri, että
teetettynä ei välttämättä olekaan halpaa. Suuri työ johtuu erityisesti siitä, että välttääkseen
lämmitysputken puhkaisun ruuvilla, pitää päällimmäiseen levyyn mittailla ja piirtää putkien
kulkureitit, siinä jos missä menee aikaa. Olen kuullut, että jotkut
ovat jättäneet päällimmäisestä levystä ruuvauksen pois. Se
tietysti pienentää työmäärää paljon, jos uskaltaa luottaa pelkkään saneerauslaastiliimaukseen.

Yksi vaihtoehto on sitten tehdä yhden gyproc-kerroksen
päälle kipsivalu, joka peittää putket. Tästä on ollut keskustelua ainakin usenetissa sfnet.keskustelu.rakentaminen -ryhmässä.

[kalsket]

Juu, itsellä ruottalainen pumppu, kuten profiilissa lukee.

Omassa lattiassa päällimmäinen levykerros pelkällä laastilla, ainakin toistaiseksi täysin ongelmitta. Pysyyhän nuo laatatkin yleensä samalla tavaralla lattiassa.

Itse säästin tuossa hommassa melkoisesti kun putkien väleihin tulevat soirot syntyi jokseenkin kaikki muun rakentamisen hukkapaloista. Muistaakseni yhden levyn jouduin tuota varten pilhomaan. Eikä tarvinnut hukkakamaa kuskata kaatopaikalle.

[pete]

kalsket kirjoitti:
> Pysyyhän nuo laatatkin yleensä samalla tavaralla lattiassa.

EI riski varmaan siinä olekaan, vaan jos asennusvaiheessa tai laastin kovettumisen
alkuvaiheessa  levy nousee kuprulle
jostain sen verran, että irtoaa laastista. Saattaa olla että
pelkoni on ihan turha, koska levy pehmenee laastin
kostutusvaikutuksesta sen verran, että ei ehkä nouse
helposti kuprulle.
 
> Itse säästin tuossa hommassa melkoisesti kun putkien väleihin tulevat soirot syntyi jokseenkin kaikki muun rakentamisen hukkapaloista.

Minulle neuvottiin että 12 mm putkille kannattaa käyttää 15mm paksua levyä noihin soiroihin, 13millisellä
helposti putken kiinnikkeet jää kantamaan. Käytin 15mm Lapikas-gyprokkia,
joka on muuten älyttömän paljon EK-levyäkin kovempaa.
Ilmeisesti 15mm palonsuoja-gyproc olisi ollut halvempi ja helpompi retkaisu.

[remontoija]

Olen päätymässä seuraavaan ratkaisuun. Lattiavasojen päälle 15 mm havuvaneri, joka toimii väliaikaisena lattiana koko projektin ajan. Tämän päälle aikanaan 17 mm putket kipsilevysoiroilla ja päälle ainakin yksi yhtenäinen kipsilevykerros lämmön tasaamiseen. Onko tämän havuvanerin päälle tarpeen laittaa ensiksi kerros kipsilevyä, jonka päälle putket? Entä onko tarpeen kikkailla alumiinipaperilla putkien alla?

[pete]

Esittämäsi ratkaisu on varmasti ihan toimiva, mutta kallis
(oletko tarkistanut mitä havuvaneri maksaa?)
Putkien alle vanerin päälle tuskin tarvitaan mitään ylimääräistä
kipsilevykerrosta. Samoin alumiinipaperit on aivan turhia,
varsinkin kun alumiini ei edes kestä sementtiä sen emäksisyyden takia. Alumiinipaperi vähentäisi
lämmönluovutusta alaspäin (marginaalisesti) vain paikoissa, jotka rajoittuvat ilmatilaan,
eli tässä tapauksessa vanerin alapuolella, kirkas puoli alaspäin.

[remontoija]

Ongelmana on nyt se, miten saa rakennusajaksi sellaisen "lattian", joka kestää 600 jaolla. Havuvaneri 15 mm maksaa noin 8,70 €/m². Vaihtoehtona olevan kahden kipsilevykerroksen päällä on vähän arveluttavaa seisoskella pukkien päällä. Kaiken lisäksi rakanneratkaisu ei saisi syödä liikaa huonekorkeutta. Onko hyviä ehdotuksia?  

[SamiR]

Ongelmana on nyt se, miten saa rakennusajaksi sellaisen "lattian", joka kestää 600 jaolla. Havuvaneri 15 mm maksaa noin 8,70 €/m². Vaihtoehtona olevan kahden kipsilevykerroksen päällä on vähän arveluttavaa seisoskella pukkien päällä. Kaiken lisäksi rakanneratkaisu ei saisi syödä liikaa huonekorkeutta. Onko hyviä ehdotuksia?  

Lastulevy...

[SH9]

Itsellä oli ensin vasojen päällä harvalaudoitus lattialämpöputkien jaon mukaan sovitettuna. Sen
päältä rakentelin katon rakenteita. Siinä jo telineet pysyy kun ei ihan huolimattomasti laita.

Sinulla on varmaan ennestään vasojen välissä eristettä. Se vaimentaa ääntä alakertaan ja vähentää lämmön heijastumista alaspäin.

[remontoija]

Tällä hetkellä välipohjassa on hirsien välissä jo 150 mm villaa. Näiden hirsien päälle tulevien lattiavasojen väliin tulee vielä 100 mm villaa. Eristettä on ainakin riittävästi, kun rakenne on vanhan hirsitalon mukainen. Tässähän olisi yhtenä mahdollisuutena myös harvalaudoitus, lämmönluovtuslevyt ja kipsilevykerrokset päälle. Tämä on näistä ratkaisuista mielestäni se kaikkein kallein, mutta myös varmasti paras... Kuinka paljon kalliimpi se on kuin esimerkiksi havuvaneri ja kipsilevyt, niin en osaa vielä sanoa. Lämmönluovotuslevyistä ei ole muuta hintatietoa kuin lähtöhinta Uponorin sivuilta (6,59 €/kpl ja menekki n. 4 levyä/m)².

[SamiR]

Tässähän olisi yhtenä mahdollisuutena myös harvalaudoitus, lämmönluovtuslevyt ja kipsilevykerrokset päälle. Tämä on näistä ratkaisuista mielestäni se kaikkein kallein, mutta myös varmasti paras... Kuinka paljon kalliimpi se on kuin esimerkiksi havuvaneri ja kipsilevyt, niin en osaa vielä sanoa. Lämmönluovotuslevyistä ei ole muuta hintatietoa kuin lähtöhinta Uponorin sivuilta (6,59 €/kpl ja menekki n. 4 levyä/m)².

Muistaakseni levyt maksoi jotain 5€/kpl ja olivat kyllä niin kätevät asentaa että voi kaverillekin suositella. Tuntuvat myös toimivan lastulevyn alla hyvin.

[SH9]

Eristettä sinulla ainakin riittää. EK -kipsilevy maksaa n. 10e  levy (2,5 m2). GN on halvempaa, mutta tämän hetken hintaa en tiedä.

Tavaroista kannattaa kysellä tarjouksia tukun (Onninen, Ahlsell, Dahl) kautta jos sinulla on tuttua jolla on tukkuun sopimus. Itse kysyin tukusta tarjouksen ja sitten loppujen lopuksi hain Tallinnasta tavarat. Työläämpää se on, mutta määrät oli niin suuria että se kannatti tehdä.

[pete]

mistä saat 2.5 neliön EK-kipsilevyjä? 2.6m * 1.2m = 3.12 m2

[SH9]

Hups, sattuikin pieni ajatuskatkos. Oikeassa olet pinta-alan suhteen.

[enins]

Ainakin Gyproc toimittaa lattialevyt (GEK 15) 900x2400 kokoisena. Toki muitakin kokoja voi olla, mutta meillä tuollaiset.

[pete]

kyseessä oli kai GL15 eikä GEK15 levyt?
Tavallista seinälevyä usein kannattaa käyttää lattiassa hinnan takia.
Lapikaslevyn suurempi kovuus  on tarpeen vain muovimatto-
tai korkkipintaisilla lattioilla päällimmäisenä kerroksena, koska pistekuormat voivat olla suuria.

[lamikr]

Itselläkin on vanhan talon yläpohja remontti menossa.
Tällähetkellä sieltä on vanhat eristeet otettu pois siten että jäljellä on enää laudoitus ja uusi yläkerran rakenne olisi tarkoitus tehdä kokonaan uusiksi koolauksista lähtien.

Pintamateriaaliksi haaveilemme aitoa puuta (21, 25 tai 28 mm pontattu levy) n 70 m2:lle. Alunperin ajattelimme seuraavaa rakennetta välipohjaan
- lautakatto
- eriste paperi
- koolaukset 200x50 mm lankuilla
- 150 mm kivivilla eriste
- 13 mm gyproc levy pohjalla
- lämpöputket 13 mm gyproc suikaleiden välissä
- 13 mm gyproc levy
- lautalattia päällä

Ongelmana on että tuo lähes 40 mm gyproccia painaa melkoisesti, joten olen miettinyt voisiko seuraavakin rakenne toimia. (Tyyliin nousee se lämpö putkista kuitenkin ylöspäin huoneeseen)

- lautakatto
- eriste paperi
- koolaukset 200x50 mm lankuilla
- 150 mm kivivilla eriste
- tiheä laudoitus koolausten päälle
- lämpöputet laudoitusten väliin
- lattialaudat lämpöputkien ja laudoisusten päälle

Ts. voisiko suora lattialaudoituksen laitto putkien päälle toimiä ilman lämmömluovutuslevyjä  tai painavaa gyproccia?

Mika

[tuomasveturi]

Meillä on yläkerrassa harvalaudoitus ja siinä lämmönjakolevy, päällä pontattu lastulevy, sitten liimattu parketti (kaikki Wirsbon ohjeen mukaan). Menoveden ylin lämpötila lienee lähemmäs 50 astetta (47 muistaakseni) kovimmilla pakkasilla, joten en suosittele enempää eristettä (puuta) putkien ja pinnan väliin, eikä missään tapauksesa kannata jättää lämmönjakolevyjä pois!
Kaakeloiduissa lattioissa meillä on lastulevyn pääle liimattu tavallinen kipsilevy, siihen kaakeli. Tämä rakenne on toiminut hyvin, mutta puurakenteen lämmöneristys  tekee sen, että eteisen betonilattia on paikoin todella lämmin kun keittiössä on sopiva.

Maalämpöpumpun hyötysuhdetta ajatellen suosittelen lämmönluovutuslevyjä => lämmitysveden lämpötila jää alemmas ja puurakenne kestää paremmin.

[evt752]

Meillä on yläkerrassa harvalaudoitus ja siinä lämmönjakolevy, päällä pontattu lastulevy, sitten liimattu parketti (kaikki Wirsbon ohjeen mukaan).

Olkoonkin wirsbon ohjeen mukaisesti, mutta minusta tuo on tyhmä rakenne. Lastulevy eristää tehokkaasti lämmitysputket ja huoneilman toisistansa.

Menoveden ylin lämpötila lienee lähemmäs 50 astetta (47 muistaakseni) kovimmilla pakkasilla,

Ilmankos. On kyllä järkkykorkea lämpötila.

Maalämpöpumpun hyötysuhdetta ajatellen suosittelen lämmönluovutuslevyjä => lämmitysveden lämpötila jää alemmas ja puurakenne kestää paremmin.

Ja se lastulevy kannattaa jättää pois ja korvata jollain paremmin lämpöä johtavalla materiaalilla.

Luulen, mutta en tiedä, että kipsivalu saattaisi olla maalämptaloon paras ratkaisu yläkertaan tms. ei-betonilaatta -ratkaisuihin. Ja siihen päälle vielä laattaa eikä esim. lautalattiaa niin kylläpä pääsee pienillä menoveden lämpötiloillla ja MLP toimii hyvällä hyötysuhteella.

[remontoija]

Vuodet vierivät ja ukot vanhenevat... Tällä hetkellä yläkerran lattiassa on lattiavasojen ja villojen päällä 22 mm lattialastulevy, johon oli aikomus kiinnittää putket ja täyttää välit kipsilevyillä. Tämän päälle oli tarkoitus laittaa yksi kipsilevykerros ennen parkettia lämmön tasaamiseksi. Pelkoni on rakenteen paino, sillä alakerrassa on 10 m * 5 m kokoinen avonainen tupa. Ei kai katto petä moninkertaisen kipsilevyn systeemin ja tasoitemassan alla? Onko järkeä ajatella lastulevyn päälle harvaa laudotusta, lämmönluovutuslevyjä ja päälle yhtä (vain yhtä) 13 mm kipsilevykerrosta ennen parkettia? Mietityttää aika lailla...

[ulkku]

Millä jaolla lattiavasat on noin suurin piirtein?

Ja minkä kokoisesta tavarasta vasat on?

[remontoija]

Vintillä on hirsista tehty välipohja, josta on otettu tuet lattiavasoille. Vasat 50 mm*100 mm ja 600 mm:n jaolla. Näiden päällä on 22 m lattialastulevy. Vuoden kuluessa ajatus lämmityksen toteuttamisesta on ehtinyt hieman muuttua. Varsinkin, kun kipsilevysysteemin rakentamiseen en itse ehdi osallistua ollenkaan. Tässä ratkaisussa työn osuus on aika merkittävä vertailussa lämmönluovutuslevyihin.